Etla: Generatiivinen tekoäly lisännyt työn kysyntää Suomessa, palkat nousseet eniten tekoälylle altistuneissa ammateissa
Generatiivinen tekoäly ei ole tähän mennessä aiheuttanut negatiivisia työmarkkinavaikutuksia Suomessa. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan tulokset viittaavat enemmänkin siihen, että tekoäly on nostanut työn tuottavuutta ja sitä kautta työn kysyntää. Myös ansiokehitys tekoälylle altistuneissa ammateissa on ollut nopeampaa kuin ei-altistuneissa ammateissa. Generatiivisen tekoälyn kehittyessä ja käytön laajentuessa tulokset saattavat toki muuttua, tutkijat varoittavat.
Generatiivisen tekoälyn työmarkkinavaikutuksista on keskusteltu siitä lähtien, kun ChatGPT julkaistiin marraskuussa 2022. Tähän mennessä luotettavimmat tutkimukset generatiivisen tekoälyn työmarkkinavaikutuksista on tehty tutkimalla alustataloutta ja vertailemalla tekoälylle enemmän altistuneita työtehtäviä vähemmän altistuneisiin tehtäviin, ennen ja jälkeen ChatGPT:n julkaisua. Tulosten mukaan työn kysyntä vähentyi tekoälylle altistuneissa tehtävissä.
Altistuminen tarkoittaa sitä, missä määrin ammatti sisältää tehtäviä, joita voisi periaatteessa suorittaa tekoälyn avulla.
Tänään julkaistavassa Etla-tutkimuksessa Generatiivisen tekoälyn vaikutukset eivät ainakaan vielä näy työmarkkinoilla: Palkat eniten altistuneissa ammateissa pikemminkin nousseet (Etla Muistio 143) on verrattu ansio- ja työllisyyskehitystä tekoälylle (GenAI) enemmän altistuneissa ammateissa ja vähemmän altistuneissa ammateissa ennen ja jälkeen ChatGPT:n julkaisua. Tutkimuksessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen tulorekisteriä.
Tulokset osoittavat, että ansiokehitys on ollut altistuneissa ammateissa nopeampaa kuin ei-altistuneissa ammateissa. Työllisyyskehityksessä ei ole ollut eroja näiden ryhmien välillä, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
-Generatiivinen tekoäly ei ole aiheuttanut meillä negatiivisia työmarkkinavaikutuksia, ainakaan tähän mennessä. Olemme tarkastelleet vaikutuksia elokuuhun 2024 asti eli 20 kuukauden aikana. Tulokset viittaavat pikemminkin siihen, että tekoäly on nostanut työn tuottavuutta ja sitä kautta työn kysyntää sekä ansioita.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa eniten tekoälylle altistuneiden ammattien ja vähiten altistuneiden ammattien ansiokehitys oli hyvin samankaltaista ennen ChatGPT:n julkaisua. Kuitenkin ChatGPT:n julkaisun jälkeen eniten altistuneissa ammateissa ansiokehitys on ollut hieman nopeampaa.
-Tulos on siis päinvastainen kuin mitä alustataloutta koskevissa tutkimuksissa on aiemmin havaittu. Ekonometrinen estimointi vahvistaa tuloksen: eniten altistuneessa 10 prosentin ryhmässä kuukausiansiot ovat nousseet noin 80 euroa enemmän kuin ei-altistuneessa, Kauhanen sanoo.
Kauhanen huomauttaa, että tulokset saattavat olla pidemmällä tähtäimellä myös toisenlaisia tekoälyn kehittyessä ja sen käytön laajentuessa. Ylipäänsä tekoälyn työmarkkinavaikutukset ovat monimutkaisia, sillä se sekä korvaa ihmistyötä että täydentää sitä.
Tekoäly voi vaikuttaa kokonaisten ammattien työllisyys- ja ansiokehitykseen
Aiemmassa Etla-tutkimuksessa on jo osoitettu, että Suomessa noin 20 prosenttia ihmisistä toimii ammateissa, joissa ainakin puolet työtehtävistä on periaatteessa korvattavissa tekoälyllä. Generatiivinen tekoäly voi siis vaikuttaa myös eri ammattien työllisyys- ja ansiokehitykseen.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että työn kysyntä ja palkkiot ovat generatiivisen tekoälyn tulon myötä vähentyneet kääntämisessä, mutta lisääntyneet web-kehityksessä. Suomessa tekoäly on pikemminkin lisännyt työn kysyntää.
Nyt julkaistun tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Muistutuskutsu medialle: Yritysten rahoitusedellytykset ja tuottavuuskehitys Suomessa7.4.2025 09:24:23 EEST | Tiedote
Etlan ja Laboren yhteistyönä toteutetussa tutkimushankkeessa on tarkasteltu suomalaisyritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen saatavuuden merkitystä tuottavuudelle ja pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Käymme läpi tuoreita tutkimustuloksia yritysrahoituksesta ja sen haasteista huomenna 8. huhtikuuta järjestettävässä tilaisuudessa.
Etla: 1990-luvun lamalla kauaskantoisia vaikutuksia Suomen kuolleisuuteen – työpaikkansa menettäneillä 10–20 % korkeampi kuolleisuusriski2.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen 1990-luvun lamalla on ollut pitkäkestoinen ja kielteinen vaikutus kansanterveyteen. Tuoreen Etla Muistion mukaan työpaikan menetys laman aikana on lisännyt kuolleisuuden riskiä Suomessa, ja vaikutukset ovat näkyvissä vielä lähes 30 vuotta laman jälkeenkin. Tutkimuksen tuloksissa korostui erityisesti riski itsemurhakuolleisuuteen sekä alkoholiperäisiin kuolinsyihin. Tulokset alleviivaavat tarvetta tukitoimille ja ennaltaehkäisevälle työlle työpaikkansa menettäneiden terveyden edistämiseksi ja kuolleisuusriskin vähentämiseksi.
Kutsu medialle: Yritysten rahoitusedellytykset ja tuottavuuskehitys Suomessa1.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Etlan ja Laboren yhteistyönä toteutetussa tutkimushankkeessa on tarkasteltu suomalaisyritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen saatavuuden merkitystä tuottavuudelle ja pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Käymme läpi tutkimuksen tuloksia hankkeen päättävässä tilaisuudessa 8. huhtikuuta 2025.
Etla forecasts: Finland's downturn is over - EU defence budgets may save euro area growth amidst tariff turbulence26.3.2025 09:05:00 EET | Tiedote
Finland's economy will stick to growth in the coming years. The bump in the road is already behind us and GDP will grow by 1.2% this year and 1.4% next year. International demand is recovering, but net exports are struggling. US tariffs cast a shadow over the outlook for international trade, but Europe's own infrastructure and defence spending compensates, at least partially, for potential export losses.
Etla: Suomen suhdannekuoppa takana – EU-satsaukset puolustukseen voivat pelastaa euroalueen kasvun tulliturbulenssissa26.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen talous pysyttelee kiinni kasvussa tulevina vuosina. Suhdannekuoppa on jo takana ja bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Kansainvälinen kysyntä elpyy, mutta nettovienti ei jaksa pinnistää plussalle. Yhdysvaltojen tullit varjostavat kansainvälisen kaupan näkymiä, mutta Euroopan omat infra- ja puolustussatsaukset paikkaavat mahdollisia viennin menetyksiä ainakin osin. Työllisyysasteen kasvu jatkuu tästä vuodesta eteenpäin ja kahden vuoden investointilamakin päättyy samalla kun hävittäjähankinnat konkretisoituvat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme