STTK:n hallitus: Palkkatasa-arvo on vientimallin suurin uhri

Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä on laaja kokonaisuus, jonka puitteissa pyritään sopimaan palkanmuodostuksesta, työehtojen vähimmäistasosta ja työrauhasta. STTK:n hallitus on tyrmistynyt Petteri Orpon hallituksen halusta rikkoa suomalaista sopimusjärjestelmää parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevan vientimallin avulla. 
- Jos vientimallista säädetään laki, suurin uhri on palkkatasa-arvo. Jatkossa palkkojen jälkeenjääneisyyttä ei voisi kuroa umpeen ja valtakunnansovittelijan kädet sidottaisiin noudattamaan vientiliittojen sopimuksia. Sen seurauksena julkisen sektorin naisvaltaiset alat jäävät ajan mittaan yhä enemmän jälkeen yksityisen sektorin palkkauksesta, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. 

STTK:ta harmittaa hallituksen valheellinen myyntipuhe siitä, että vientimallilla ja muilla työlainsäädäntöön jo aiemmin tehdyillä muutoksilla suomalaiset työmarkkinat lähenisivät Ruotsin ja muidenkin pohjoismaiden työmarkkinamallia. 
- Aivan olennainen ero Ruotsiin on se, että sikäläinen työmarkkinamalli ”industriavtalet” perustuu sopimukseen, ei lakiin. Jos vientimallista säädetään Suomessa lailla, se tapahtuu ilman työmarkkinaosapuolten yhteistä näkemystä sopimusjärjestelmän perusteista. Tähän asti Suomessa on kavahdettu poliitikkojen puuttumista työmarkkinaneuvotteluihin. Käytännössä vientimallilla maan hallitus asettuu tukemaan työnantajia ja politisoi suomalaiset työmarkkinat, Palola kritisoi. 

STTK:n hallitus huomauttaa, että vientimalliin liittyy myös kansainvälisiä sopimusvelvoitteita. Se on ongelmallinen yhdistymisvapauden, EU:n perusoikeuskirjan ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteiden näkökulmasta. 

Vientimalli rapauttaa paitsi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmää, myös sovitteluinstituution toiminnan ja puolueettomuuden. 
- Jatkossa työnantajapuoli tietäisi etukäteen, mitä sovitteluprosessista olisi tulossa. Sen jälkeen työnantajilla ei ole kannusteita sopia mistään muusta. Lainsäädäntö muuttaisi neuvotteluiden dynamiikan aivan ratkaisevasti ja muunlaisten sopimusten syntyminen olisi erittäin epätodennäköistä, Antti Palola arvioi.