Beagle tapettiin Tohmajärvellä – syyllinen susi kaadettiin poikkeusluvalla

Edellisenä päivänä toiset olivat metsästäneet samoilla alueilla. Suurpedoista ei silloin ollut havaintoja, joten Ari Hulkkonen uskalsi päästää beaglensa Tessun ja Halin tänne sunnuntaiaamuna 11. marraskuuta. Koirat lähtivät saman jäniksen perään, mutta erkanivat kun Tessu ryhtyi ajamaan ajomatkalta liikkeelle lähtenyttä karkkojänistä.

– Olin noin 400 metrin päässä vahtimassa, ja kaksi kaveria hieman syrjemmällä, kun Tessu päästi ensin älähdyksen ja sitten kolme huutoa, tuskan ulvaisuja, Ari Hulkkonen kertoo.

Metsästäjiltä meni hankalassa maastossa noin vartti siirtyä koiratutkan osoittamaan kohtaan. Sieltä löytyi sekä tutkapanta että koiralla ollut tavallinen panta, mutta ei koiraa.

– Seurasin koiratutkaohjelmasta koiran jälkiä taaksepäin noin 70 metriä paikkaan, jossa se oli pysähtynyt moneksi minuutiksi ja siellä oli verta ja karvoja. Ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin että asialla oli ollut susi, Hulkkonen sanoo.

Sinä aamuna maassa oli kuuraa, mutta ei lunta. Metsästäjät haravoivat lähimaastoa ja jokivarsia, mutta Tessua ei löytynyt. Hali-koirakin tuli paikalle ja saatiin kytkettyä.

– Sen niskakarvat nousivat pystyyn ja häntä meni koipien väliin, eli sen käytös kieli sudesta. Soitin metsästysseuran sihteerille, joka teki susimerkinnän ja laittoi susivaroituksen viestiryhmämme kautta tiedoksi muille.

Hulkkoset ovat metsästäneet koirilla 45 vuotta ilman suuria vahinkoja, mutta viimeisen 10 vuoden aikana susia on saanut pelätä. Ystävälliset ja rauhalliset beaglet ovat Hulkkosille perheenjäseniä, mutta ajoviettisiä koiria ei pidetä pelkästään ihmisten iloksi. Tapahtuneesta huolimatta Ari Hulkkonen aikoo jatkaa ajavilla koirilla metsästämistä. Hän korostaa, että pahin rangaistus perinnöllisesti ajoviettiselle koiralle on joutua kotikoiraksi.

– Silloin se ei saa mahdollisuutta toteuttaa viettiensä ja koulutuksensa mukaista tehtäväänsä palvella isäntäänsä etsimällä ja ajamalla riistaa. Koiralle sen luontaisten tehtävien toteuttaminen, yhteinen tekeminen metsällä sekä yhdessäolo ja palkitseminen jälkeenpäin on hyvin merkityksellistä, Hulkkonen sanoo.

Syyllinen susi kaadettiin poikkeusluvalla

Mika Piiroinen, Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirihallituksen jäsen, oli aiemmin hakenut ja saanut Riistakeskukselta luvan yhden suden kaatoon kyseisellä alueella. Hulkkosen ja Halin lähtiessä kotiinpäin, läheiseen risteykseen oli saapunut suden kaatamiseen valittu ryhmä metsästäjiä ja kolme metsästyskoiraa. Koirat löysivät suden makaamasta paikasta, josta myöhemmin löydettiin sen siihen kätkemän beaglen jäänteet.

–  Oli loistava asia, että meillä oli kaatolupa valmiiksi myönnettynä, ja saimme sen kohdennettua juuri oikeaan yksilöön. Lupahakemuksessa perusteluna oli susien tappamat metsästyskoirat, Piiroinen toteaa.

Hänestä vaikuttaa siltä, että riistahallinnossa tänä vuonna tehdyt muutokset helpottavat suurpetopoikkeuslupien myöntämistä.

– Tämä on todella lupaava viesti nykyisessä susitilanteessa. Kannustankin toimijoita alueilla joilla sudet tappavat koiria tai aiheuttavat muuta vahinkoa hakemaan poikkeuslupaa sopivan pienelle alueelle, jotta ongelmiin päästään käsiksi ripeästi ja laillisesti, Piiroinen sanoo.

– Varmin tapa estää tulevaisuuden susivahingot on tietysti poistaa vahingon tekijä, koska se myös vaikuttaa populaatiotasolla. Mutta myös yhden ongelmia aiheuttavan susilauman jäsenen poistolla on todennäköisesti vaikutusta lauman käyttäytymiseen, hän jatkaa.

Tohmajärvellä kaadettu susi oli vanhempi, ilmeisesti yksinään liikkunut naaras, joka metsästäjien havaintojen perusteella on tappanut ainakin kolme koiraa.

Piiroinen muistuttaa, että suurpetojahti vaatii suunnittelua, osaavaa ja sitoutunutta porukkaa, ja ennen kaikkea toimivia, kokeneita koiria, jotka lähtevät ajamaan petoa. Tällaisten erittäin hyvän petoveren omaavien koirien taustalla on pitkä jalostustyö ja koulutus. Tehtävään sopivista koirista huolimatta Tohmajärven suden kaatamisen yhteydessä yksi koirista loukkaantui lievästi.

– Näimme tutkasta että tilanne oli pysähtynyt seisontahaukuksi, ja susi kääntynyt koiria vastaan. Siinä ripeä passimies pääsi paikalle ajoissa, ja suden jaloissa ollut koira pelastui, Piiroinen kertoo.