Itämeren rannikkoalueet voivat olla ilmakehän hiilidioksidin lähde
Viiden vuoden ajan kerätyt havainnot Utön tutkimusasemalla osoittavat, että meri saaren ympärillä on hiilidioksidin lähde. Tutkimuksen tulokset auttavat arvioimaan Itämeren hiilitasetta ja päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutuksia.
Biogeosciences-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2017–2021 tehtyjen havaintojen avulla, toimiiko Utön saarta ympäröivä meri hiilidioksidin nieluna vai lähteenä. Lisäksi tutkijat määrittivät meren ja ilmakehän välisen hiilidioksidinvaihdon vuositaseet ja kausivaihtelut sekä tarkastelivat niihin vaikuttavia tekijöitä.
Leväkukinnat kuluttavat meriveden epäorgaanista hiiltä ja tekevät merestä kevään ja kesän ajaksi hiilidioksidin nielun. Fotosynteesin hiipuessa, orgaanisen aineksen hajotessa ja vesipatsaan sekoittuessa syksyllä meri alkaa luovuttaa hiilidioksidia ilmakehään.
”Kun hiilidioksidivuot summattiin yhteen koko vuodelle, havaittiin että Utössä meri luovuttaa ilmakehään keskimäärin noin 27 grammaa hiiltä neliömetriä kohden vuodessa”, Ilmatieteen laitoksen väitöskirjatutkija Martti Honkanen kertoo. ”Maaekosysteemeissä hiilensidonta vaihtelee kasvillisuuden, sen iän ja sääolosuhteiden mukaan. Etelä-Suomessa metsän nielu voi olla esimerkiksi 200 grammaa hiiltä neliömetriä kohden vuodessa.”
Utössä saadut tulokset viittaavat siihen, että tutkittuun Saaristomeren ekosysteemiin ajautuu hiiltä muualta, kuten maalta. Vuosittaisessa hiilitaseessa havaittiin jopa kaksinkertaista vaihtelua, mikä johtuu muun muassa kevään ja kesän leväkukintojen voimakkuuden ja keston vaihtelusta.
Pitkäkestoisten mittausten avulla voidaan arvioida Itämeren hiilitasetta
Hiilidioksidi (CO2) on merkittävä maapalloa lämmittävä kasvihuonekaasu. Valtamerillä on tärkeä rooli ihmisten toiminnasta aiheutuvien CO2-päästöjen sitomisessa pois ilmakehästä. Valtamerillä pääosa hiilestä poistuu ilmakehästä meriveteen liukenemalla, Itämeren kaltaiset pienet rannikkomeret ja valtamerten rannikot puolestaan ovat tärkeä osa maailmanlaajuista hiilenkiertoa näillä alueilla olevan runsaan biologisen aktiivisuuden vuoksi.
Rannikkomerien hiilenkierron merkityksen selvittäminen vaatii pitkäkestoista mittaustoimintaa. Itämeren johtavalla ilmakehän- ja merentutkimusasemalla Utössä on mitattu meren ja ilmakehän välistä hiilenvaihtoa ja siihen vaikuttavia fysikaalisia ja biologisia tekijöitä jatkuvatoimisesti, vuodesta 2017 alkaen. Nyt julkaistu tutkimus on toteutettu Utössä korkean ajallisen tarkkuuden läpivirtauslaitteistoilla ja ilmakehässä tehdyin vuomittauksin. Tutkimuksessa ja hiilen kierron muutosten analysoinnissa käytettiin apuna myös Utön aseman muita monipuolisia fysikaalisia ja biologisia suureita mittaavia järjestelmiä. Tutkimukseen osallistui tutkijoita Ilmatieteen laitoksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta.
Pitkäkestoisiin mittauksiin perustuvan tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, kun arvioidaan Itämeren hiilitasetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisten päästövähennystoimenpiteiden vaikutuksia. Yhdessä Silja Serenadella tehtävien hiilenkiertomittausten kanssa Utön tutkimusaseman mittaukset parantavat kuvaa Suomen meriekosysteemien toiminnasta laajentaen Suomen nykyiset maa-, järvi-, ja suoekosysteemeihin keskittyvät havainnot kattamaan Suomen merialueet.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilmatieteen laitos:
Väitöskirjatutkija Martti Honkanen, p. 0400 418 624, martti.honkanen@fmi.fi
Ryhmäpäällikkö Lauri Laakso, p. 050 525 7488, lauri.laakso@fmi.fi
Suomen ympäristökeskus (Syke):
Ryhmäpäällikkö Jukka Seppälä, p. 0295 251 631, jukka.seppala@syke.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Jari-myrskyn tuulet ja tykkylumi aiheuttivat vahinkoja suuressa osassa maata22.11.2024 14:29:39 EET | Tiedote
Keskiviikosta 20.11. alkaen Suomessa vaikuttanut myrskymatalapaine aiheutti runsaasti pelastustoimen tehtäviä sekä sähkökatkoja maan eteläosasta Pohjois-Pohjanmaalle asti.
Lumimyrsky saapuu Suomeen etelästä keskiviikkona – vaikutuksia jo aamuliikenteessä19.11.2024 16:10:38 EET | Tiedote
Ajokeli muuttuu jo keskiviikkoaamuna huonoksi etelästä alkaen. Samalla tuuli voimistuu niin merellä kuin maalla. Vaikutuksia on odotettavissa laajalti.
Lumipyry muuttaa ajokelin erittäin huonoksi keskiviikkoillasta alkaen18.11.2024 14:00:09 EET | Tiedote
Hankala ajokeli haittaa laajalti erityisesti torstain aamuliikennettä.
Laivaliikenteen ilmapäästöt voidaan arvioida menetelmällä, joka hyödyntää tietoja laivasta ja olosuhteista12.11.2024 09:06:00 EET | Tiedote
Ilmatieteen laitoksen tutkija Mikko Heikkilä tutki väitöstyössään laivaliikenteen ilmapäästöjen mallintamista menetelmällä, jossa hyödynnetään tietoja laivasta ja vallitsevista olosuhteista. Tulokset auttavat arvioimaan entistä tarkemmin laivaliikenteen päästöjä ja ihmisten altistumista ilmansaasteille.
YK:n ilmastokokous alkaa: Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas korostaa G20-maiden vastuuta11.11.2024 11:00:00 EET | Tiedote
YK:n COP29-ilmastokokous järjestetään 11.–22. marraskuuta Azerbaidžanin Bakussa. Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisi kokouksen aloituspäivänä 11.11. State of the Climate 2024 Update -koosteen. Vuodesta 2024 on tulossa käytännössä varmuudella mittaushistorian lämpimin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme