Lokakuun vesitilannekatsaus: Lokakuun runsaat sateet toivat mukanaan myös happamuushaittoja (Pohjalaismaakunnat)

Jaa

Lokakuussa sateet saivat vedenpinnat nousemaan hetkellisesti tulvakorkeuksiin. Runsaiden sateiden seurauksena vesistöissä esiintyi jonkin verran happamuusongelmia. Pohjavesitilanne on ajankohtaan nähden pääsääntöisesti tavanomainen.

Kuvituskuva.
Kuvituskuva.

Lokakuun alun sateet nostivat vedenpintoja tulvakorkeuksiin

Lokakuun alkupuolen kovat sateet nostivat pohjalaisjokien vedenpintoja monin paikoin keskimääräisen tulvahuipun tasolle. Kyrönjoen alaosalla Skatilassa virtaama oli suurimmillaan lähes 300 m3/s. Lokakuun keskimääräinen virtaama Skatilassa oli 87 m3/s, kun lokakuun keskiarvo vuosina 1911–2024 on ollut 46 m3/s. Lapuanjoen alaosalla Kepossa virtaama oli suurimmillaan noin 180 m3/s ja Perhonjoen alaosalla Kaitforsissa vastaavasti noin 85 m3/s. Lapuanjoella ja Perhonjoella lokakuun keskimääräiset virtaamat olivat hyvin tavanomaisella tasolla. Rannikon pienissä joissa virtaamat olivat korkeita muun muassa Lapväärtinjoella, Teuvanjoella, Närpiönjoella ja Laihianjoella. Esimerkiksi Lapväärtinjoella Peruksen havaintoasemalla virtaama oli korkeimmillaan 110 m3/s ja Närpiönjoella Allmänningsforsenilla lähes 100 m3/s.

Lokakuun loppupuoli oli vähäsateisempi, jonka seurauksena vesistöjen pinnat laskivat. Järvien pinnat olivat lokakuun lopussa pääsääntöisesti lähellä keskimääräisiä vedenkorkeuksia muutamia järviä lukuun ottamatta. Kalajärven sekä Kivi- ja Levalammen pinnat olivat lähes 15 cm ylempänä kuin tavanomaisesti. Kyrkösjärven ja Vissaveden tekojärvien pinnat olivat noin 15 cm tavanomaista alempana.

Happamuusongelmat saapuivat tulvien myötä

Järvivedet viilentyivät lokakuussa nopeasti. Lappajärvellä veden lämpötila laski kuun alun 10 asteesta loppukuun reiluun 5 asteeseen.

Jokivesien vedenlaatu lokakuussa vaihteli tuntuvasti sekä eri jokien että toisaalta kuukauden sisällä. Suurimmissa joissa fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat ajankohtaan nähden normaalilla tasolla tai jopa alempana. Alimmat fosfori- ja typpipitoisuudet mitattiin Ähtävänjoella ja Perhonjoella, mutta myös Lapuanjoelta ja Kyrönjoelta mitattiin ajoittain kohtuullisen alhaisia pitoisuuksia. Kuun puoleen väliin osunut runsasvetinen jakso nosti kuitenkin pitoisuuksia voimakkaasti varsinkin toimialueen eteläosissa. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin tulvahuipun aikaan Närpiönjoella ja Lapväärtinjoella, jossa esimerkiksi fosforipitoisuudet olivat jopa poikkeuksellisen korkeita. Lokakuun voimakkaat sateet toivat mukanaan myös happamuushaitat, kun alunamailta huuhtoutuu kuivan kesän aikana muodostuneita happamia yhdisteitä vesistöihin. Suuremmista joista kuitenkin vain Lapuanjoen pH laski alle pH-arvon 6, ollen 5,5–5,7. Muissa suurissa joissa pH vaihteli välillä 6–6,7. Pieniä rannikon läheisiä jokia happamuus sen sijaan koetteli ankarastikin. Näissä pH laski yleisesti alle arvon 5,5. Vaikeimmin happamia jokia, joissa pH laski välille 4,5–5, olivat Laihianjoki, Maalahdenjoki, Sulvanjoki, Vöyrinjoki ja Lehmäjoki. Alumiinipitoisuudet nousivat happamuusjakson aikana vesieliöstölle, esimerkiksi kalastolle, haitalliselle tasolle. Pahin jakso osui kuun puolen välin tienoille. Lisää happamuusongelmia saattaa ilmaantua vielä loppuvuoden kuluessa. Sinileväkukintoja sen sijaan ei enää lokakuussa havaittu.

Pohjavesitilanne

Lokakuussa sään viiletessä ja puiden tiputtaessa lehtensä haihdunta vähenee merkittävästi. Tämän seurauksena pohjavedenpinta on kääntynyt nousuun viimeistään syyskuun loppupuolella. Nousun odotetaan jatkuvan roudan ja/tai lumen tuloon asti. Pohjaveden pinnankorkeus on ajankohtaan nähden keskimääräisellä tasolla tai sen yläpuolella. Korkein pohjavedenpinta on Pohjanmaan eteläosassa ja Etelä-Pohjanmaan lounaisosassa, kun taas Etelä-Pohjanmaan itäosissa tilanne on lähempänä tavanomaista. Paikallista vaihtelua voi kuitenkin esiintyä. Pohjalaismaakunnissa sijaitsevilla valtakunnallisilla pohjaveden pinnankorkeuden seuranta-asemilla pohjaveden pinta on pääosin ajankohtaan nähden keskimääräisellä tasolla. Poikkeuksena tähän Karijoen Rajamäen pohjavesiasemalla pohjavedenpinta on noin 1,0 m ajankohdan keskiarvon yläpuolella.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

• Johtava vesitalousasiantuntija Suvi Saarniaho-Uitto, puh. 0295 027 926 (säännöstely ja virtaamat)
• Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
• Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus hakee muutosta Perhon kunnan Ahvenlammen tuulivoimapuiston osayleiskaavapäätökseen (Keski-Pohjanmaa)2.12.2024 15:00:00 EET | Tiedote

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tehnyt valituksen Vaasan hallinto-oikeudelle Perhon kunnanvaltuuston tekemästä Ahvenlammen tuulivoimapuiston osayleiskaavapäätöksestä. Kunta on hyväksynyt seitsemän enimmäiskorkeudeltaan enintään 270 metrin voimalan osayleiskaavan Ahvenlammen alueelle Perhon kuntakeskuksesta noin 13 kilometriä luoteeseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye