Vain puolet päätyy lapsiryhmätyöhön – tutkimustulokset raottavat ilmiötä varhaiskasvatuksen opettajapulan taustalla
Jo useamman vuoden ajan julkisuudessa on keskusteltu varhaiskasvatuksen opettajapulasta sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisten halusta vaihtaa alaa. Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa selvitettiin, mikä on saanut opiskelijat hakeutumaan varhaiskasvatuksen opettajaopintoihin ja millaiset tekijät ovat kytköksissä niin opettajaopintoihin kuin myöhemmin varhaiskasvatusalalle kiinnittymiseen. Hankkeen tuloksia julkaistaan tiistaina 19.11. järjestettävässä tilaisuudessa.
Aloituspaikkoja varhaiskasvatuksen opettajan koulutusohjelmiin on lisätty valtakunnallisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samanaikaisesti hakijoiden määrässä on tapahtunut laskua.
Jyväskylän yliopiston SIMO-hankkeen tulosten mukaan myös varhaiskasvatuksen opettajan työhön siirtyvien määrä näyttää laskevan . Vuonna 2018 ja 2019 aloittaneista varhaiskasvatuksen opiskelijoista jopa puolet on työelämään siirtymisen sijasta jatkanut opintojaan opettajanpätevyyden saatuaan.
”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vain noin puolet varhaiskasvatuksen opettajiksi valmistuneista siirtyy opintojen jälkeen koulutustaan vastaavaan työhön. Opiskelijoiden sisäänottomäärä ei näin suoraan tuo apua varhaiskasvatuksen kentällä olevaan opettajapulaan”, hanketta johtanut professori Maarit Alasuutari kertoo.
Moni vaihtaa alaa kesken opintojen
Tutkimusten mukaan etenkin nuoret opiskelijat ovat alttiita vaihtamaan opintojensa suuntaa. Opiskelupaikan vastaanottaneista noin 13 % vaihtaa opiskelupaikkaa toiselle alalle joko kesken opettajaopintoja tai valmistumisensa jälkeen. Opintojen keskeyttämisen syiksi mainitaan useimmin juuri toisen alan opiskelupaikka ja kokemus, ettei sovellu itse alalle.
Joulukuussa päättyvän hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämiseksi ja vaikuttaa varhaiskasvatusalaa koskeviin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin päätöksiin tuomalla esille varhaiskasvatusalalle sitoutumiseen liittyviä tekijöitä.
Tutkimuksessa on hyödynnetty Suomessa vuosina 2018 ja 2019 varhaiskasvatuksen opettajaopintonsa aloittaneilta kerättyä haastattelu- ja kyselyaineistoa. Haastatteluiden ja kyselyiden teemoina ovat olleet opintoihin hakeutuminen, kokemukset opinnoista, syyt mahdolliseen alanvaihtoon ja näkemykset työelämään siirtymisestä ja varhaiskasvatusalalla toimimisesta.
Tervetuloa keskustelutilaisuuteen
Hankkeen tuloksia julkistetaan tiistaina 19.11.2024 kello 13.00–14.30 ”Varhaiskasvatuksen opettajaksi vai ei sittenkään? Opiskelijoiden ja opettajaksi valmistuneiden alalle sitoutuminen” -tilaisuudessa. Tilaisuus järjestetään Jyväskylän yliopiston Ruusupuistossa (Alvar Aallon katu 9) ja sitä voi seurata etänä Moniviestimen kautta.
Paneelissa aiheesta keskustelevat opetusneuvos Kirsi Alila (OKM), kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen (Kuntaliitto), professori Marja-Leena Laakso (JYU) ja päiväkodinjohtaja Lisa Ström (Pietarsaaren kaupunki).
Tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa!
Yhteyshenkilöt
Maarit AlasuutariProfessori, SIMO-tutkimushankkeen johtaja
Puh:+358408053513maarit.alasuutari@jyu.fiKirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väärällä tiedolla vaikuttaminen toi Vuoden Uno -palkinnon Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun - Misinformaation tutkimukseen merkittävä rahoitus Strategisen tutkimuksen neuvostolta20.11.2024 12:38:30 EET | Tiedote
Professoriliiton Jyväskylän osasto on myöntänyt Vuoden Uno -palkinnon viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aholle syyskokouksessaan 19.11.2024. Samana päivänä Strategisen tutkimuksen neuvosto “sinetöi” nimityksen myöntämällä Luoma-ahon tutkimusryhmälle lähes 500 000 euron rahoituksen liittyen tekoäly- ja informaatiovaikuttamiseen. Vuodesta 2014 lähtien Jyväskylän yliopistossa kahdessa eri tiedekunnassa professorina työskennellyt Luoma-aho on tehnyt monipuolista ja ansiokasta tutkimusta muun muassa viestinnän luotettavuuden, vaikuttavuuden sekä misinformaation parissa.
Flerspråkiga barns hemspråk kan också beaktas i tvåspråkig undervisning20.11.2024 09:05:00 EET | Tiedote
Anu Palojärvi vid Jyväskylä universitet har i sin doktorsavhandling undersökt hur en expertlärare, som arbetar med tvåspråkig (finsk-svensk) undervisning på daghem med flerspråkiga barn, tänker och agerar. Resultaten tyder på att utvecklande av tvåspråkig undervisning och inkludering av de flerspråkiga barnens hemspråk kan ske samtidigt. En skicklig lärare kan därför både stödja inlärning av nya språk genom tvåspråkig undervisning och visa uppskattning för och ge utrymme åt de flerspråkiga barnens hemspråk, vilket gör undervisningen mer socialt rättvis.
Monikielisten lasten kotikielet voidaan huomioida myös kaksikielisessä opetuksessa20.11.2024 09:00:50 EET | Tiedote
KM Anu Palojärvi selvitti väitöstutkimuksessaan kaksikielistä pedagogiikkaa (suomi-ruotsi) varhaiskasvatuksessa toteuttavan eksperttiopettajan ajattelua ja toimintaa monikielisten lasten kanssa. Tulosten perusteella kaksikielisen opetuksen kehittäminen ja monikielisten lasten kotikielien mukaan ottaminen toimintaan voivat tapahtua samanaikaisesti. Taitava opettaja voi siis tukea sekä uusien kielten oppimista kaksikielisellä opetuksella että osoittaa arvostusta ja antaa tilaa monikielisten lasten kotikielille, mikä tekee opetuksesta sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa.
Läheinen ihminen voi vahvistaa tai horjuttaa sijoitetun nuoren selviytymiskykyä19.11.2024 12:10:00 EET | Tiedote
Sijoitettuna olleiden nuorten aikuisten selviytyminen on vaihtelevaa, ja läheisillä ihmissuhteilla on ratkaiseva merkitys heidän resilienssinsä kehittymisessä. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tarkastelee perhesijoitettuna olleiden nuorten aikuisten resilienssiä heidän läheisten ihmissuhteiden ja niihin liittyvien jännitteiden, selviytymiskeinojen ja toimijuuden näkökulmasta.
Miljoonapotti tekoälypohjaisten lintu- ja lepakontunnistusmallien kehittämiseen19.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen Duke University saivat yli miljoonan euron tutkimusrahoituksen tekoälypohjaisten lintu- ja lepakontunnistusmallien sekä automaattisen kenttälaitteiston kehittämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme