Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut eivät tue riittävästi kuntoutumista – vain viidennes eteni kevyempiin palveluihin
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut eivät aina pysty tarjoamaan riittävää tukea kuntoutujille. Psykiatrian erikoislääkäri Erfan Jahangirin tutkimuksessa vain viidesosa asumispalveluiden asukkaista kuntoutui kevyempiin palveluihin. Väittelijän mukaan tulokset voivat viitata siihen, että palvelut ovat osin muuttuneet säilövämmiksi, eikä kuntoutumista tapahdu odotetulla tavalla.
"Asuminen on ihmisen perusoikeus, mutta pelkkä katto pään päällä ei riitä. Yhteiskuntana meidän tulisi panostaa huomattavasti enemmän mielenterveyskuntoutujien kuntoutukseen, jotta heille tarjoutuisi mahdollisuus itsenäisempään ja parempaan elämään. Eri alojen ammattilaisten yhteistyö on ratkaisevan tärkeää, jotta asumispalveluilla voidaan tehokkaasti tukea asukkaita. Palvelujen pitkäaikaisen vaikuttavuuden tutkimusta on myös tarpeen lisätä", Jahangiri korostaa. Hän väittelee aiheesta Oulun yliopistossa 15. marraskuuta.
Jahangiri tarkasteli tutkimuksessaan asumispalveluiden käytön kehitystä 23 vuoden ajalta. Analyysi osoitti, että asumispalveluiden käyttö lisääntyi vastaavalla nopeudella kun psykiatriset sairaansijat vähenivät. Sittemmin psykiatristen sairaansijojen vähentyminen on hidastunut, mutta kevyesti tuettujen asumispalveluiden käyttö on jatkanut kasvuaan. Myös psykiatristen avohoitokäyntien määrä on lisääntynyt, mutta ei läheskään riittävällä nopeudella vastaamaan sairaansijojen vähenemistä.
"Psykiatristen sairaansijojen vähentäminen ja avohoidon kasvattaminen ovat olleet pitkään keskustelun aiheena. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että avohoidon resurssit eivät ole riittäneet ja asumispalveluja käytetään paikkaamaan hoidon puutteita", Jahangiri toteaa.
Asumispalveluiden vaikuttavuudesta tiedetään vain vähän
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut (ASPA) kehitettiin psykiatrisen sairaalahoidon alasajon seurauksena varmistamaan vakavista mielenterveysongelmista kärsivien potilaiden tarvitseman tuen, hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuus avohoidossa. Asumispalveluiden yhtenä tarkoituksena on tarjota kuntoutusta ja edesauttaa sairauden kanssa pärjäämistä. Vaikka asumispalveluja on ollut vuosikymmeniä, niiden kuntouttavasta vaikutuksesta on vain vähän näyttöön perustuvaa tietoa, eikä varsinaisia vaikuttavuustutkimuksia ole juurikaan tehty.
Osana väitöstutkimustaan Jahangiri toteutti ainutlaatuisen kenttätutkimuksen Porvoossa (Porvoo ASPA -projekti). Se mahdollisti ensimmäistä kertaa asumispalveluiden kuntouttavan vaikutuksen tutkimisen pitkittäisessä tutkimusasetelmassa.
”Valitettavasti loppupäätelmänä havaittiin, että vain viidesosa asukkaista pystyi siirtymään kevyempiin palveluihin. Tämä on huolestuttava tulos, sillä asumispalveluiden tarkoituksena on asuinpaikan tarjoamisen lisäksi myös kuntouttaa ihmisiä takaisin itsenäisempään elämään”, Jahangiri kertoo.
Porvoo ASPA -projektin avulla pystyttiin ensimmäistä kertaa Suomessa testaamaan myös kansainvälistä STAX-SA-asumispalveluluokitusta, joka luokittelee asumispalveluja niiden tarjoaman tuen perusteella. STAX-SA on tärkeä työkalu palvelujen vaikuttavuuden tutkimisessa, koska se mahdollistaa kansainvälisen vertailevan tutkimuksen tekemisen.
Tulosten mukaan STAX-SA toimii hyvin tehostetun palveluasumisen ja yhteisöllisen asumisen kohdalla, mutta soveltuu huonommin vähemmän tukea tarjoavien asumismuotojen, kuten tukiasumisen ja tuetun asumisen, luokitteluun. Tutkijan mukaan luokitusta tulisikin kehittää paremmin soveltuvaksi mittaamaan kevyempiä palvelumuotoja, sillä juuri näiden palvelujen tarjonta on kasvanut eniten.
Lisätietoja väitöksestä: https://www.oulu.fi/fi/vaitokset/mielenterveyskuntoutujien-asumispalvelut-suomessa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija, psykiatrian erikoislääkäri Erfan Jahangiri, Oulun yliopisto, 044 4175 602, erfan.jahangiri@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Suomen kielen opiskelu auttaa muualta muuttaneita integroitumaan yhteisöön – Anne Koskela palkittiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä22.11.2024 09:55:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston vuoden 2024 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinto myönnettiin lehtori Anne Koskelalle suomi toisena kielenä -opintojen kehittämisestä Oulun yliopistossa ja kansallisesti. Opintojen tavoitteena on paitsi opettaa suomen kieltä ja kulttuuria myös helpottaa osallistujien integroitumista Suomeen, Ouluun ja yliopistoyhteisöön.
Epäonnistumisen pelko estää naisia ryhtymästä yrittäjiksi22.11.2024 05:49:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus korostaa yrittäjyyspotentiaalin sukupuolieroja Suomessa viime vuosikymmeninä. Miehet raportoivat yleensä suurempaa luottamusta omiin tietoihinsa, taitoihinsa ja kokemukseensa yrityksen perustamisessa. Sukupuoliero ei ole kaventunut 2000-luvulla.
Lunta rakastava tutkija Charlotte Ditlevsen ei myrskystä pillastu - Oulun yliopiston tutkija selvittää lumen elinkaarta: ”Elintärkeää tietoa vesivarannoista”21.11.2024 11:17:44 EET | Tiedote
Hydrologi Charlotte Ditlevsenin mukaan on korkea aika oppia ymmärtämään, miten suuri merkitys lumella on veden saatavuuden kannalta.
Pimeää diversiteettiä valaisemaan – Tutkijat tavoittelevat läpimurtoa uusien lajien kuvaamisessa21.11.2024 10:17:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston koordinoima kansainvälinen tutkimushanke pyrkii ratkaisemaan lajintunnistuksen kriisin nopeasti kehittyneiden dna-teknologioiden avulla. Tavoitteena on erottaa, tunnistaa ja kuvata kymmeniä tuhansia lajeja, jotka nykyisten menetelmien hitauden vuoksi jäisivät ehkä vuosisadoiksi kokonaan tuntemattomiksi.
Varhaislapsuuden maatilaympäristö suojaa atooppiselta sairastavuudelta vielä keski-iässä21.11.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Asuminen maatilaympäristössä imeväisikäisenä voi suojata atooppisilta sairauksilta, kuten allergiselta nuhalta, allergiselta silmätulehdukselta sekä atooppiselta monisairastavuudelta, ja suojavaikutus näkyy vielä keski-iässä. Tulos käy ilmi Oulun yliopistossa 22. marraskuuta väittelevän lääketieteen lisensiaatti Anna Haaralan väitöstutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme