Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Ilmastomuutoksen hillintään tarvitaan uusia energian tuottamisen ja varastoimisen tapoja. Niiden toteuttamiseksi tarvitaan kaivoksia ja akkuteknologiateollisuutta myös Suomeen. Viime aikoina huolta on aiheuttaneet erityisesti jätevesien suuret sulfaattikuormat vesistöihin. "Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että sulfaatti voi aiheuttaa haittoja erityisesti järvien eliöille", kertoo erikoistutkija Jouni Lehtoranta Sykestä. Aihe on ajankohtainen myös siksi, että vesiympäristölle haitallisten aineiden asetuksen päivittämistä aletaan tarkastella lähiaikoina.
Sulfaatti haittaa järvien eliöitä
Sulfaatin eliöille haitatonta pitoisuutta on tutkittu Jyväskylän yliopiston ja Syken tutkimuksissa. "Myrkyllisyystestien perusteella korkeat sulfaattipitoisuudet aiheuttavat haittoja erityisesti järvissä, joissa on luonnostaan niukasti sulfaattia. Suolaisuuteen sopeutuneet Itämeren eliöt näyttävät sietävän paljon korkeampia sulfaattipitoisuuksia kuin järvien eliöt", kertoo erikoistutkija Matti Leppänen Sykestä.
Sisävesien ja Itämeren murtovedessä esiintyville eliöille tehtiin sekä lyhyt- että pitkäkestoisia sulfaattialtistuksia. Turvallinen sulfaattipitoisuus järviveden pitkäkestoisessa altistuksessa vaihteli välillä 39–65 milligrammaa litrassa. Lyhytkestoisessa altistuksessa pitoisuus vaihteli välillä 257–339 milligrammaa litrassa. "Murtovesilajiston turvalliset pitoisuudet ovat vasta tarkentumassa, mutta haitaton pitoisuus vaikuttaa olevan huomattavasti suurempi kuin järvissä", arvioi Leppänen.
Syke esittää raja-arvoja
Sulfaattia ei nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi, eikä se ole Suomessa vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksessa. "Sulfaatti pitäisi lisätä asetukseen ja sille olisi asetettava tieteellisesti johdetut ympäristönlaatunormit", arvioi erikoissuunnittelija Jukka Mehtonen Sykestä.
Normit tarvitaan erikseen sisävesille ja rannikkovesille. Syken ehdotus sisävesien vuoden keskiarvopitoisuuden laatunormiksi on 39 milligrammaa litrassa ja hetkellisen pitoisuuden ympäristönlaatunormiksi 279 milligrammaa litrassa. Tutkimusten valmistuessa myös rannikkovesille tullaan ehdottamaan sulfaatin ympäristönlaatunormeja.
"Sulfaatin haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää sijoittamalla jäteveden purkupaikka alueelle, jossa jätevesi laimenee nopeasti ja laimentunut vesi kulkeutuu virtausten mukana alavirtaan tai ulkomerelle. Soveltuvin purkupaikka on löydettävissä mallintamalla. Myös mahdollisuuksia sulfaatin poistamiseksi tuotantoprosessin aikana on selvitettävä", sanoo Jouni Lehtoranta.
Kaivos- ja akkuteknologiateollisuus ovat vihreässä siirtymässä välttämättömiä. Julkaisu korostaa kuitenkin, että myös vihreän siirtymän hankkeissa on tärkeää tarkastella ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Tarkastelun tulee sisältää ilmaan, maaperään ja veteen kohdistuvat vaikutukset ja tuotannon koko elinkaaren aikaiset vaikutukset.
Syke Policy Brief: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit
Lisätietoa
Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus Syke, puh. +358 295 251 363, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Matti Leppänen (tutkimukset sulfaatin haitallisista vaikutuksista), Suomen ympäristökeskus Syke, puh. p. +368 295 251 368, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoissuunnittelija Jukka Mehtonen (vaarallisten ja haitallisten aineiden asetus), Suomen ympäristökeskus Syke, puh. +358 295 251 421, etunimi.sukunimi@syke.fi
Tutkimusprofessori Antti Belinskij (ympäristöoikeus), Suomen ympäristökeskus Syke, +358 295 251 088, etunimi.sukunimi@syke.fi
Kaikki Syke policy Brief -julkaisut:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Results released: The fuel tanks of coastal defence ship Ilmarinen can be emptied in a controlled way5.11.2024 08:55:00 EET | Press release
The investigation of the wreck of coastal defence ship Ilmarinen continued in the northern Baltic Sea in the Finnish Exclusive Economic Zone from 12 to 19 August 2024. The objective of the expedition made to the Ilmarinen shipwreck was to determine whether authorities could extract the oil from the wreck and how. The expedition was carried out in cooperation between authorities, including the Finnish Environment Institute (Syke), the Finnish Navy, and Border Guard.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme