Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: Alueellisella ja ammatillisella kohtaanto-ongelmalla vähäinen yhteys työttömyyteen
Tuoreen tutkimuksen mukaan esteet työttömien työnhakijoiden maantieteellisessä tai ammatillisessa liikkuvuudessa eivät ole viime vuosina merkittävästi hidastaneet työpaikkojen täyttymistä tai nostaneet työttömyyttä Suomessa. Taustalla näyttää olevan työnhakijoiden ja työmahdollisuuksien lisääntynyt keskittyminen samoille alueille ja ammatteihin.

Julkisessa keskustelussa Suomen korkeana pysyttelevää työttömyysastetta selitetään usein alueellisilla ja ammatillisilla kohtaanto-ongelmilla. Toisin sanoen sillä, että työttömät työnhakijat etsivät töitä pääasiassa omalta asuinalueeltaan tai ammattialaltaan samalla, kun avoimet työpaikat ovat jossain muualla. Koska työvoiman liikkuvuuteen on jossain määrin mahdollista vaikuttaa esimerkiksi tukemalla työntekijöiden alanvaihtoa ja työn perässä muuttamista, on tärkeää saada tietoa näiden kohtaanto-ongelmien painoarvosta työttömyyttä selittävinä tekijöinä.
Talouspolitiikan arviointineuvostolle tekemässään tutkimuksessa Veikko Uusitalo, Merja Kauhanen ja Tuomo Suhonen Laboresta sekä Annika Nivala Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) tarkastelivat Suomen työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia vuosina 2006–2021. Tutkimuksessa hyödynnettiin etsintä- ja kohtaantoteoriaan perustuvaa menetelmää, joka huomioi Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen perusteella arvioituja todennäköisyyksiä sille, että työnhakijat ottavat vastaan töitä yli alue- ja ammattirajojen.
Tutkimustulokset paljastavat, että vaikka esteet työpaikan vastaanottamiselle kaukaa kotoa tai toisesta ammatista ovat yksilötasolla merkittävät, tällä on kokonaistyöttömyyden kannalta varsin vähän merkitystä. Tulosten mukaan maantieteellinen ja ammatillinen kohtaanto-ongelma yhdessä selittävät vain noin viisi prosenttia viime vuosien työttömyysasteesta.
“Tuloksemme haastavat käsityksen, että työttömien asuminen kaukana työmahdollisuuksista tai epäsopiva ammattitausta olisivat tällä hetkellä erityisen merkittäviä työllistymisen esteitä", toteaa tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen Laboresta.
Tutkimuksessa havaittiin, että liikkuvuuden esteiden merkitys yllättäen pieneni 2010-luvulla samaan aikaan työmarkkinoiden yleisen epätasapainon kasvaessa. Maantieteellisen ja ammatillisen kohtaanto-ongelman pieneminen näyttää selittyvän sillä, että työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat ovat keskittyneet aiempaa enemmän samoille seuduille ja ammatteihin. Työnhakijoiden halukkuudessa tai mahdollisuuksissa ottaa vastaan työtä kaukaa kotoa tai oman ammattiryhmänsä ulkopuolelta ei sinänsä näytä tapahtuneen merkittäviä muutoksia tarkastellulla ajanjaksolla.
Tutkiessaan taloudellisten kriisien yhteyttä kohtaanto-ongelmiin tutkijat havaitsivat, että maailmanlaajuisen finanssikriisin käynnistymisen yhteydessä ammatillinen kohtaanto-ongelma paheni pitkäaikaisesti, mutta maantieteellisessä kohtaanto-ongelmassa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Koronapandemia näyttää puolestaan lisänneen molempia kohtaanto-ongelmia, mutta vain lyhytaikaisesti.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että työnhakijoiden alueellisen tai ammatillisen liikkuvuuden lisäämiseen tähtäävillä toimilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet ratkaista vallitsevaa työttömyysongelmaa. Ongelma näyttää johtuvan pitkälti muista työvoiman kysyntä- ja tarjontapuolen tekijöistä, joihin näillä toimilla ei olisi merkittävää vaikutusta.
”On mahdollista, että työmarkkinoiden lisääntyneen epätasapainon takana ovat esimerkiksi ammattiryhmien sisäiset osaamisvaatimusten ja työvoiman rakenteen muutokset tai epätyypillisten työsuhteiden osuuden kasvu avoimista työpaikoista. Näiden tekijöiden vaikutuksia ei kuitenkaan tutkittu tässä tutkimuksessa”, Tuomo Suhonen kertoo.
Tutkimus:
Veikko Uusitalo, Merja Kauhanen, Annika Nivala and Tuomo Suhonen (2024) Geographical and Occupational Mismatch in Finland over the Recent Era of Economic Crises: Estimates Using an Interconnected-Markets Approach. Memorandum 1/2024. The Finnish Economic Policy Council.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomo SuhonenTutkimusjohtajaTyön ja talouden tutkimus LABORE
Puh:040 940 2916tuomo.suhonen@labore.fiLiitteet
Linkit
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun. Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta. Lisäksi neuvosto julkaisee taustaraportteja talouspolitiikan eri teemoista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN)
Talouspolitiikan arviointineuvoston uusin raportti nyt saatavilla suomeksi5.3.2025 13:45:15 EET | Uutinen
Talouspolitiikan arviointineuvoston tammikuussa julkistetun raportin suomenkielinen käännös on nyt julkaistu.
Rådet för utvärdering av den ekonomiska politiken: Välfärdsområdena inledde sin verksamhet under utmanande förhållanden – mer flexibilitet behövs för att täcka underskotten28.1.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Besluten som fattades under vårens ramförhandlingar stöder regeringens ekonomiska mål, men den svaga ekonomiska utvecklingen och de stigande kostnaderna inom välfärdsområdena försvagar utsikterna för de offentliga finanserna. På kort sikt bör ytterligare anpassningar som försämrar den samlade efterfrågan undvikas. Det vore rimligt att ge välfärdsområdena mer tid att genomföra besparingarna.
Talouspolitiikan arviointineuvosto: Hyvinvointialueet aloittivat haastavissa olosuhteissa – alijäämien kattamiseen tarvitaan lisää joustoa28.1.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Kevään kehysriihen päätökset tukevat hallituksen taloustavoitteita, mutta heikko talouskehitys ja hyvinvointialueiden kasvavat kustannukset heikentävät julkisen talouden näkymiä. Lyhyellä aikavälillä tulisi välttää kokonaiskysyntää heikentäviä lisäsopeutuksia. Hyvinvointialueille olisi järkevää antaa lisäaikaa säästöjen toteuttamiseen.
The Finnish Economic Policy Council: Wellbeing services counties started in challenging circumstances – More flexibility needed to address deficits28.1.2025 10:00:00 EET | Press release
The fiscal policy decisions made last spring support the government’s economic objectives. However, weak economic performance and the rapidly rising costs faced by wellbeing services counties have worsened the fiscal outlook. Additional measures that weaken aggregate demand should be avoided in the short term. Wellbeing services counties should be given additional time to implement savings measures.
Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: Helsingissä palkat muuta maata korkeammat – kertoo tuottavuudesta4.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportin mukaan Helsingin työssäkäyntialueella palkat ovat selvästi muuta Suomea korkeammat. Helsingissä kerrytetty työkokemus myös nostaa palkkoja muuta maata nopeammin. Taustalla on raportin mukaan suuresta kaupunkikoosta johtuva korkea tuottavuus, joka mahdollistaa korkeammat palkat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme