Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos lisää metsäpaloja Fennoskandiassa

Jaa

Metsäpalokausi pitenee, metsäpalojen määrä lisääntyy ja palanut alue kasvaa nykyisestä vuosisadan loppuun mennessä. Tämä selviää Ilmatieteen laitoksen tekemästä tutkimuksesta, jossa ilmastonmuutoksen vaikutusta metsäpaloihin Fennoskandiassa arvioitiin kuudessa erilaisessa ilmastonmuutosskenaariossa.

Tiedotetta on muokattu 12.11.2024 klo 13.30: metsäpalojen polttoaine -termi on korvattu metsän paloaines -termillä.

Biogeosciences-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin metsäpalokauden pituutta, metsäpalojen määrää ja palanutta aluetta. Tuloksissa havaittiin merkittävää vaihtelua alueesta ja ilmastoskenaariosta riippuen.

”Yleinen trendi on, että metsäpalokausi pitenee ja palojen määrä sekä palanut alue kasvavat vuosisadan loppuun mennessä suhteessa vertailujaksoon 1981–2010”, summaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Outi Kinnunen.

Metsäpalojen lisääntyminen uhkaa sekä yhteiskunnan että ympäristön kestävyyttä. Metsäpaloissa tapahtuvien muutosten ymmärtäminen on merkityksellistä ihmisten turvallisuuden, ympäristön suojelun, ilmastonmuutoksen torjunnan ja yhteiskunnan resurssien hallinnan kannalta. Puihin ja maaperään sitoutunut hiili hillitsee ilmastonmuutosta, ja hiilidioksidin nopeutunut vapautuminen erilaisten häiriöiden takia kiihdyttää sitä.

Metsäpalon mallinnus vaatii tietoa säästä ja luonnosta

Tutkimuksessa käytettiin prosessimallinnusta, jossa kuvataan tietokoneella ekosysteemin aine- ja energiavirtoja ilmakehän, kasvillisuuden ja maaperän välillä.

Metsän paloaineksen kertyminen riippuu sääolosuhteista ja ekosysteemin vasteesta niihin.

”Paloaineksen polttoaineen määrää säätävät ekosysteemin kerryttämä karike ja karikkeen hajoaminen. Metsäpalon syttyminen ihmisen toiminnan tai salaman vaikutuksesta vaatii riittävästi kuivaa paloainesta. Paloaineksen syttymisherkkyyteen puolestaan vaikuttavat sademäärä ja ilman lämpötila”, Outi Kinnunen kuvaa.

Prosessimallinnuksen hyöty on, että tulos voidaan tuottaa pitkälle ajalle ja laajalle alueelle. Käyttämällä erilaisia ilmastoskenaarioita mallinnus voidaan ulottaa myös tulevaisuuteen.

Tutkimus tehtiin Ilmatieteen laitoksen hiilenkierto-tutkimusryhmässä. Tutkimuksessa käytettyä ekosysteemimallia on sovellettu erilaisiin tutkimuskysymyksiin monissa kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Outi Kinnunen
Ilmatieteen laitos
p. 041 503 0474
outi.kinnunen@fmi.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye