Miehet, ruotsinkieliset ja maisterin tutkinnon suorittaneet omistavat eniten listaamattomien yritysten osakkeita
Ensimmäisessä kattavassa selvityksessä suomalaisten henkilöomisteisten listaamattomien osakeyhtiöiden omistajista selvisi muun muassa se, että vain kolme prosenttia väestöstä omistaa näiden yhtiöiden osakkeita.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun omistajuuden professori Samuli Knüpfer on kartoittanut tuoreessa tutkimuksessaan pörssin ulkopuolisten osakeyhtiöiden omistajatietoja vuosilta 2006–2022. Aineistona on Tilastokeskuksen muun muassa Verohallinnolta keräämiä ei-tunnistettavaan muotoon muutettuja osakastietoja. Kyseessä on ensimmäinen kattava selvitys suomalaisten henkilöomisteisten listaamattomien yritysten omistajista.
”Henkilöomisteiset listaamattomat yritykset ovat erittäin tärkeitä Suomen taloudelle. Vuonna 2022 tutkimuksessa tarkastelluista 106 000 toiminnassa olevasta osakeyhtiöstä niitä oli 86 prosenttia. Niiden osuus oli 30 prosenttia yritysten kokonaisliikevaihdosta ja 49 prosenttia työllisyydestä”, Knüpfer sanoo.
Listaamattomien yritysten omistaminen on harvinaista
Samuli Knüpfer yllättyi havaittuaan aineistoista, miten vähän Suomessa on erityisen merkittävää taloudellista päätösvaltaa käyttäviä omistajia, sillä omistus on erittäin keskittynyttä. Vain 170 000 ihmistä omistaa osakkeita yksityisesti omistetuissa yrityksissä, mikä vastaa vain kolmea prosenttia koko väestöstä. Määrä on kuitenkin kasvanut vuoteen 2006 verrattuna.
”Kansankapitalismi on edennyt isoin harppauksin viime vuosina. Yli 40 prosenttia suomalaisista kotitalouksista omistaa listattuja osakkeita tai sijoitusrahastoja. Myös listaamattomilla yrityksillä on mahdollisuus jakaa omistamista laajemmalle. Osakekannustimet ja henkilöstörahastot ovat hyviä tapoja sitouttaa työntekijöitä tekemällä heistä omistajia”, Knüpfer kannustaa.
Tutkimuksen mukaan keskimääräisellä omistajalla on yritysvarallisuutta 337 000 euroa. Keskimääräisellä omistajalla on omistusosuuksia 1,5 yrityksessä. 81 prosenttia omistaa vain yhden yrityksen osakkeita, kun taas vain yksi prosentti omistaa osuuksia kymmenessä tai useammassa yrityksessä. Näiden sarjaomistajien keskimääräinen yritysvarallisuus on seitsemän miljoonaa euroa.
Henkilöomisteisten yritysten omistajat ovat todennäköisemmin miehiä ja keski-ikäisiä
Samuli Knüpfer kertoo, että henkilöomisteisten yritysten omistajista 73 prosenttia on miehiä. Heidän omistusosuutensa muodostaa 77 prosenttia yritysvarallisuudesta.
40–64-vuotiaat ovat yleisin ikäryhmä omistajien joukossa. Tämä ikäryhmä vastaa 31 prosenttia väestöstä, mutta 60 prosenttia omistajista ja 68 prosenttia yritysvarallisuudesta. 65 vuotta täyttäneet muodostavat 23 prosenttia väestöstä, mutta vain 13 prosenttia omistajista ja 14 prosenttia yritysvarallisuudesta.
”Tämän ikäryhmän harvinaisuus omistajien keskuudessa johtunee omistetun yrityksen myynnistä tai lopettamisesta eläkkeelle siirryttäessä ja sukupolvenvaihdoksista perheyrityksissä”, Knüpfer sanoo.
Myös maantieteellisesti omistajat jakautuvat epätasaisesti, sillä Ahvenanmaalla, pääkaupunkiseudulla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa on Knüpferin mukaan enemmän yritysvarallisuutta kuin niiden väestömäärä antaa olettaa. Kolmenkymmenen suurimman kunnan joukossa Helsinki, Espoo, Joensuu, Nurmijärvi, Vaasa ja Salo ylittävät väestöosuutensa yritysvarallisuudessa.
”Yritysvarallisuuden määrä jää selvästi väestöosuutta pienemmäksi Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa sekä Kotkassa, Kouvolassa, Hämeenlinnassa ja Vantaalla. Keskimääräinen omistaja on varakkain Helsingissä, Joensuussa, Vaasassa ja Turussa”, Knüpfer kertoo.
Yritysvarallisuus jakautuu epätasaisesti omistajien kesken
Yritysvarallisuuden osalta varakkaimpaan prosenttiin kuuluu 1 700 omistajaa, jotka hallitsevat lähes puolta kokonaisvarallisuudesta. Tämä osuus on pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta 2006 lähtien. Varakkaimman prosentin keskimääräinen varallisuus on 16 miljoonaa euroa.
Miehet, ruotsinkieliset ja maisterin tutkinnon suorittaneet omistavat henkilöomisteisten yritysten osakkeita todennäköisemmin kuin muut. Kolme neljästä on miehiä, yksi seitsemästä puhuu äidinkielenään ruotsia ja maisterin tutkinto löytyy joka kolmannelta.
Joka viidennellä omistajalla on vähintään miljoona euroa yritysvarallisuutta, kun taas vähintään kymmenen miljoonaa euroa omistavien osuus on vain 0,4 prosenttia. Yritysvarallisuuden mukaan laskettuna Suomessa oli 8 500 miljonääriä vuonna 2022, kun heitä oli vuonna 2006 vain 3 400.
”Tämä kasvu heijastanee yritysten arvon kasvua, uusien erittäin hyvin menestyneiden yritysten perustamisia ja sukupolvenvaihdoksia perheyrityksissä”, Knüpfer sanoo.
Omistajakunnassa on huomattavaa vaihtuvuutta yli ajan. Joka vuosi joka kymmenes omistajista lopettaa ja uusia omistajia aloittaa 13 prosenttia. Nettomääräisesti omistajien määrä siis kasvaa joka vuosi yhden prosentin. Vuosien 2006–2022 aikana omistajakunnasta säilyy vain 35 prosenttia sen alkuperäisistä jäsenistä. Varakkaimmassa prosentissa selviydytään huomattavasti todennäköisemmin. Heistä noin neljä prosenttia on muuttanut pois Suomesta.
Vuoden 2006 varallisuusasema ennustaa vahvasti vuoden 2022 asemaa.
”Omistajien vaihtuvuus on luonnollinen osa dynaamista markkinataloutta. Samalla on kuitenkin mahdollista, että jotkin yritykset lopettavat ennenaikaisesti tarvittavan rahoituksen tai omistajaosaamisen puutteen takia. Valtiovallan tulisikin kiinnittää huomiota pääomamarkkinoiden kehittämiseen ja omistajaosaamisen parantamiseen. Omistajanvaihdosten tukeminen luopumistilanteissa ja perheyritysten sukupolvenvaihdoksissa olisi myös tärkeää”, Knüpfer toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Samuli Knüpfer
Professori, Aalto-yliopisto
samuli.knupfer@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
EMB 4.11. klo 22: Vauraiden maiden naudanlihan tuotannon maltillisella vähennyksellä olisi valtavat ilmastohyödyt – vastaa kolmen vuoden globaaleja fossiilisia päästöjä4.11.2024 22:00:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että metsien uudelleenkasvatus sellaisilla laidunmailla, jotka ovat aiemmin olleet metsiä, auttaisi saavuttamaan merkittäviä ilmastohyötyjä ilman tarvetta suurille muutoksille globaalissa ruokajärjestelmässä.
Ammoniakista uusi vihreä energiaratkaisu? Tutkimusprojekti sai miljoonarahoituksen23.10.2024 10:01:00 EEST | Tiedote
Ammoniakista povataan teollisuuteen vihreän vedyn varastointimenetelmää ja merenkulkuun puhdasta polttoainevaihtoehtoa. Sen käyttöön liittyy kuitenkin monia kysymyksiä, joita selvitetään yliopistojen ja teollisuuden yhteisessä tutkimushankkeessa.
Kutsu medialle: Kielitaito ratkaisuna osaajapulaan – ajankohtaisia puheenvuoroja kansainvälisessä Suomessa23.10.2024 08:31:01 EEST | Kutsu
Pitääkö Suomessa osata suomea? Miten työpaikoilla voidaan tukea kotimaisten kielten taitoa? Suomen kansainvälistyvillä työmarkkinoilla tarvitaan toimivia käytänteitä monikielisyyden tukemiseen ja kotimaisten kielten oppimiseen.
OP Ryhmän Tutkimussäätiön rahoittama hanke selvittänyt pankkiirien sukulaisten sijoitusintoa, ulkonäön vaikutusta palkkaukseen, varjopankkitoimintaa ja paljon muuta10.10.2024 07:45:00 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Vaasan yliopiston toteuttama kolmivuotinen tutkimushanke on pureutunut rahoitusalaan ja rahoitusinstituutioihin tavanomaista syvemmälle. Hankkeen eri tutkimuksissa onkin jo paljastunut paljon perinteisen pankkitutkimuksen yli ulottuvaa – ja yhtä lailla arvokasta – tietoa.
EMBARGO 8.10.2024 klo 21:00 / Tutkimus: Sikeästi nukuttu yö ja kova treeni näkyivät aivoissa jopa kahden viikon päästä8.10.2024 21:00:00 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston tutkija mittasi itseään kuukausien ajan aivokuvantamisella ja puettavilla älylaitteilla. Unen, liikunnan, sykkeen ja mielialan vaikutukset, niin hyvät kuin huonotkin, voivat näkyä aivoissa jopa yli kaksi viikkoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme