Muistisairaat mukaan tutkimukseen – oikeudenmukaisempi yhteiskunta tarvitsee kaikkien ääntä
Suomessa on noin 150 000 muistisairaista ihmistä, ja väestön ikääntyessä muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa merkittävästi. Muistisairaita ihmisiä on kuitenkin ollut mukana yhteiskunnallisessa tutkimuksessa varsin vähän. Kasvavan muistisairauksien määrän myötä on tärkeää, että heidän äänensä kuuluu myös tieteellisessä tutkimuksessa.
Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tuoreet julkaisut käsittelevät muistisairaiden ihmisten osallistumista tutkimukseen ja haastaa käsityksiä, joiden vuoksi he ovat jääneet usein tutkimuksen ulkopuolelle.
Muistisairauksiin liittyvät ennakkoluulot vaikeuttavat kuulluksi tulemista
Tutkimuksessa käsitellään "episteemistä epäoikeudenmukaisuutta”, joka tarkoittaa tilanteita, joissa ihmisiltä evätään mahdollisuus tulla kuulluiksi, koska heitä ei ennakkoasenteiden vuoksi pidetä kykenevinä tuottamaan arvokasta tietoa omista kokemuksistaan. Muistisairauksiin liittyvä stigma voi leimata sairastuneita ja johtaa heidän syrjäyttämiseensä päätöksenteossa ja tutkimuksessa. Tutkimuksessa kuitenkin korostetaan, että muistisairaus ei automaattisesti estä henkilöä osallistumasta tutkimukseen ja kertomasta omista kokemuksistaan.
Tutkimukseen osallistumisen esteet ja ratkaisut
Muistisairaiden osallistumista tutkimukseen ovat hidastaneet esimerkiksi muistisairauden oireet, kuten haasteet ilmaisussa ja keskittymisessä. Lisäksi eettisten arviointien tiukat ohjeistukset ovat vaikeuttaneet muistisairaiden osallistumista, vaikka niiden tarkoituksena onkin suojella haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksia.
"Aineistonkeruun aikana havaitsimme, että myös läheisillä on merkittävä rooli kannustaa ja ohjata muistisairaita ihmisiä osallistumaan tutkimukseen", sanoo tutkijatohtori Ulla Halonen Jyväskylän yliopistosta.
Ihmisten kokemusten ja tiedon aliarvioiminen heijastaa yhteiskunnallisia ja rakenteellisia ennakkoluuloja ja saattaa ilmetä myös tutkimusprosessissa, jos muistisairaita ihmisiä ei aktiivisesti oteta mukaan tutkimukseen.
Tutkijoiden on aktiivisesti arvioitava omaa toimintaansa ja varmistettava, etteivät muistisairaat ihmiset jää tutkimuksen ulkopuolelle ennakkoluulojen tai eettisten esteiden vuoksi.
"Nostamme tutkimuksessa esille tutkijoiden ja eettisten lautakuntien jäsenten mahdollisuuden luottaa tutkimuksen hyvään tarkoitukseen ja esimerkiksi ”jatkuvan suostumuksen” käyttämiseen menetelmänä. Tämä tarkoittaa, että muistisairaan ihmisen puheiden lisäksi havainnoidaan tämän olemusta, ilmeitä ja eleitä kaikissa tutkimuksen vaiheissa. Näin voidaan paremmin varmistaa, että hänen osallistumisensa on vapaaehtoista ja henkilön edunmukaista", kertoo yliopistotutkija Lina Van Aerschot Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista.
Kohti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa
Muistisairaiden osallistuminen tutkimukseen lisää oikeudenmukaisuutta ja rikastuttaa tieteellistä tietoa. Se tekee yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta kattavampaa ja auttaa torjumaan episteemistä oikeudenmukaisuutta.
"Lisäksi muistisairaille tulee mahdollisuus hälventää ennakkoluuloja ja vaikuttaa laajemmin yhteiskunnassa", täydentää yliopistotutkija Jari Pirhonen Tampereen yliopistosta.
"Kannustamme tutkijoita, eettisiä toimikuntia, läheisiä ja muistisairaiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia yhteistyöhön muistisairaiden ihmisten esiin tuomiseksi", kertoo johtava tutkija Mari Aaltonen THL:sta.
Tutkimus on osa laajempaa tutkimusprojektia, jossa tutkitaan muistisairaiden ja heidän läheistensä elämää yhteiskunnassamme. Julkaisussa avataan konkreettisia askelia, joiden avulla muistisairaat voisivat osallistua tutkimukseen asiantuntijoina omassa elämässään.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Ulla Halonen, ulla.m.halonen@jyu.fi, puhelin: +358504705044
Lue lisää:
Halonen U, Aaltonen M, Aerschot LV, Pirhonen J. Participation of persons living with dementia in research: A means to address epistemic injustice. Dementia. 2024;0(0). doi:10.1177/14713012241299015
Halonen U, Pirhonen J, Van Aerschot L. Muistisairaat mukaan tutkimukseen. Yhteiskuntapolitiikka. 2024.
Hanketta rahoittaa: Koneen Säätiö 1.7.2023-30.6.2026 ja Suomen Akatemia 1.9.2023-31.8.2027
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston uusi professori etsii optimoituja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin29.11.2024 14:00:00 EET | Tiedote
Michael Emmerich on Jyväskylän yliopiston uusi monitavoiteoptimoinnin professori. Monitavoiteoptimointia hyödynnetään useilla aloilla, kun etsitään mahdollisimman optimaalisia ratkaisuja monimutkaisiin ja usein ristiriitaisiakin muuttujia sisältäviin ongelmiin. Emmerich arvostaa myös suomalaista kulttuuria ja suomalaisten vahvaa luontosuhdetta.
Väitös: Tutkimus valottaa eroja kaksikielisten ihmisten tunnesanojen käsittelyssä ensimmäisen ja toisen kielen välillä29.11.2024 07:50:00 EET | Tiedote
Dong Tang havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kaksikieliset ihmiset reagoivat voimakkaammin ensimmäisenä oppimansa kielen tunnesanoihin. Hän jakoi tunteisiin liittyvät sanat kahteen luokkaan, joita henkilöt tulosten mukaan käsittelevät eri tavalla: sanoihin, jotka nimeävät tunteen, kuten ”onnellinen”, ja sanoihin, jotka herättävät tunteen sisältönsä kautta, kuten ”arvokas”. Tutkimus korostaa kielenoppimisen emotionaalista kontekstia ja voi edistää kulttuurienvälistä viestintää ja kieltenopetusta.
Esikoistaan odottavat parit toivovat, ettei vanhemmaksi tuleminen syrjäytä parisuhdetta27.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan esikoistaan odottavat parit toivovat, että tulevassa elämänvaiheessa vanhemmuus ja parisuhde olisivat tasapainossa, ja että vanhemmuus jättäisi tilaa myös kahdenkeskiselle ajalle. Lapsen toivottiin lisäävän myös yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tuovan parien arkeen iloa ja uusia asioita.
Varhaisten matemaattisten taitojen kehityksen teoriamalli ja opetuskäytänteet tuovat esiin opettajien tietotaidon merkityksen opetuksessa26.11.2024 09:00:00 EET | Tiedote
KM Piia Parviaisen väitöskirja tuottaa teoriamallin kokonaisvaltaisesta varhaisten matemaattisten taitojen kehityksestä. Samalla se tuo uutta tietoa opettajien pedagogisen tietoisuuden ja täydennyskoulutuksen merkityksestä matematiikan opetuksessa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tutkimuksen mukaan opettajilla oleva vahvempi pedagoginen tietoisuus eri matemaattisista taidoista lisäsi lasten matemaattisia oppimismahdollisuuksia.
Metsälain tulkintamuutokset ovat vähentäneet puronrantametsien suojelua26.11.2024 07:10:00 EET | Tiedote
Viimeisimmät tutkimustulokset osoittavat, että Suomen metsälain tulkinnan muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi purojen ja niiden ympäristöjen suojeluun. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että vuoden 2014 metsälain muutos sekä lain soveltamisesta tehty tulkinta ovat vähentäneet suojeltujen purometsien määrää merkittävästi vuosien 2018–2021 aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme