Kanta-Hämeen sydänturvallisuutta parannetaan ELY-keskuksen kautta neljännesmiljoonalla – ”Merkittävä satsaus maaseudun turvallisuuteen”

EU:n maaseuturahoituksella kohennetaan merkittävästi Kanta-Hämeen maaseudun sydänturvallisuutta lähivuosina. Maaseuturahoitusta Sydän-Suomen alue ry:n hankkeille on myöntänyt Hämeen ELY-keskus.

”Kyseessä on varsin merkittävä satsaus maaseudun turvallisuuteen Kanta-Hämeessä. Inhimillisesti katsottuna aihe on tärkeä ja tarvetta on. Rahoittajan näkökulmasta tällainen turvallisuutta lisäävä hankekokonaisuus istuu erinomaisesti alueelliseen maaseudun kehittämissuunnitelmaan, koska asukkaiden hyvinvointia parannetaan turvallisuutta lisäämällä”, kehittämispäällikkö Timo Kukkonen ELY-keskuksen maaseutuyksiköstä kertoo.

Kaksiosainen hankekokonaisuus koostuu investointi- ja kehittämishankkeesta, jotka liittyvät kiinteästi toisiinsa. Yhteensä kahdelle hankkeelle on myönnetty Hämeen ELY-keskuksen kautta Kanta-Hämeen sydänturvallisuuden parantamiseen noin 250 000 euroa.

”Turvallisuus on tärkeä osa hämäläisen maaseudun veto- ja pitovoimaa sekä maaseudulla asuvien kokemaa hyvinvointia. Tällaista näin yleishyödyllistä kehittämishanketta sekä turvallisuutta ja varautumista edistävää investointia voimme olla rahoittamassa jopa 100 %:n tuella”, Kukkonen tiivistää.

Päätavoitteena kehittämishankkeessa on hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisääntyminen Kanta-Hämeen maaseutualueilla. Hankkeen tavoitetta toteutetaan lisäämällä ja tukemalla asukkaiden ja toimijoiden mahdollisuuksia saada sydäniskuri käyttöön sydänpysähdystilanteen sattuessa, tietoa ja osaamista sydänturvallisuudesta ja auttamisvalmiuksia sekä aktiivisuutta varautua sydänpysähdystilanteisiin ennalta. Investointihankkeessa hankitaan Kanta-Hämeen maaseudulle 25–30 sydäniskuria.  

Mahdollisuus toimijoille ja yhteisöille hakea sydäniskuria – haku avoinna 1.11.2024–10.1.2025

Hankekuvauksen mukaan sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy.

”Joka päivä vähintään kahdeksan suomalaisen sydän pysähtyy yllättäen sairaalan ulkopuolella ja heistä vain noin joka kymmenes selviytyy”, Sydän-Suomen alue ry:n Anne Kettula sanoo.

Kettulan mukaan sekä sydäniskurien määrässä suhteessa asukaslukuun että saatavuudessa on parannettavaa Kanta-Hämeessä. Toisaalta myöskään järjestelmällistä matalan kynnyksen ohjausta sydäniskurin käyttöön tai sydänpysähdystilanteessa toimimiseen ei ole.

”Hankkeissa pyritään tuomaan muutosta tilanteeseen. Iskureiden sijoittelua pohdittaessa pyritään siihen, että niitä on sijoitettu kattavasti ympäri maakunnan”, Kettula sanoo.

Projektikokonaisuutta vetävän Kettulan mukaan hankkeet ovat lähteneet hyvin matkaan.

”Kevään loppu oli pelkästään suunnittelua. Kesällä järjestimme sydäniskurikävelyitä Ypäjällä, Janakkalassa, Riihimäellä ja Lammilla, ja kävelyitä on tarkoitus jatkaa taas ensi keväästä alkaen. Toinen osa kokonaisuutta on saatu investointirahoitus. Nyt parhaillaan on käynnissä (sydan.fi) uusien sydäniskurien ja lämpökaappien hakuprosessi eri toimijoille ja yhteisöille”, kertoo Kettula.

EU:n maaseuturahoitus parantaa sydänturvallisuutta paikallisella ja maakunnallisella tasolla

EU:n maaseuturahoituksen parissa Hämeessä toimivat ELY-keskuksen ohella myös paikalliset maaseudun kehittämisyhdistykset eli Leader-ryhmät. Maaseuturahoitusta on myönnetty hiljattain sydänturvallisuuden parantamiseen myös Leader-ryhmä Linnaseutu ry:n kautta. Hattulan kunnan Sydänturvallinen Hattula -investointihankkeessa tarkoituksena on muun muassa hankkia sydäniskureita lämpökaappeineen Hattulaan.

”Hankkeet ovat tietoisia toisistaan ja päällekkäisyydet vältetään. Äidinkielen tunnilta on ehkä opittu, että sydämeen mahtuu vain yksi m-kirjain, mutta vastaavasti Kanta-Hämeen maaseudulle mahtuu aika monta sydäniskuria nykyistä enemmän”, Kukkonen ja Linnaseutu ry:n toiminnanjohtaja Jussi Pakari toteavat.