Valtatie 25 tulee laittaa sen merkitystä vastaavaan kuntoon

Pääosin 1960- ja 70-luvuilla rakennettu tie ei vastaa nykyvaatimuksia, mikä näkyy turvallisuus- ja sujuvuusongelmina. Alueen yritykset ovat hyvin kasvuhakuisia, mutta tien tila huolestuttaa laajasti. Vyöhykkeelle on suunnitteilla yli 7 mrd. € arvosta investointeja. Logistisen toiminnan laajentuminen Kehä III:n alueelta pohjoiseen näkyy kasvavina liikennemäärinä valtatien 25 vaikutusalueella. Hangon satama Suomen toiseksi suurimpina kappaletavaran satamana ja tiheällä Euroopan linjaliikenteellään houkuttelee kuljetuksia eri puolilta Suomea. Myös geopoliittisen toimintaympäristön muutos on kasvattanut tien merkitystä.

Valtatie 25 on tärkeä Uudellemaalle, koko Suomelle ja kansainvälisesti

Valtatien 25 sisäpuolisella alueella asuu lähes 1,5 miljoonaa ihmistä. Tien parempi toimivuus keventää pääkaupunkiseudun kehäväylien kuormitusta ja turvaa alueen saavutettavuutta poikkeustilanteissa. Valtatie 25 yhdistää valtakunnalliset päätiet turvaten yhteydet eri puolille Suomea. Tie toimii tärkeänä väylänä huoltovarmuuskriittisille tuotteille Hangon ja Sköldvikin satamien kautta.

Elinkeinoelämän kasvu ja Suomen toimintavarmuuden turvaaminen tulevat lisäämään liikennettä valtatiellä 25. Yrityskyselyyn (n=140) vastanneista yrityksistä 70 prosenttia näkee toimialallaan tapahtuvan kasvua lähivuosina. Vyöhykkeelle on suunnitteilla yli 7 mrd. € arvosta investointeja. Logistiikka-alan investointien kehitys ennustaa raskaan liikenteen määrän lisäystä huomattavasti ennustettua suurempana, erityisesti valtateiden 3 ja 4 välillä. Kasvua on tuettava hyvällä liikenneinfralla. Tässä tilassa tie ei vastaa nykyisiin eikä tuleviin tarpeisiin. Geopoliittisesti tärkeän DCA-sopimuksen kannalta valtatie 25 on tärkeää infrastruktuuria.

Liikenneturvallisuutta parannettava pian

Vuosien 2019–2023 aikana valtatiellä 25 on tapahtunut yli 200 liikenneonnettomuutta, joista 16 kuolonkolareita. Joka kolmannessa onnettomuudessa oli mukana raskas ajoneuvo. Onnettomuudet heikentävät kuljetusten toimintavarmuutta. Jokainen onnettomuus aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen ohella mittavia kustannuksia yhteiskunnalle. Liikenneonnettomuuksien lisäksi valtatiellä 25 tapahtuu lähes 300 riistaonnettomuutta vuodessa. Liikenneturvallisuutta on parannettava mahdollisimman pian.

Toimitusketjut ja työmatkaliikenne edellyttävät sujuvaa liikennettä

Valtatie 25 on suurten tavaravirtojen välittäjä. Toimitusketjut ulottuvat eri puolilta Suomea Hangon sataman kautta maailmalle ja päinvastoin. Hangon satamasta on päivittäiset tiheät laivayhteydet Eurooppaan, minkä vuoksi sen kautta kulkee tavaraa Suomessa pitkienkin matkojen takaa. Hanko on myös tärkeä kaupan tuontisatama. Valtatien 25 vyöhykkeellä on myös paljon työmatkaliikennettä. Tiellä on eniten nopeustason vaihteluja Suomen pitkistä valtatieosuuksista, mikä heikentää liikenteen sujuvuutta.

Valtatie 25 vaatii parannuksia vastatakseen liikenteen ja kuljetusten kasvuun

Tien sujuvuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa mm. liittymiä kehittämällä ja tien kapasiteettia kasvattamalla. 2+2-kaistaisella tiellä mahdollistetaan sekä liikenteen sujuvuus että turvallisuus suurillakin liikennemäärillä molempiin suuntiin. 1+2-kaistaisella tiellä saavutetaan turvallisuusetuja, mutta sujuvuusedut saavutetaan vain toiseen suuntaan. Joillakin osuuksilla riittää tie, jonka kaistat ja pientareet ovat tarpeeksi leveät.

Valtatie 25, Uudenmaan kehäväylä -selvityksen ovat julkaisseet Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Länsi-Uudenmaan kauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari sekä Hangon, Raaseporin, Lohjan, Vihdin, Nurmijärven, Hyvinkään ja Mäntsälän kunnat 26.11.2024. Työn on toteuttanut Destian Strategiset Liikennejärjestelmät -yksikkö.

Löydät Valtatie25 -selvityksen kokonaisuudessaan täältä.

Lisätietoja

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari
• Marja Heinimäki, toimitusjohtaja, 040 54785693, marja.heinimaki@chamber.fi

Länsi-Uudenmaan kauppakamari
• Tommi Knaapinen, toimitusjohtaja, 040 4840255, tommi.knaapinen@chamber.fi

Helsingin seudun kauppakamari
• Tiina Pasuri, johtava asiantuntija, 050 62 905, tiina.pasuri@chamber.fi

Hanko
• Petra Ståhl, kaupunginjohtaja, 040 1359599, petra.stahl@hanko.fi

Raasepori
• Petra Therman, kaupunginjohtaja, 019 2894004, petra.theman@raseborg.fi

Lohja
• Pasi Perämäki, kaupunginjohtaja, 040 1886060. pasi.peramaki@lohja.fi

Vihti
• Erkki Eerola, kunnanjohtaja, 044 467 5231, erkki.eerola@vihti.fi

Nurmijärvi
• Outi Mäkelä, kunnanjohtaja, 040 3172100, outi.makela@nurmijarvi.fi

Hyvinkää
• Johanna Luukkonen, kaupunginjohtaja, 040 6732001, johanna.luukkonen@hyvinkaa.fi

Mäntsälä
• Laurila Hannu, kaupunginjohtaja, 040 3145200, hannu.laurila@mantsala.fi