Nuorten psykoottistyyppiset oireet kytkeytyvät masennukseen ja itsetuhoisuuteen
Psykoottistyyppiset oireet, kuten epäluuloisuus ja epätavalliset ajatukset, ovat yleisiä nuorilla, jotka lähetetään nuorisopsykiatriseen hoitoon, ja ne liittyvät usein masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Tutkijat korostavat niiden systemaattisen arvioinnin tärkeyttä osana nuorten hoitoa.
Psykoottistyyppiset oireet muistuttavat psykoosioireita, mutta ovat lievempiä, harvajaksoisempia ja paljon yleisempiä kuin psykoottiset häiriöt. Vaikka nämä oireet eivät yllä psykoosiksi diagnosoitavan häiriön tasolle, ne voivat silti olla häiritseviä, ahdistavia tai toimintakykyä haittaavia. Psykoottistyyppisiä oireita ovat tyypillisesti havaintovääristymät ja aistiharhat, epäluuloinen, paranoidinen ajattelu, harhaluulot ja oudot, epätavalliset ajatukset.
Helsingin yliopiston ja HUSin nuorisopsykiatrian tutkijoiden tuoreen tutkimuksen mukaan psykoottistyyppisiä oireita on runsaasti hoitoon lähetetyillä nuorilla, mutta ne koetaan suurimmaksi osaksi varsin neutraaleina, ja vain osa nuorista raportoi ne pelottavina, huolettavina tai haittaavina. Kun psykoottistyyppisten oireiden yhteyksiä tutkittiin suhteessa masennusoireiluun, ne korreloivat voimakkaasti. Tätä yhteyttä ei selittänyt yksittäisten psykoottistyyppisten ja masennusoireiden väliset yhteydet, vaan laajemmin paranoidisuutta ja epätavallisia ajatuksia mittaavat tekijät. Masennusoireilun lisäksi paranoidiset ajatukset ja epätavalliset ajatussisällöt liittyivät myös itsetuhoiseen ajatteluun.
Psykoottistyyppisistä oireista kysyminen osaksi hoitoa
Tulokset osoittavat, että psykoottistyyppisiä oireita tulisi kartoittaa systemaattisesti kaikilta nuorilta, jotka hakeutuvat psykiatriseen hoitoon. Samalla tulee arvioida se miten pelottavina, huolettavina tai haittaavina ne koetaan. Erityisesti jos vastauksissa korostuu outo ajattelu ja korostunut epäluuloisuus, on hyvä kiinnittää huomiota myös mielialan ja itsetuhoisen ajattelun arvioimiseen, sillä nämä tekijät voivat jäädä piiloon ilman tarkempaa kyselyä.
– Tuloksemme tarjoavat selkeän suosituksen hoitokäytäntöihin: psykoottistyyppiset oireet kannattaa arvioida osana rutiinitoimenpiteitä, mutta myös se, miten ne koetaan, on tärkeää selvittää. Näitä ilmiöitä ei saada esille, jollei niitä erikseen ja systemaattisesti kysytä, tutkimuksen johtaja, dosentti Niklas Granö sanoo.
Nuorille ja heidän läheisilleen tulisi antaa selkeää tietoa siitä, että nämä oireet ovat yleisiä ja usein hallittavissa. Lisäksi kognitiivisen psykoterapian sovellukset, lyhyetkin interventiot, voivat auttaa nuoria ymmärtämään oireitaan ja lievittämään niiden aiheuttamaa kuormitusta.
– Nuorten mielenterveyden arviointi ja hoito on ollut kauttaaltaan aliresurssoitua, ja nyt kun uudet hyvinvointialueet käynnistävät ja kehittävät toimintaansa, olisi hieno tilaisuus kehittää myös nuorten psykiatrista hoitoa ja huomioida yleiset, mutta monesti systemaattisen arvioinnin ulkopuolelle jäävien oireiden arviointi ja niiden mahdollinen lyhytkin hoito, Granö sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiNiklas GranöDosenttiHelsingin yliopisto
Puh:0503284476Niklas.Grano@hus.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mitokondrioiden kierrätys keski-iässä voi olla ratkaisevan tärkeää aivojen terveydelle14.11.2024 11:34:59 EET | Tiedote
McWilliams Lab -tutkimusryhmän uusi tutkimus korostaa keski-iän merkitystä aivojen terveydelle olennaisena ajanjaksona. Sen aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia siinä, miten solut poistavat vaurioituneita mitokondrioita. Puutteet tässä kierrätysprosessissa on yhdistetty Parkinsonin ja Alzheimerin taudin kaltaisiin hermorappeumatauteihin, mutta viime aikoihin asti tämän prosessin tutkiminen ikääntyvissä nisäkäsaivoissa on ollut haastavaa.
Vetäytyneet nuoret rakentavat identiteettinsä kärsimyksen perustalle14.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Vetäytyneiden nuorten miesten minuus erottuu muista psyykkisten ja sosiaalisten puutteiden ja fatalistisen uhriuden kautta. Kärsimys on samalla nuorten keino torjua yksilönvastuun eetos ja kapinoida yhteiskuntaa vastaan, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jonka aineisto pohjautuu Hikikomero-keskustelufoorumiin.
Vihreää vetyä ja vihreää kultaa – Helsingin yliopiston innovaatiot Slushissa13.11.2024 11:06:55 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Slush ovat tehneet menestyksekästä yhteistyötä jo kymmenen vuoden ajan. Tänä vuonna yliopisto esittelee osastollaan kahdeksan innovaatiota ja järjestää virallisen oheistapahtuman, Y Sciencen.
Ulkomailla syntyneet ovat Suomessa syntyneitä terveempiä, trendi säilyy myös vanhemmalla iällä12.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus paljasti selkeän ”kuolleisuusedun” ulkomailla syntyneiden keskuudessa.
Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinto lajintuntemukseen perehdyttävälle Pinkalle11.11.2024 13:06:11 EET | Tiedote
Helppokäyttöinen verkko-oppimisympäristö Pinkka lisää luonnon monimuotoisuuteen liittyvää lajitietoisuutta. Pinkkaa hyödynnetään monipuolisesti sekä opiskelu-, koulutus- että harrastetarkoituksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme