Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
”Ylijäämäinen fosfaatti ei juurikaan ruoki tyypillisiä kesäkukintoja muodostavia sinileviä. Kokeelliset tutkimukset viittasivat siihen, että nämä sinilevälajit käyttävät vähäisen osuuden kevätkukinnan jälkeisestä ylijäämäisestä fosfaatista. Siksi sinilevien muodostuminen loppukesällä vaatii todennäköisesti muita fosforin lähteitä, kuten orgaanisessa muodossa olevaa fosforia tai kumpuamisen seurauksena pinnalle nousevaa fosfaattia”, toteaa tutkija Mari Vanharanta Suomen ympäristökeskuksesta.
Tutkimuksen mukaan pienet pikolevät ovat yksi potentiaalinen ylijäämäistä fosfaattia hyödyntävä eliöryhmä. Pienen kokonsa vuoksi ne pärjäävät vähäravinteisissa olosuhteissa. Pikolevät kuuluvat planktonyhteisön pienimpiin eliöihin (0.2–2 µm), mutta väitöstutkimuksen mukaan niillä voi olla tärkeä rooli Itämeren fosforidynamiikassa.
Ylijäämäinen fosfaatti johtuu sisäisestä kuormituksesta
Liuenneen fosforin ylijäämä suhteessa typpeen kasvaa merialueilla, missä hapettomien pohja-alueiden pinta-ala on laajentunut. Tilanne on erityisen ongelmallinen Itämerellä, joka on kärsinyt rehevöitymisestä jo vuosikymmenien ajan. Rehevöitymisen seurauksena pohjaan vajoava leväbiomassa lisää happea kuluttavia mikrobiologisia prosesseja, mikä johtaa fosforin vapautumiseen. Ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi.
Aiempien tutkimusten mukaan kevätkukinnan jälkeiset fosfaattipitoisuudet ovat olleet kohonneella tasolla 1990-luvulta lähtien, vaikka Itämerta rehevöittävä ulkoinen kuormitus on vähentynyt. Tässä tutkimuksessa tarkasteltu (Alg@line) seuranta-aineisto osoittaa, että sama suuntaus jatkuu edelleen Suomenlahdella. Tämän ylijäämäisen fosfaatin merkitys loppukesällä runsastuvien sinileväkukintojen muodostumisessa on ollut epäselvä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa fosforin kiertokulkuun
Itämeri kuuluu maailman nopeimmin lämpeneviin merialueisiin ja lämpötilan nousu todennäköisesti vaikuttaa planktonyhteisön rakenteeseen ja fosforin kiertokulkuun Itämeressä. Ilmaston lämpeneminen lisää hapettomien pohjien muodostumista, mikä vaikeuttaa entisestään pyrkimyksiä hillitä Itämeren rehevöitymistä.
Sekä rihmamaisten sinilevien että pikolevien arvellaan hyötyvän Itämeren lämpenemisestä, ja jatkotutkimuksissa olisikin tarpeen selvittää näiden kahden planktonryhmän välistä vuorovaikutusta erityisesti fosforin kierrossa. Tässä voisi esimerkiksi hyödyntää Itämeren kauppalaivoilla kerättyä ravinne- ja kasviplanktonaineistoa eli Alg@line-mittausverkostoa.
Väitöstilaisuus 22.11.2024 Helsingin yliopistossa
Mari Vanharanta väittelee perjantaina 22.11.2024 kello 13 Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Fate of the excess phosphate in the northern Baltic Sea: Experimental perspectives".
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Raisio-sali (ls B2), Metsätieteiden talo, Latokartanonkaari 7, Helsinki.
Live stream (helsinki.fi)
Mari Vanharannan väitöstilaisuus (helsinki.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija, FM Mari Vanharanta, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. +358 295 252 044, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Results released: The fuel tanks of coastal defence ship Ilmarinen can be emptied in a controlled way5.11.2024 08:55:00 EET | Press release
The investigation of the wreck of coastal defence ship Ilmarinen continued in the northern Baltic Sea in the Finnish Exclusive Economic Zone from 12 to 19 August 2024. The objective of the expedition made to the Ilmarinen shipwreck was to determine whether authorities could extract the oil from the wreck and how. The expedition was carried out in cooperation between authorities, including the Finnish Environment Institute (Syke), the Finnish Navy, and Border Guard.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme