Helsingin kaupunginmuseo tuo pintaan sateenkaarisiirtolaisten kokemuksia
Helsingin kaupunginmuseo tuo esiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia näyttelyssä, joka kertoo Itämeren alueen sateenkaarisiirtolaisuudesta 1960-luvulta nykyhetkeen.
Miksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat vaihtaneet kotimaansa toiseen? Missä asioissa Itämeri yhdistää ja missä eristää? Näitä kysymyksiä pohditaan kaupunginmuseon uudessa näyttelyssä M/S Baltic Queers – Kokemuksia sateenkaarisiirtolaisuudesta, joka avautuu 15. marraskuuta. Se tuo esiin Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Venäjältä ja Baltian maista muuttaneiden ihmisten moninaisia elämänkokemuksia.
Näyttely perustuu kymmeniin kotiseuduiltaan lähteneiden ja paluumuuttajien haastatteluihin. Kerätyt kokemukset ulottuvat 1960-luvulta tämän päivän todellisuuteen Itämeren alueella. Matka kohti vapaampaa ilmapiiriä alkaa terminaalista, jossa on esillä neljän maahanmuuttajan lähtötarinat näyttelijöiden lukemina sekä lähtöön ja muuttoon liittyvää aineistoa. Näyttely laajenee käsittelemään rakkautta, ystävyyttä, aktivismia, identiteetin rakentumista ja homoturismia. Aiheisin pääsee pintaa syvemmin käsiksi esimerkiksi videoiden ja yksityishenkilöiden kirjeiden sekä valokuvien kautta.
Näyttelyssä on kuultavissa tuottaja Minna Koiviston ja saksofonisti Linda Fredrikssonin säveltämä Looking for Love -ääniteos, joka syntyi näyttelyä varten koottujen kontakti-ilmoitusten inspiroimana. Kaksikko on luonut pehmeän ja kutsuvan äänimaiseman, jossa perinteisen sävelkielen lisäksi kuuluu erilaisia kommunikoinnin ääniä, kuten morsekoodia, käsin kirjoitusta sekä deittisovellusten ääniä.
Virolaisen kuvataiteilijan Jaanus Samman installaatio Riga Postcards on saanut innoituksensa latvialaisen Kaspars Irben (1906–1996) päiväkirjoista, joissa kuvataan homomiehen elämää Latviassa eri vuosikymmeninä. Samoihin päiväkirjoihin pohjaa latvialaisen suunnittelijan Rūta Jumīten installaatio Irben matkasta Leningradiin 1968. Näyttelyssä on myös esillä suomenruotsalaisen kuvataiteilijan Edith Hammarin piirustuksia sarjakuva-albumista Homo Line.
Näyttelyn ovat kuratoineet tietokirjailija-toimittaja Antti Järvi ja kuvataiteilija Kalle Hamm. ”Näyttelyssä siirtolaisuutta tarkastellaan uudesta kulmasta ja sateenkaarilinssien läpi. Halusimme kerätä talteen muistitietoa ja kulttuurihistoriaa, joka on jäänyt katveeseen, ja samalla muistuttaa niistä yhteiskunnallisista olosuhteista, jotka ovat vaikuttaneet ihmisten ratkaisuihin. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun Suomessakin vallitsi ahdasmielisempi ilmapiiri”, kuraattorit sanovat.
Kaupunginmuseo tarjoaa turvallisen tilan tulla kohdatuksi
Myös kävijöillä on mahdollisuus jakaa sateenkaarevia tarinoita näyttelyyn liittyvissä oheistapahtumissa. Avajaisviikonloppuna kaupunginmuseon aulaan keräännytään sukupolvien väliseen muistelutyöpajaan, johon voi halutessaan tuoda myös valokuvia arkistoitavaksi. Tapahtumassa nähdään lisäksi Crush[ing]-esitys. 1900-luvun alun Helsinkiin voi tutustua sateenkaari-ihmisten näkökulmasta opastetuilla kävelykierroksilla, jotka lähtevät Vanhasta kirkkopuistosta tiistaina 19. marraskuuta ja 26. marraskuuta klo 17.
Näyttelyn suunnittelusta vastaa Kristian Palmu, graafisesta suunnittelusta Nina Andelin ja tuotannosta Eero Salmio. Osa tapahtumista toteutetaan yhteistyössä Sateenkaarihistorian ystävät ry:n kanssa. Näyttelyn tekemistä ovat tukeneet Koneen Säätiö ja Pohjoismainen kulttuuripiste.
Medialla on mahdollisuus tutustua näyttelyyn ennakkoon ke-to 13.–14. marraskuuta.
Haastattelu- ja kuvauspyynnöt:
viestintäsuunnittelija Roope Pokki
puh. 040 152 6479, roope.pokki@hel.fi
M/S Baltic Queers – Kokemuksia sateenkaarisiirtolaisuudesta
15.11.2024–2.3.2025
Helsingin kaupunginmuseo, 4. kerros
Aleksanterinkatu 16
Vapaa pääsy
Avoinna: ma–pe klo 11–19 ja la–su klo 11–17
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Roope PokkiviestintäsuunnittelijaHelsingin kaupunginmuseo
Puh:09 310 38709Puh:+358 40 152 6479roope.pokki@hel.fiKuvat
Linkit
HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Helsingin kaupunginmuseo on maailman ainoa museo, jonka aiheena on Helsinki. Keskiössä ovat kaupunkilaisten omakohtaiset kokemukset ja tavallinen arki, jota museon esineet ja valokuvat heijastavat. Kiss-kiss-karkkipaperi, natiseva heteka ja valokuva kotilähiön pihalta ovat museossa kallisarvoisia aarteita.
Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla kaupungin vanhimmissa kortteleissa ja sinne on aina vapaa pääsy. Kaupunginmuseossa jokaisella on mahdollisuus rakastua Helsinkiin.
Kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluu myös neljä muuta helsinkiläistä museota – Hakasalmen huvila, Ruiskumestarin talo, Työväenasuntomuseo ja Ratikkamuseo.
Museon kokoelmissa on noin miljoona valokuvaa ja 450 000 esinettä, ja se vaalii myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä sekä toimii Keski-Uudenmaan alueellisena vastuumuseona.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Ennakkotiedote: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokous 26.11.202421.11.2024 17:09:22 EET | Tiedote
Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokouksen 26.11.2024 esityslista on julkaistu.
Brahenkenttä avaa Helsingin ulkoluistelukauden19.11.2024 11:00:00 EET | Tiedote
Helsingin tekojäistä ensimmäisenä avataan Brahenkenttä. Yleisöluistelut alkavat tänä vuonna Brahenkentällä keskiviikkona 20. marraskuuta kello 9.00 aamulla. Brahenkentällä on yleisöluisteluja viikon jokaisena päivänä sekä aamupäivällä että iltapäivän tai illan aikana. Tälläkin talvikaudella Helsingin tekojäiden kaikki yleisövuorot ovat maksuttomia.
Päätöstiedote: Kulttuuri- ja kirjastojaosto 12.11.202412.11.2024 18:13:29 EET | Tiedote
Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaoston 12.11.2024 kokouksen päätöstiedote on julkaistu.
Helsingfors firar Veckan för barnets rättigheter med ett mångsidigt evenemangsutbud12.11.2024 09:48:28 EET | Pressmeddelande
Helsingfors stad ordnar rikligt med program för barn, unga och familjer under Veckan för barnets rättigheter. Syftet med evenemangen under temaveckan är att göra barnets rättigheter kända särskilt bland barn och unga. Helsingfors är en barnvänlig kommun och barnets rättigheter står i fokus i stadens verksamhet.
Helsinki juhlistaa Lapsen oikeuksien viikkoa monipuolisella tapahtumatarjonnalla12.11.2024 09:32:49 EET | Tiedote
Helsingin kaupunki järjestää Lapsen oikeuksien viikolla runsaasti lapsille, nuorille ja perheille suunnattua ohjelmaa. Teemaviikon tapahtumilla halutaan tehdä lapsen oikeuksia tunnetuiksi erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Helsinki on lapsiystävällinen kunta, ja lapsen oikeudet ovat kaupungin toiminnan keskiössä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme