Oma Häme näyttää löytävän riittävän määrän keinoja taloutensa tasapainottamiseen vuoden 2026 loppuun mennessä

Oma Häme jatkaa palvelujensa kehittämistä ja turvaa asukkaidensa lakisääteiset palvelut myös ensi vuonna taloustilanteesta huolimatta. Vuosi 2025 on Oma Hämeen kolmas toimintavuosi, ja sen talousarvio on laadittu huomioiden asukkaiden kasvavat palvelutarpeet ja tiukka taloudellinen toimintaympäristö.  

Tämänhetkisen arvion mukaan hyvinvointialue saa taloutensa tasapainoon vuosien 2025 ja 2026 aikana. Laki kuitenkin velvoittaa kattamaan vuosina 2023 ja 2024 kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä vaatii huomattavan ylijäämäisiä talousarvioita seuraavalle kahdelle vuodelle.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen suhtautuu toiveikkaasti tasapainotustavoitteeseen ja tekeillä olevaan ensi vuoden talousarvioon. Velvoite alijäämien kattamisesta vaikuttaa kuitenkin laajasti talousarvioprosessiin ja sitoo hyvinvointialuejohtajaa talousarvion esittelijänä.  

– Virkajohtajana minulla juridinen vastuu, että esittelen talousarvion, joka mahdollistaa alijäämien kattamisen sille asetetussa aikataulussa, jos sen on mahdollista. Näyttää siltä, että rimaa hipoen on, toteaa Naukkarinen.

Aluehallitus käsittelee talousarvion luonnosta kokouksessaan 25. marraskuuta. Aluevaltuusto puolestaan kokoontuu talousseminaariinsa 26. marraskuuta käsittelemään luonnosta. Päätöksentekoon talousarvio etenee joulukuussa. Talousarvion käsittely aloitetaan aluehallituksen kokouksessa 2.12., kun hyvinvointialuejohtaja esittelee varsinaisen budjettiesityksensä vuodelle 2025. 

Aiemmat tasapainottamisohjelmat on saatava maaliin  

Oma Hämeen taloutta ovat ensimmäisinä toimintavuosina rasittaneet merkittävät alijäämät, joiden taustalla ovat muun muassa raju inflaatio ja kunnista siirtyneet rahoitusvajeet. Vuoden 2023 alijäämä oli noin 60 miljoonaa euroa, ja myös kuluvan vuoden tulos on yhtä merkittävästi alijäämäinen. Lisäksi talouden suunnitteluun sisältyy yhä paljon epävarmuustekijöitä ja riskejä. Vuodelle 2025 Oma Hämeen valtion rahoitus kasvaa 803,8 miljoonaan euroon, mikä on vajaat 9 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna. Rahoituksen kasvu on kuitenkin jälkijättöistä, eikä se riitä kattamaan kertyneitä alijäämiä. 

Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvoite kattaa alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Tasapainottamisvelvoitteen aikataulu on hyvinvointialueen näkökulmasta erittäin haasteellinen, mutta ei täysin mahdoton. Kunnilta siirtyneet palvelurakenteet ja vuokrasopimukset vaikuttavat kulurakenteeseen vielä monin paikoin.  

Tiukka aikataulu pakottaa hyvinvointialueen etsimään kustannussäästöjä uusista kohteista, sen lisäksi, että aiemmin hyväksyttyjen, kahden talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet on saatava toteutumaan täysimääräisesti. Myös keväällä päätettyjen palveluverkkomuutosten toimeenpano on edellytyksenä alijäämien kattamiselle. Alijäämien kattaminen edellyttää myös, ettei valtion rahoituksessa tapahdu oleellista heikennystä vuodelle 2026.  

Talouden tasapainottamisohjelmien toimeenpano on yhä käynnissä ja se jatkuu suunnitelman mukaisesti vuoden 2026 loppuun. Oma Hämeen ensimmäinen talouden tasapainottamisohjelma hyväksyttiin keväällä 2023. Sen tavoitteena oli hillitä menojen kasvua reilut 37 miljoonaa euroa vuosina 2023–2025. Tavoitteita päivitettiin keväällä 2024, jolloin toteutettiin konserni- ja tukipalveluita sekä hallintoa koskevat yhteistoimintaneuvottelut.   

Oma Hämeen toinen talouden tasapainottamisohjelma hyväksyttiin huhtikuussa 2024. Sillä tavoitellaan 57 miljoonan euron säästöjä vuoden 2026 loppuun mennessä. Toinen ohjelma koostui henkilöstömenoista ja hankinnoista tavoiteltavista säästöistä. Lisäksi tänä syksynä Oma Häme päätti tehostaa käyttötalouden tasapainottamista ja jäädytti uudet rekrytoinnit ja tehosti hankintojen tarvearviointia. 

Talouden tasapainottamiseen liittyvät myös aluevaltuuston keväällä hyväksymät muutokset Oma Hämeen palveluverkkoon. Niillä tavoitellaan menojen kasvun hillitsemistä noin 30 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä. Tulevaisuudessa hyvinvointialueen palvelurakenteen kiinteinä toimipisteinä toimivat kolme palvelukeskusta ja yhdeksän palvelupistettä. Rakennetta täydennetään erikseen pilotoitavalla lähipalvelukonseptilla. 

Alijäämien kattaminen edellyttää uusia toimenpiteitä 

Aiemmista hyväksytyistä talousohjelmista ja muutoksista huolimatta tasapainottamisvelvoitteen tiukka aikataulu pakottaa hyvinvointialueen etsimään uusia kustannussäästöjä. Talousarviovalmistelun yhteydessä onkin kartoitettu mahdollisia keinoja menojen hillitsemiseksi. Niistä päätetään talousarvion yhteydessä. Vielä on kuitenkin auki, mitä keinoja hyvinvointialuejohtaja haluaa omassa esityksessään nostaa esiin. Siihen vaikuttavat lähipäivinä saatava, uusi tilinpäätösennuste vuodelle 2024 sekä uusien toimenpide-ehdotusten valmistelussa saatavat tiedot säästötoimien vaikutuksista. 

Tasapainottamistoimenpiteitä on kehitetty aktiivisesti toimialoilla. Aiemmin esille on tuotu vuodeosastojen ja sairaaloiden toimintaan tehtävät muutokset. Niistä kerrotaan tarkemmin näissä tiedotteissa: 

Oma Häme suunnittelee muutoksia sairaalapalveluihin ja ikäihmisten asumispalveluihin

Oma Häme suunnittelee muutoksia erikoissairaanhoidon poliklinikoille

Lisäksi pohdinnassa on esimerkiksi omaishoidontuen määrän sopeuttaminen lakisääteiselle tasolle sekä ulkopuolisen kotihoidon palvelutuotannon laajentaminen. Henkilöstökuluillakin on merkittävä rooli, minkä vuoksi keinovalikoimaan on nostettu myös henkilötyövuosien vähentäminen eläköitymisen kautta ja mahdollisesti palvelurakenteita uudistamalla.  

Oma Hämeen talousarvioon vaikuttavat merkittävästi valtion rahoituksen ja lainsäädännön muutokset. Esimerkiksi hoitotakuun leikkaukset ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset lisäävät alueen meno- ja tulopaineita. Ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen mahdollinen muutos ja vammaispalvelulain uudistus vaikuttavat myös osaltaan. 

Palveluja parannetaan ja kehitetään talouskurista huolimatta 

Taloushaasteista huolimatta Oma Häme on parantanut palvelujen laatua ja saatavuutta strategiansa mukaisesti. Esimerkiksi palveluihin ohjautumista on kehitetty paljon kuluvana vuonna ja tätä työtä jatketaan ensi vuonna. Asiakaslähtöinen kehittämistyö konkretisoituu esimerkiksi asiakkuudenhallinnan toimintamallissa, jossa tavoitteena on koota yhteen asiakkaan tarpeita vastaava palvelukokonaisuus ja oikeat ammattilaiset.  

Toimintamallin tueksi otetaan ensi vuonna käyttöön uusi järjestelmä, joka tukee pirstaleisen tiedon kokoamista ja käytettävyyttä. Myös asiakaspalautteen hyödyntäminen on keskeinen osa kehittämistyötä. Tiedon kerääminen ja sen hyödyntäminen halutaan kääntää organisaatiokeskeisestä asiakaskeskeiseksi. Tässä Oma Häme tekee yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa, jotta siitä saadaan valtakunnallinen ratkaisu käyttöön Suomeen. THL:n keväällä 2024 toteuttaman kyselyn mukaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueella terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottojen asiakkaat ovat koko maan tyytyväisimpien joukossa (NPS 80%, koko maan keskiarvo 68%). 

Hyvinvointialue panostaa edelleen palveluiden kehittämiseen sekä valtionrahoituksen ulkopuolisten tulovirtojen maksimoimiseen. Tämä tarkoittaa asiakasmaksujen täysimääräistä perimistä asiakasmaksulain- ja asetuksen mukaan sekä maksujen perimistä pääsääntöisesti kaikista palveluista, joissa se on mahdollista. Lisäksi asukasvuokrien yhdenmukaistaminen on tärkeässä roolissa toimintatuottojen optimoinnissa. 

Toimialoilla suunta kohti parempaa  

Vaikka talouden haasteet ovat merkittäviä, Oma Hämeessä asukkaidemme hyvinvointi on tärkein asia. Myös taloudellisissa ratkaisuissa huomioidaan asiakkaiden tarpeet ja palveluiden laadukkuus.  

Esimerkiksi ikäihmisten palveluissa on saatu paljon aikaan kuluneen vuoden aikana. Kesällä 2024 aloitettu lyhytaikaisen yhteisöllisen asumisen Kotia kohti -pilotti on jo nyt osoittautunut tarpeellisuutensa. Se vakiinnutetaan tulevan vuoden aikana osaksi palvelukokonaisuutta.  

– Ikäihmisten palveluiden keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa ikääntyneiden asuminen omassa kodissaan toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. Siksi on tärkeää, että pystymme tarjoamaan jokaiselle palveluita tarvitsevalle palvelut oikeaan aikaan ja oikean tasoisina, toteaa vs. toimialajohtaja Jorma Haapanen. 

Haapasen mukaan toimialan budjetti ensi vuodelle on erittäin haasteellinen, mutta kuluvan vuoden onnistumiset palveluiden ja toiminnan kehittämisessä antavat hyvän pohjan. Ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyyden lasku jatkuu ja yhteisöllisen asumisen paikkoja vastaavasti lisätään. Lisäksi ostopalveluiden turvin Oma Häme pystyy ensi vuonna vastaamaan kotihoidon kasvavaan palveluiden kysyntään ja samalla keventämään omaan henkilöstöön kohdistuvaa painetta.  

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa on ensi vuonna luvassa parannuksia palveluihin. Esimerkiksi perhekeskuksessa valmistaudutaan lasten ja nuorten terapiatakuuseen, mikä tulee entisestään parantamaan tukea erilaisista mielenterveyden oireista kärsiville lapsille ja nuorille. Vuodenvaihteessa voimaantuleva vammaispalvelulaki taas vahvistaa vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua ja elää itsenäistä elämää.  

– Ensi vuoden talousarvion laatiminen on ollut perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa haastavaa, koska tämän vuoden budjetissa on ollut ylitystä. Mutta suunta on nyt parempaan, koska esimerkiksi ostopalvelujen kuluja on onnistuttu suitsimaan oppilashuollon psykologipalveluissa. Myös lastensuojelun ostopalveluissa näkyy myönteistä kehitystä, kertoo perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen.  

Päätökset tehdään joulukuussa 

Kanta-Hämeen aluevaltuusto käsittelee vuoden 2025 talousarviota ja taloussuunnitelmaa kokouksessaan 17. joulukuuta. Aluehallitus aloittaa keskustelun talousarviosta 25. marraskuuta, ja hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen antaa oman esityksensä 2. joulukuuta. Lautakunnissa on käsitelty jo aiemmin toimialojen omia talousarvioesityksiä.  

Oma Häme jatkaa tiivistä taloussuunnittelua turvatakseen laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut asukkailleen.