Läheinen ihminen voi vahvistaa tai horjuttaa sijoitetun nuoren selviytymiskykyä
Sijoitettuna olleiden nuorten aikuisten selviytyminen on vaihtelevaa, ja läheisillä ihmissuhteilla on ratkaiseva merkitys heidän resilienssinsä kehittymisessä. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tarkastelee perhesijoitettuna olleiden nuorten aikuisten resilienssiä heidän läheisten ihmissuhteiden ja niihin liittyvien jännitteiden, selviytymiskeinojen ja toimijuuden näkökulmasta.
KM Elli-Maria Kamula tarkasteli väitöstutkimuksessaan sijoitettuna olleiden nuorten aikuisten kykyä sopeutua ja selviytyä vaikeista ja traumaattisista elämänkokemuksistaan huolimatta. Tätä sopeutumis- ja selviytymiskykyä kutsutaan resilienssiksi.
Sijoitettuna olevat lapset ja nuoret kokevat lähes aina ennen sijoitustaan heidän hyvinvointiaan haavoittavia lapsuuden kokemuksia. Tämän lisäksi sijoitusprosessi voi olla traumatisoiva, ja lapsi tai nuori voi kohdata uusia vaikeuksia sijaishuollossa tai sen jälkeen.
Luottamus läheiseen vahvistaa resilienssiä
Sijoitetuilla nuorilla ja lapsilla läheisten ihmissuhteiden verkko on usein ikätovereita moninaisempi ja suhteiden muodostamiseen ja ylläpitämiseen liittyvät haasteet ovat heille tavallista. Tutkimuksessa tunnistettiin neljä läheisiin ihmissuhteisiin liittyvää pääjännitettä, jotka olivat osin erilaisia suhteessa syntymä- ja sijaisvanhempiin.
”Ihmissuhteet ja niihin liittyvät jännitteet näyttävät muuntuvan ajan myötä, ja ne voivat horjuttaa resilienssin rakentumista. Keskeistä onkin, miten lapsi tai nuori pystyy käsittelemään jännitteitä ja saa siihen tilaa ja tukea – pystyykö nuori luottamaan itselleen läheiseen henkilöön”, Kamula kertoo.
Läheiset ihmiset voivat toimia tärkeänä tukena lapsen tai nuoren kohdatessa vastoinkäymisiä, ja he voivat vahvistaa lapsen ja nuoren toimijuutta eli edistää nuoren mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja sitä koskeviin päätöksiin.
Oma aktiivisuus tukee selviytymistä
Sijoitettuna olleiden nuorten aikuisten selviytymiseen liittyen Kamula tunnisti kolme pääteemaa, joista kukin sisälsi yksittäisiä selviytymiskeinoja.
”Tyypillisiä selviytymiskeinoja olivat pakeneminen ja tuen hakeminen, mutta keinot vaihtelivat sijoitettuna olleiden ikätasosta, haasteen laadusta ja käytettävissä olevista resursseista riippuen”, Kamula toteaa.
Omaan elämään vaikuttamiseen nuorilla aikuisilla oli erilaisia mahdollisuuksia, riippuen heidän yksilöllisistä resursseistaan ja rajoitteistaan ja ympäristötekijöistä. Tutkimustulosten mukaan tämä näyttää olevan edellytys tai vähintäänkin myötävaikuttava tekijä resilienssin ilmenemiselle ja rakentumiselle.
Sijoitettuna olleiden lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä olisi tärkeää kuunnella heidän omia ajatuksiaan ja näkemyksiään. Resilienssin rakentumiseen ja ilmenemiseen vaikuttavat monet tekijät, ja siksi nuoren tilannetta ja tukitoimien tarvetta tulisi arvioida yksilöllisesti.
”Monet nuoret aikuiset kuvailivat selviytymistään keskeneräiseksi. Tämä muistuttaa siitä, kuinka tärkeää tukitoimien jatkumisen turvaaminen on myös sijaishuollon jälkeen”, Kamula muistuttaa.
Väitöskirjan tutkimusaineisto koostuu 18 perhesijoitettuna olleen nuoren aikuisen yksilöhaastattelusta.
Kamulan kasvatustieteen väitöskirja ”Sijoitettuna olleiden nuorten aikuisten resilienssi: Perhesuhteiden jännitteet, selviytymiskeinot ja toimijuus” tarkastetaan perjantaina 13.12.2024 klo 12 Seminaarinmäellä Jyväskylän yliopiston päärakennuksella salissa C4. Vastaväittäjänä toimii professori Riitta Vornanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Riitta-Leena Metsäpelto (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/98277
Lisätietoja
KM Elli-Maria Kamula, puh. 050 342 5794, elli-maria.kamula@helsinki.fi
Elli-Maria Kamula (os. Tahkola) kirjoitti ylioppilaaksi Kinnulan lukiosta vuonna 2011. Kasvatustieteen maisteriksi ja luokanopettajaksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2017, täydentäen opintojaan erityisopettajan pätevyydellä vuonna 2018. Kamula on vienyt väitöskirjatutkimustaan päätoimisesti eteenpäin väitöskirjatutkijan tehtävässä Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella sekä Alli Paasikiven säätiön, Emil Aaltosen säätiön ja Ella ja George Ehrnroothin säätiön rahoituksen turvin. Tällä hetkellä Kamula työskentelee erityispedagogiikan yliopisto-opettajana Helsingin yliopistossa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
KM Elli-Maria Kamula
Puh:0503425794elli-maria.kamula@helsinki.fiKirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Miljoonapotti tekoälypohjaisten lintu- ja lepakontunnistusmallien kehittämiseen19.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen Duke University saivat yli miljoonan euron tutkimusrahoituksen tekoälypohjaisten lintu- ja lepakontunnistusmallien sekä automaattisen kenttälaitteiston kehittämiseen.
Rahoitusta kestävyysmurroksen toteutumisen tueksi18.11.2024 09:43:15 EET | Tiedote
Maj ja Tor Nesslingin säätiö myönsi yhteensä yli 2,3 miljoonaa euroa rahoitusta yhteensä 24:lle hankkeelle. Säätiön rahoituksella edistetään kestävyysmurroksen toteutumista demokratiassa, EU:ssa ja luonnonsuojelualueilla.
Lisää liikettä lapsuuteen ja nuoruuteen – auta Jyväskylän yliopistoa vastaamaan liikkumattomuuden haasteeseen18.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Valtaosa suomalaisista nuorista ei liiku tarpeeksi terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta. Jyväskylän yliopisto kutsuu nyt kaikkia suomalaisia lahjoittamaan tutkimukseen, jolla toteutetaan ratkaisuja lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseen heidän kaikissa päivittäisissä ympäristöissään: kotona, koulussa ja harrastuksissa.
Keskusteluja taloudesta, läheisen sairaudesta ja lasten tunnetaidoista: Monipuolista Tiedettä kaikille -ohjelmaa Jyväskylän kirjamessuilla 23.-24.11.202418.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän Kirjamessut kokoaa kirjallisuuden ja kulttuurin ystävät messu- ja tapahtumakeskus Paviljonkiin 23.−24.11.2024. Jyväskylän yliopisto on mukana tapahtumassa: Tule tapaamaan meitä osastolle B-405 ja osallistu mielenkiintoiseen lavaohjelmaamme!
Tekoäly ja supertietokonesimuloinnit auttavat tutkijoita ennustamaan kultananopartikkelien ja plasmaproteiinien vuorovaikutuksia18.11.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat käyttivät tekoälyä ja Euroopan tehokkainta supertietokonetta tutkiakseen kultananopartikkelien sitoutumista plasmaproteiineihin. Tutkimuksessa havaittiin, että on mahdollista rakentaa tekoälymalleja, jotka ennustavat luotettavasti nanopartikkelien sitoutumispaikkoja. Uudet ennustavat mallit mahdollistavat jatkotutkimukset, joiden tavoitteena on selvittää partikkelien tehoa lääkemolekyylien täsmäkantajina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme