Helsingin yliopisto

Esihistoriallisen ajan metsästäjä-keräilijät kuulivat kallioon maalattujen hirvien puhuvan

Jaa

Helsingin yliopiston tutkijat suorittivat akustisia impulssivastemittauksia 37 kalliomaalauskohteen edustalla ja havaitsivat, että samat kallioseinämät, joihin on maalattu hirvien, ihmisten ja veneiden kuvia, heijastavat myös tehokkaasti ääntä.

Vesistössä kelluva laite korkean kallion edustalla.
Erikoisvalmisteinen, kesäkauden äänityksiin käytetty lautta. Julia Shpinitskaya Kuvaa voi käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta viestimisessä.

Suomen esihistorialliset kalliomaalaukset pystysuorissa, suoraan veteen putoavissa jyrkänteissä ovat akustisia erikoisympäristöjä.

Mikäli edustalla olevan järvenpinta on säilynyt alkuperäisellä, 7000–3500 vuoden takaisella tasolla, sileät kallioseinämät synnyttävät yksittäisiä, selvästi erottuvia kaikuja, jotka kopioivat annetut signaalit tarkasti ja muodostavat niistä äänellisiä peilikuvia, joiden lähteet vaikuttaisivat olevan seinämän takana. Viereiset, rosoisemmat rantakalliot synnyttävät hiljaisempia, vähemmän tarkkoja kaikuja, kun taas esihistoriallisilla asuinpaikoilla samojen järvien hiekkarannoilla ei ole lainkaan kaikuja.

Äänityksiä jäältä ja lautalta

Akustinen mittausaineisto kerättiin kesällä erikoisvalmisteisella äänityslautalla ja talvella järven jäältä käsin. Aineisto osoittaa, että esihistorialliset metsästäjä-keräilijät, jotka lähestyivät jyrkänteitä järveltä päin, saapuivat erikoiseen aistiympäristöön, jossa todellisuus kuulosti kahdentuneelta.

– Käytetyn psykoakustisen kriteerin mukaan kaiut ovat niin voimakkaita, ettei ole syytä olettaa, että menneisyyden ihmiset eivät kuulleet niitä, arkeologi Riitta Rainio arvioi.

– Voidaan siis sanoa, että he kuulivat maalattujen hirvien puhuvan ja ihmishahmojen vastaavan äänellä, joka muistutti heidän omaansa. 

Digitaalinen rekonstruktio havainnollistaa akustiikkaa

Akustisen analyysin lisäksi tutkijat käyttivät impulssivasteita kalliomaalauskohteiden akustisten ominaisuuksien havainnollistamiseen.

Perttu Kesäniemi ja Mikko Ojanen äänittivät taiteilijoiden vokaali- ja soitinimprovisaatioita Helsingin yliopiston Musiikintutkimuslaboratoriossa ja lisäsivät valittujen kohteiden akustiikan niihin digitaalisesti. Kuuntele ääninäyte Youtubessa.

Paikan päällä ja ilmasta tehtyjen LiDAR-keilausten perusteella Paavo Rinkkala ja Jami Pekkanen loivat Siliävuoren kohteesta kolmiulotteisen digitaalisen rekonstruktion, joka täydentää äänihavainnollistuksia 5000 vuoden takaisella visuaalisella maisemalla ja animoiduilla kohtauksilla. Katso video Youtubessa.

Ääniheijastukset osallistuivat toimintaan

Etnomusikologi Julia Shpinitskaya on innoissaan monivuotisen projektin tuloksista:

– Vaikka esihistoriallisten ihmisten tuottamat äänet ovat ulottumattomissamme, tutkimus tuo esiin olennaisen piirteen kalliomaalauksiin liittyneistä aistikokemuksista – sen, että ääniheijastukset osallistuivat vahvasti tapahtumiin ja tekivät kallioista eläviä ja aktiivisia toimijoita.

Mahdollisuus kommunikoida vastavuoroisesti fyysisen ympäristön tai ihmistä laajemman todellisuuden kanssa saattoi olla keskeinen syy siihen, että näillä kallioilla käytiin, niitä maalattiin ja paikalle jätettiin uhrilahjoja. Musiikin ja äänen historiaan tutkimus tuo esimerkin siitä, kuinka tärkeä rooli ääniheijastuksilla saattoi olla menneen ajan yhteisöissä.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta Acoustics and auditory culture at hunter-gatherer rock art sites in Northern Europe, Siberia and North America (2018–2023).

Lisätietoja

Video Youtubessa

Ääninäyte Youtubessa

Artikkeli:  Rainio, R., Shpinitskaya, J., Rinkkala, P., Pekkanen, J., Kesäniemi, P. & Ojanen, M. 2024. Reflected Encounters at Hunter-Gatherer Rock Art Sites by the Water. Sound Studies: an Interdisciplinary Journal.

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Dosentti Riitta Rainio
+358 503262644
riitta.rainio@helsinki.fi

Kuvat

Digitaalinen 3D-kuva Siliävuoren maalauskalliosta.
Kolmiulotteinen digitaalinen rekonstruktio Siliävuoren maalauskalliosta Luumäellä.
Screenshot: Paavo Rinkkala & Jami Pekkanen Kuvaa saa käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta viestimisessä.
Lataa
Kalliojyrkänne ja sen heijastus vedessä Lappeenrannassa.
Keltavuoren maalauskallio Lappeenrannassa.
Julia Shpinitskaya Kuvaa saa käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta viestimisessä.
Lataa

Linkit

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Mitokondrioiden kierrätys keski-iässä voi olla ratkaisevan tärkeää aivojen terveydelle14.11.2024 11:34:59 EET | Tiedote

McWilliams Lab -tutkimusryhmän uusi tutkimus korostaa keski-iän merkitystä aivojen terveydelle olennaisena ajanjaksona. Sen aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia siinä, miten solut poistavat vaurioituneita mitokondrioita. Puutteet tässä kierrätysprosessissa on yhdistetty Parkinsonin ja Alzheimerin taudin kaltaisiin hermorappeumatauteihin, mutta viime aikoihin asti tämän prosessin tutkiminen ikääntyvissä nisäkäsaivoissa on ollut haastavaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye