Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten väestöosuus jatkoi vähäistä laskua 16–24-vuotiaissa, mutta nousi hieman 25–34-vuotiaissa vuonna 2023
Kelassa seurataan, miten työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrät ja väestöosuudet kehittyvät. Pitkään jatkunut kasvu nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä kääntyi laskuun vuonna 2021 ja sama kehitys jatkui vuonna 2022. Vuonna 2023 työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten väestöosuus edelleen laski 16–24-vuotiaissa, mutta nousi 25–34-vuotiaissa. Vuosittaiset muutokset väestöosuuksissa ovat yleensä pieniä, mutta pidemmän aikavälin seuranta vähäisistäkin muutoksista tuo esiin kehityssuuntaa.
Vuoden 2023 lopussa yhteensä 7 634 iältään 16–24-vuotiasta nuorta sai työkyvyttömyyseläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea. Määrä on 1,36 prosenttia koko ikäryhmästä. Vuonna 2022 vastaava lukumäärä oli 7 566 ja väestöosuus 1,37 prosenttia. Vuoden 2023 lopussa yhteensä 17 862 iältään 25–34-vuotiasta nuorta sai työkyvyttömyyseläkettä, mikä tarkoittaa 2,47 prosenttia koko ikäryhmästä. Vuonna 2022 vastaava lukumäärä oli 17 574 ja väestöosuus 2,45. Yhteensä alle 35-vuotiaita työkyvyttömyyseläkettä saavia oli vuoden 2023 lopussa 25 496 (väestöosuus 1,99 %) ja vuoden 2022 lopussa 25 140 (väestöosuus 1,98 %).
– Kaikista nuorimmissa ikäryhmissä väestöosuus edelleen hieman laski, mutta muuten nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden määrissä tapahtui hienoista nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2022 vähenemistä tapahtui myös 25-34 -vuotiailla mielialahäiriöiden, skitsofrenioiden, neuroosien ja psykosomaattisten häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrissä, mutta vuonna 2023 saajamäärät näissä sairausryhmissä kääntyivät taas lievään kasvuun, kertoo tilastoasiantuntija Reeta Pösö Kelasta.
Ammatilliseen kuntoutukseen ohjautumista ja kuntoutuksen kannustavuutta edistäneiden lainmuutosten myötä yhä useampi nuori on saanut Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta tukea kouluttautumiseen ja työelämävalmiuksien kehittämiseen. Vuonna 2023 nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja saaneiden määrä kääntyi laskuun ensimmäistä kertaa vuoden 2019 lainmuutoksen voimaan tulon jälkeen. Saajamäärien laskuun on vaikuttanut Orpon hallitusohjelmaan sisältyvä kirjaus nuoren ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen perumisesta ja Nuotti-valmennuksen kohderyhmään tehdyt täsmennykset syksyllä 2023.
Tällä hetkellä nuoren ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmään ja kuntoutusrahaoikeuksiin esitetään muutoksia, jotka voivat vaikuttaa nuorten kuntoutuspalveluihin ohjautumiseen ja kuntoutuksen kannustavuuteen. Vuoden 2024 alusta nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasoa laskettiin ja laskukaavaa muutettiin.
- Nuorten käyttämiin etuuksiin ja kuntoutuspalveluihin kohdentuvat muutokset voivat näkyä myös työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrien ja väestöosuuksien kehityksessä. On tärkeätä seurata ja arvioida muutosten vaikutuksia kokonaisvaltaisesti – etenkin kun muutosten kohteena ovat kouluttautumisesta ja työelämästä syrjään jäämisen riskissä olevat nuoret, joiden toimintakyky on heikentynyt ja elämäntilanne usein monin tavoin vaikeutunut, toteaa tutkimusprofessori Karoliina Koskenvuo Kelasta.
Yleisin syy nuoren työkyvyttömyyseläkkeelle on älyllinen kehitysvammaisuus
Nuoret saavat työkyvyttömyyseläkettä valtaosin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella (F00-F99). Muita yleisimpiä sairausperusteita ovat synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet sekä hermoston sairaudet. Erityisesti kaikista nuorimmilla, 16–24-vuotiailla, yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle on älyllinen kehitysvammaisuus, joka kuuluu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sairausryhmään. Viime vuonna 3 606 alle 25-vuotiasta nuorta sai työkyvyttömyyseläkettä älyllisen kehitysvammaisuuden vuoksi.
Masennuksen merkitys työkyvyttömyyseläkkeen syynä alkaa yleistyä lähestyttäessä 30–40 vuoden ikää. Vuonna 2023 yhteensä 3 095 iältään 25–34-vuotiasta sai työkyvyttömyyseläkettä mielialahäiriön vuoksi. Heistä masennuksen (F32-F33) vuoksi eläkkeellä oli 2 332.
Lisää aiheesta
Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrän väheneminen jatkui vuonna 2022
Tietopaketti: nuoren ammatillinen kuntoutus
Tietopaketti: nuoren kuntoutusraha
Mielenterveyden häiriöt vievät yhä useamman nuoren pois työelämästä
Yhteyshenkilöt
Karoliina KoskenvuotutkimusprofessoriKela
Puh:020 634 1355karoliina.koskenvuo@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKuvat
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
FPA betalade ut över 1,7 miljarder euro i förmåner på grundval av psykiska sjukdomar, beteendestörningar och utvecklingsneurologiska funktionsnedsättningar18.11.2024 00:01:00 EET | Pressmeddelande
Kostnaderna för förmåner som betalas ut på grundval av psykiska sjukdomar, beteendestörningar och utvecklingsneurologiska funktionsnedsättningar har stigit med över 700 miljoner euro från 2010. År 2023 uppgick antalet förmånsmottagare till nästan en miljon. Det var vanligast att få läkemedelsersättningar, medan kostnaderna var högst i fråga om sjukpensioner. Mest ökade kostnaderna inom rehabiliteringen.
Kela maksoi yli 1,7 miljardia euroa etuuksia mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella18.11.2024 00:01:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella maksettujen etuuksien kustannukset ovat kasvaneet yli 700 miljoonaa euroa vuodesta 2010. Saajia oli lähes miljoona vuonna 2023. Yleisintä oli lääkekorvausten saaminen, kustannukset taas suurimpia työkyvyttömyyseläkkeistä. Kustannusten kasvu oli suurinta kuntoutuksessa.
Använd FPA:s nya e-tjänst för hyresvärdar12.11.2024 10:16:20 EET | Pressmeddelande
I FPA:s nya e-tjänst kan hyresvärden lämna uppgifter för utbetalning av förmåner och ansöka om realisering av hyresgaranti. Syftet med tjänsten är att göra det enklare och snabbare för hyresvärdar att sköta sina ärenden med FPA.
Vuokranantaja – ota käyttöön Kelan asiointipalvelu vuokranantajille12.11.2024 10:16:20 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kelan sähköisessä asiointipalvelussa vuokranantaja voi ilmoittaa tietoja etuuksien maksamista varten ja hakea vuokravakuuden realisointia. Palvelun tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa vuokranantajien asiointia Kelan kanssa.
Gruppterapi inom ramen för FPA:s krävande medicinska rehabilitering upphör vid utgången av 202512.11.2024 09:10:12 EET | Pressmeddelande
FPA ordnar terapi inom krävande medicinsk rehabilitering i form av både individuell terapi och gruppterapi. Årligen får 200–300 klienter gruppterapi. Gruppterapin upphör 31.12.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme