Vain puolet päätyy lapsiryhmätyöhön – tutkimustulokset raottavat ilmiötä varhaiskasvatuksen opettajapulan taustalla
Jo useamman vuoden ajan julkisuudessa on keskusteltu varhaiskasvatuksen opettajapulasta sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisten halusta vaihtaa alaa. Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa selvitettiin, mikä on saanut opiskelijat hakeutumaan varhaiskasvatuksen opettajaopintoihin ja millaiset tekijät ovat kytköksissä niin opettajaopintoihin kuin myöhemmin varhaiskasvatusalalle kiinnittymiseen. Hankkeen tuloksia julkaistaan tiistaina 19.11. järjestettävässä tilaisuudessa.
Aloituspaikkoja varhaiskasvatuksen opettajan koulutusohjelmiin on lisätty valtakunnallisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samanaikaisesti hakijoiden määrässä on tapahtunut laskua.
Jyväskylän yliopiston SIMO-hankkeen tulosten mukaan myös varhaiskasvatuksen opettajan työhön siirtyvien määrä näyttää laskevan . Vuonna 2018 ja 2019 aloittaneista varhaiskasvatuksen opiskelijoista jopa puolet on työelämään siirtymisen sijasta jatkanut opintojaan opettajanpätevyyden saatuaan.
”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vain noin puolet varhaiskasvatuksen opettajiksi valmistuneista siirtyy opintojen jälkeen koulutustaan vastaavaan työhön. Opiskelijoiden sisäänottomäärä ei näin suoraan tuo apua varhaiskasvatuksen kentällä olevaan opettajapulaan”, hanketta johtanut professori Maarit Alasuutari kertoo.
Moni vaihtaa alaa kesken opintojen
Tutkimusten mukaan etenkin nuoret opiskelijat ovat alttiita vaihtamaan opintojensa suuntaa. Opiskelupaikan vastaanottaneista noin 13 % vaihtaa opiskelupaikkaa toiselle alalle joko kesken opettajaopintoja tai valmistumisensa jälkeen. Opintojen keskeyttämisen syiksi mainitaan useimmin juuri toisen alan opiskelupaikka ja kokemus, ettei sovellu itse alalle.
Joulukuussa päättyvän hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämiseksi ja vaikuttaa varhaiskasvatusalaa koskeviin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin päätöksiin tuomalla esille varhaiskasvatusalalle sitoutumiseen liittyviä tekijöitä.
Tutkimuksessa on hyödynnetty Suomessa vuosina 2018 ja 2019 varhaiskasvatuksen opettajaopintonsa aloittaneilta kerättyä haastattelu- ja kyselyaineistoa. Haastatteluiden ja kyselyiden teemoina ovat olleet opintoihin hakeutuminen, kokemukset opinnoista, syyt mahdolliseen alanvaihtoon ja näkemykset työelämään siirtymisestä ja varhaiskasvatusalalla toimimisesta.
Tervetuloa keskustelutilaisuuteen
Hankkeen tuloksia julkistetaan tiistaina 19.11.2024 kello 13.00–14.30 ”Varhaiskasvatuksen opettajaksi vai ei sittenkään? Opiskelijoiden ja opettajaksi valmistuneiden alalle sitoutuminen” -tilaisuudessa. Tilaisuus järjestetään Jyväskylän yliopiston Ruusupuistossa (Alvar Aallon katu 9) ja sitä voi seurata etänä Moniviestimen kautta.
Paneelissa aiheesta keskustelevat opetusneuvos Kirsi Alila (OKM), kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen (Kuntaliitto), professori Marja-Leena Laakso (JYU) ja päiväkodinjohtaja Lisa Ström (Pietarsaaren kaupunki).
Tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa!
Yhteyshenkilöt
Maarit AlasuutariProfessori, SIMO-tutkimushankkeen johtaja
Puh:+358408053513maarit.alasuutari@jyu.fiKirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suuri linturetki -tempaus 7.4. saa koululaiset liikkeelle Helsingistä Sodankylään4.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Linnut ja luonto kiinnostavat suomalaisia. Peruskoululaisten Suuri linturetki -tempaukseen on ilmoittautunut lähes 4 000 osallistujaa 76 paikkakunnalta.
Läpimurto virustutkimuksessa: Virus-RNA:n havaitseminen entistä herkemmin4.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen (NSC) tutkijat ovat tehneet merkittävän edistysaskeleen enteroviruksen RNA:n havaitsemisessa kehittämällä uudenlaisen suhteelliseen fluoresenssiin perustuvan anturin, joka tunnistaa enteroviruksen perimän entistä herkemmin. Tutkimus myös vahvistaa tieteidenvälisen yhteistyön merkitystä maailmanlaajuisten terveyshaasteiden ratkaisemisessa.
Kilpailtu rahoitus tuo Jyväskylään viisi nuorta huippututkijaa3.4.2025 14:44:48 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon myönnettiin huikeat viisi tutkimushankerahoitusta EU:n Marie Skłodowska-Curie -hausta. Rahoitus mahdollistaa kansainvälisten huippututkijoiden siirtymisen Jyväskylän yliopistoon.
Sosiaalihuollon priorisoinnille tarvitaan selkeitä eettisiä periaatteita – uusi kirja opastaa alan ammattilaisia ja päättäjiä3.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Miten sosiaalihuollossa tulisi päättää, kenelle apua tarjotaan ensimmäisenä? Mihin rajalliset resurssit kohdennetaan oikeudenmukaisesti? Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tehdään päivittäin vaikeita päätöksiä. Uudessa kirjassaan Sosiaalihuollon priorisoinnin mallit ja etiikka yliopistonlehtori Petteri Niemi ja sosiaalityöntekijä Riikka Niemi tarjoavat päättäjille ja sosiaalihuollon ammattilaisille työkaluja oikeudenmukaiseen ja perusteluun priorisointiin.
Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista2.4.2025 08:01:00 EEST | Tiedote
Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme