Keski-Suomen ELY-keskusKeski-Suomen ELY-keskusKeski-Suomen ELY-keskus

Keski-Suomen seuraavat maakunnalliset vastuulajit: loput selkärangattomat

Jaa

Keski-Suomi on saanut luonto- ja ilmastotiedolla johtamiseen keskittyvässä LUMOAVA-hankkeessa lisää maakunnallisia vastuulajeja. Julkistussarjalla halutaan nostaa näkyvämmin esiin uhanalaisia lajeja, joiden elinympäristöjen säilymisessä Keski-Suomella on korostunut merkitys. Kolmannen osan kovakuoriaisten jälkeen esittelyssä ovat nyt muut selkärangattomat eläimet.

Hienouurresulkukotilo (Clausilia dubia) kiipeämässä puunrungolla.
Jyväskylän nimikkonilviäinen, hienouurresulkukotilo (Clausilia dubia) on yksi Keski-Suomen maakunnallisista vastuulajeista. Valtteri Jokinen / Keski-Suomen ELY-keskus

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen etenee ilmastonmuutoksen rinnalla vauhdilla. Kehityssuunnan kääntämiseksi tarvitaan laadukasta ja helposti saavutettavaa luontotietoa, joka on käytettävissä monimuotoisuusarvot huomioivan päätöksenteon tukena.

Luonto- ja ilmastotiedolla johtaminen Keski-Suomen vahvuudeksi -hankkeessa (LUMOAVA) on tartuttu luontotietoisuuden haasteisiin. Osana reilun vuoden käynnissä ollutta hanketta Suomen ympäristökeskus (Syke) on selvittänyt Keski-Suomen luonnon tilaa. Selvitys paneutuu maakunnan luonnon monimuotoisuuden kysymyksiin, erityisesti luontotyyppien ja lajien uhanalaisuuteen. Lajistoanalyysissa on hyödynnetty Lajitietokeskuksen avointa havaintoaineistoa, jota jokainen voi omilla luontohavainnoillaan kartuttaa.

Syken selvityksen pohjalta on valittu Keski-Suomelle maakunnallisia vastuulajeja. Tähän mennessä LUMOAVA-hankkeessa on julkaistu maakunnalliset vastuulajit putkilokasveista, sammalista ja jäkälistä sekä kovakuoriaisista kolmessa julkistuksessa. Neljännessä tiedotteessa tilaa saavat muut selkärangattomat eläimet, joista vastuulajeiksi valikoitui pistäisiä viiden lajin voimin sekä yksittäisiä lajeja muista selkärangatonryhmistä.

Sykellä on maakunnallisille vastuulajeille tietty kriteeristö. Lajien tulee olla uhanalaisuudeltaan vähintään silmälläpidettäviä, minkä lisäksi joko riittävän suuri osuus lajista tehdyistä havainnoista on Keski-Suomesta tai laji elää Keski-Suomessa levinneisyytensä reunamilla. Kynnys maakunnallisten havaintojen osuudelle kokonaishavainnoista riippuu lajin uhanalaisuusluokituksesta. Vastuulajiksi voidaan valita myös Luonnonsuojeluasetuksen (1066/2023) nojalla erityisesti suojeltavat lajit, joilla on maakunnassa vähintään yksi elinvoimainen populaatio. Syken lajihavaintoihin pohjautuvan analyysin lisäksi maakunnallisten vastuulajien valintaprosessissa ovat olleet tukena lukuisat eri lajiasiantuntijat kommenteillaan.

K%E4%E4pi%F6tyt%F6nkorento%20lehdell%E4.
Kääpiötytönkorento (Nehalennia speciosa) Olli Pihlajamaa / Laji.fi

Seuraavassa on lueteltu eliöryhmittäin Keski-Suomen uusimmat maakunnalliset vastuulajit:

Nilviäiset:

  • Hienouurresulkukotilo (Clausilia dubia)

Hämähäkit:

  • Pohjanhypykki (Pellenes lapponicus)

Päivänkorennot:

  • Vantaansurviainen (Heptagenia flava)

Koskikorennot:

  • Etelänkoipikorri (Nemoura dubitans)

Vesiperhoset:

  • Köngäspalkonen (Hydroptila lotensis)

Sudenkorennot:

  • Kääpiötytönkorento (Nehalennia speciosa)

Nivelkärsäiset:

  • Korpikirpukas (Florodelphax paryphasma)

Kaksisiipiset:

  • Aarnikirjokirsikäs (Tipula stenostyla)

Pistiäiset:

  • Hammaskultiainen (Chrysis brevitarsis)
  • Kelolatiainen (Laelius borealis)
  • Lehtomuurarimehiläinen (Osmia pilicornis)
  • Perithous divinator
  • Coleocentrus heteropus

Kahdella viimemainitulla lajilla ei ole toistaiseksi suomenkielisiä nimiä.

Lueteltujen lajien tuore asema maakunnallisina vastuulajeina ei luo niitä koskevia uusia oikeudellisia vaikutuksia jo olemassa olevien säännösten lisäksi. Vastuulajien toivotaan kuitenkin nousevan keskusteluun ja päätöksentekoon, kun puhutaan keskisuomalaisen luonnon monimuotoisuudesta ja tehdään sen säilymistä koskevia erilaisia yhteiskunnallisia ratkaisuja. Keski-Suomella on maakuntansa vastuulajien tulevaisuuden ja elinvoimaisuuden kannalta erityisen korostunut rooli, minkä toivotaan edistävän lajien ja niiden elinympäristöjen suojelupyrkimyksiä.

Elokuussa alkaneet vastuulajijulkistukset ovat nyt edenneet neljänteen osaan. Sarjassa on odotettavissa vielä kaksi tiedotetta, joissa paljastetaan Keski-Suomen loput vastuulajit. Seuraava on odotettavissa lähiaikoina.

LUMOAVA-hanke jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka, ja se saa rahoitusta Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Lisätietoa LUMOAVA-hankkeesta on hankkeen verkkosivuilla (hiilineutraali.keskisuomi.fi).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Hienouurresulkukotilo (Clausilia dubia) kiipeämässä puunrungolla.
Jyväskylän nimikkonilviäinen, hienouurresulkukotilo (Clausilia dubia) on yksi Keski-Suomen maakunnallisista vastuulajeista.
Valtteri Jokinen / Keski-Suomen ELY-keskus
Lataa
Kääpiötytönkorento lehdellä.
Kääpiötytönkorento (Nehalennia speciosa)
Olli Pihlajamaa / Laji.fi
Lataa
Värikäs kiiltäväpintainen pistiäinen, jolla on sinisiä, vihreitä ja punaisia sävyjä.
Hammaskultiainen (Chrysis brevitarsis)
Pekka Malinen / Laji.fi
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keski-Suomen ELY-keskus

Keski-Suomen Työvoimabarometri ja Alueelliset kehitysnäkymät: turbulenssi heiluttaa mutta varovaisia merkkejä paremmasta on29.10.2024 12:19:43 EET | Tiedote

Maakunnallista näkemystä ja lyhyen aikavälin ennakointia työllisyydestä, osaamisesta ja elinkeinoelämästä kokoavat Työvoimabarometri ja Alueelliset kehitysnäkymät -katsaus kertovat Keski-Suomessa niin turbulenssista kuin varovaisista paremman merkeistäkin. Esimerkiksi Vireonin vetytankkausasema ja Cefmofin työ vetyliikkumisen mahdollistamiseksi ovat positiivisia signaaleja. Hyvää kertovat myös Alvan suunnitelmat synteettisen vihreästä vedystä ja metaanista valmistettavan polttoaineen tuotantolaitoksen rakentamisesta.

Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä Kettukangas–Hanhikankaan tuulivoimahankkeen YVA-selostuksesta22.10.2024 13:50:00 EEST | Tiedote

Tuulivoimahankkeen hankealue sijaitsee Pihtiputaan ja Kinnulan kuntien rajalla. Suunnittelualueelta on noin 10 kilometriä Pihtiputaan keskustaan ja noin 5 kilometriä Kinnulan keskustaan. Sähkönsiirtovaihtoehtojen mukaan hanke voi sijoittua Kinnulan, Halsuan ja/tai Lestijärven kuntien alueille. Hankealueen alustava pinta-ala on noin 164 km2. Tuulivoimala-alueen rakentamista suunnittelee OX2 Finland Oy.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye