Startup-yhteisön 10 ehdotusta Kasvuriihi-hankkeelle: Suomen tulee keskittyä tukemaan seuraavia kasvavia yrityksiä

Suomessa talouskasvu ja työn tuottavuuden kehitys ovat olleet heikkoa finanssikriisin jälkeen. Startup-yhteisön tavoitteena on ollut löytää ratkaisuja uusien teknologiayritysten kasvun nopeuttamiseen, sillä niiden menestys on avainasemassa talouden uudistumisessa ja globaalissa kilpailukyvyssä. Suomen tulisi keskittyä tukemaan nuoria innovatiivisia kasvuyrityksiä tukemalla yksityisten ja julkisten pääomien kanavoitumista innovatiivisille yrityksille sekä varmistamalla riittävä osaavan työvoiman saatavuus kansantaloudessamme.

“Olemme jättäneet työryhmälle 10 kohdan politiikkasuositukset, jotka varmistavat sen, että kasvavilla teknologiayrityksillä on tulevaisuudessa taloudellisia resursseja sekä työvoimaa kasvattaa liiketoimintaansa siten, että siitä hyötyy koko Suomi. Ehdotukset koskevat verotusta, työperäistä maahanmuuttoa sekä korkeakoulujen rahoitusmallia. Useat maat tukevat kansallista yritystoimintaansa suurilla valtiontuilla. Suomella ei ole mahdollisuuksia pärjätä tässä kilpailussa, sen vuoksi tarvitsemme esimerkiksi verotukseen liittyviä kannustimia, joilla takaamme uusien innovaatioiden ja teknologioiden kehittymisen”, Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen sanoo.

Yksi ehdotus koskee tutkimus & kehitys -yhdistelmävähennystä, jonka hyöty valuu hukkaan, jos uuden startupin yritystoiminta ei käänny voitolliseksi kymmenessä vuodessa. Aggressiivisen kasvun vuoksi monet startupit tekevät tappiota yli kymmenen vuotta t&k-hankkeiden jälkeen, jolloin verokannustimen hyöty poistuu. Esimerkkinä pitkään tappiota tekevistä t&k-intensiivisista startupeista ovat terveysteknologia-alan yritykset, jotka ovat merkittäviä koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

“Pitkät tuotekehityskaaret ja raskaat myyntilupaprosessit viivästyttävät yritystoiminnan voitolliseksi kääntymistä. Nykyisiin t&k-verokannustimiin tulisi lisätäkäteispalautus tappiollisille nuorille innovatiivisille yrityksille. Vastaavia malleja on käytössä useassa maassa”, startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad sanoo.

Suomen startup-yhteisö ehdottaa Kasvuriihelle:

1. T&k-toiminnan verovähennysjärjestelmä hyödyttämään paremmin startup-yrityksiä: Lisätään t&k-yhdistelmävähennykseen verohyvitysmekanismi (“tax credit”), jonka avulla tappiollinen, tai pientä voittoa tekevä innovatiivinen yritys saa verotukea vastaavan hyödyn rahallisena korvauksena. Käytännössä tappiollinen t&k-työtä tekevä startup saisi palautuksena summan, joka vastaisi sen maksamaa pienempää veroa voitollisessa tilanteessa. Tarvittaessa uudistus voitaisiin rajata koskemaan uusia yrityksiä.

2. T&k-verohyvityksen kanavointi t&k-työvoiman houkutteluun: Yrityksille mahdollisuus siirtää t&k-verovähennyksen laskennallinen hyöty tutkimus- ja kehitystehtävissä työskenteleville avainhenkilöille. Uudistuksen myötä työnantaja voisi keventää t&k-tehtävissä työskentelevien palkansaajien verotaakkaa. Mallia voitaisiin ottaa Irlannin t&k-verokannustimesta, jossa yritykset voivat käyttää osan saamastaan verohyvityksestä t&k-työtä tekevien avainhenkilöiden veroasteen alentamiseen. Tämä käytännössä kannustaa siirtämään päteviä henkilöitä t&k-tehtäviin ja houkuttelevamman kohdemaan kansainvälisille t&k-osaajille.

3. Yrityksen tappioiden vähentämisen maksimiajan pidennys: Yritysten tappioiden vähentämisaikaa on pidennettävä nykyisestä 10 vuodesta ainakin 20-30 vuoteen keskeisten kilpailijamaiden tasolle, jotta nopeasti kasvavia pitkään tappiota tekeviä yrityksiä ei siirrettäisi Suomen ulkopuolelle verosuunnittelun vuoksi. Yrityksen siirto ulkomaille johtaa siihen, ettei Suomi pääse hyötymään yrityksen tuottamasta arvonlisästä täysimääräisesti sen kääntyessä voitolliseksi.

4. Joustavat osakevaihtojärjestelyt EFTA-maiden ja Yhdysvaltojen kanssa: Osakevaihtojärjestelyjen veroseuraamus tulisi asettaa samalle viivalle riippumatta siitä, mihin maahan osakevaihtokauppa toteutuu. Yritysfuusioissa ja -ostoissa, joissa kauppahinta suoritetaan osakevaihdolla EU-alueen ulkopuolella sijaitsevan yrityksen kanssa, veroseuraamuksen tulisi astua voimaan vasta, kun vastikkeena saadut osakkeet realisoidaan.

5. Kotimaisten säätiöiden listaamattomattomien yhtiöiden sijoitusten tuotto verovapaaksi: Yleishyödyllisten säätiöiden tulisi voida tehdä sijoituksia suoraan listaamattomaan yhtiöön (esim. startup-yritykseen) siten, että mahdollinen tuotto on verovapaata. Jos sama sijoitus tehdään kommandiittiyhtiömuotoisen rahaston kautta, tuotosta peritään vero. Suomessa toimivat venture capital (VC) rahastot ovat pääosin kommandiittiyhtiömuotoisia, jonka vuoksi säätiöiden on hankalaa tehdä sijoituksia näiden rahastojen kautta.

6. Suomalaisiin VC-rahastoihin sijoittavien ulkomaisten hiljaisten yhtiömiesten verokohtelun järkevöittäminen: Suomen tuloverolain (TVL) 9.5 §:n sanamuotoa on muutettava siten, että se mahdollistaa ulkomaisten yhtiömiesten sijoittamisen suomalaisiin VC-rahastoihin. Laista tulisi poistaa edellytys siitä, että yhtiömies on verosopimussubjekti.

7. Maahantuloprosessien tehostaminen. Yhden luukun digitaalinen palvelupiste ja kahden viikon palvelulupaus: Ulkomailta Suomeen töihin muuttavan henkilön on saatava nopeasti käyttöönsä yhteiskunnan tarjoamat palvelut, kuten henkilökortti ja mahdollisuus pankkipalveluihin. Kun suomalainen yritys palkkaa ulkomaalaisen töihin, tulisi maahantuloprosessiin liittyvät palvelut saada kahdessa viikossa ja mieluiten yhdestä palveluportaalista digitaalisesti.

8. Kolmen (tai kuuden) kuukauden sääntö: Osaajapulan vuoksi ulkomaalaislakiin ehdotettua muutosta, niin kutsuttua kolmen-kuuden kuukauden sääntöä, ei pitäisi soveltaa erityisasiantuntijoihin. Suomen tulisi tehdä kaikkensa, jotta pysyisimme mahdollisimman kilpailukykyisenä ulkomaalaisten erityisasiantuntijoiden silmissä.

9. Korkeakoulujen rahoitusmalli kannustamaan tutkimustyön kaupallistamista: Yliopistojen rahoitusta tulee muuttaa niin, että se kannustaa tutkimuksen kaupallistamista nykyistä enemmän esimerkiksi lisäämällä porkkana rahoituksesta, jonka saaminen edellyttää tutkimustulosten kaupallistamista tai siihen pyrkimistä. Lisäksi t&k-rahoituslain avulla saatavia lisäpanostuksia tulisi kanavoida enemmän kaupallistamishankkeisiin.

10. Mallia Ranskasta, jossa innovatiivisilla yrityksillä kattava verokannustinjärjestelmä: Ranskassa on Suomea korkeampi yhteisöverokanta, mutta paljon suuremmat verovähennykset uusille innovatiivisille yrityksille sekä kattava verokannustinjärjestelmä huippuosaajien houkuttelemiseksi maahan. Ranskan järjestelmässä on paremmat kannustimet sijoittajille, jotka sijoittavat uusiin innovatiivisiin yrityksiin. Esitämme, että hallitus tarkastelee Ranskan mallia ja ottaisi siitä hyväksi todettuja elementtejä osaksi suomalaista järjestelmää.