STTK ry.

SAK, Akava ja STTK: Uusi suojelutyön lainsäädäntö luo ongelmia, ei ratkaise niitä

Jaa

Hallitusohjelman suojelutyötä koskevaa lainsäädäntöä on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä. SAK, Akava ja STTK eivät ole tyytyväisiä lainvalmisteluun ja jättävät loppumietintöön yhteisen eriävän mielipiteen.

Markus Pentikäinen

Hallitusohjelmakirjauksen mukaan hallitus valmistelee lainsäädännön, jolla turvataan suojelutyö ristiriitatilanteissa. Kirjauksen taustalla on eduskunnan lausuma vuoden 2022 potilasturvallisuuslain valmistelusta. Sen mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyö turvataan ristiriitatilanteissa.

SAK:n, Akavan ja STTK:n mielestä työryhmävalmistelun aikana suojelutyötä koskevia kehittämistarpeita ei selvitetty, vaan valmistelussa edettiin suoraan sääntelyyn ja perusteltiin sen tarve hallitusohjelmakirjauksella.

Uuden sääntelyn liityntäpintoja muuhun voimassa olevaan sääntelyyn ei kartoitettu riittävästi, vaikka palkansaajakeskusjärjestöt vaativat tätä toistuvasti työryhmän työn aikana. Suojelutyötä koskeva lakiestys sisältääkin nyt päällekkäisyyksiä ja ristiriitoja erityisesti julkisen sektorin voimassa olevan sääntelyn kanssa. Myös prosessuaaliset kysymykset ovat osin tulkinnanvaraisia ja päällekkäisiä, ja ongelmia on myös suhteessa kansainvälisiin sopimuksiin.

SAK, Akava ja STTK katsovat, että kyse on taas uudesta työtaisteluoikeuteen kohdistuvasta ylimääräisestä, epätasapainoisesta ja kiireellä toteutetusta lisärajoituksesta. Suojelutyötä koskeva sääntely voi johtaa yhdessä aikaisempien hankkeiden kanssa työtaisteluoikeuden merkittävään kaventumiseen - joissain tilanteissa jopa estymiseen. Uusilla säännöksillä ei edes pyritä kohtelemaan työmarkkinaosapuolia tasapuolisesti. Velvoitteet koskevat ainoastaan työntekijäpuolta, eikä esimerkiksi esitykseen sisältyvä huolehtimisvelvollisuus tai tämän rikkomisesta seuraava hyvitysvelvollisuus koske työnantajia.

Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa suojelutyötä koskevat järjestelyt perustuvat keskeisesti työmarkkinaosapuolten välisiin sopimuksiin, eivät lainsäädäntöön. Suomessakin suojelutyön järjestelyt ovat perustuneet työmarkkinaosapuolten vakiintuneisiin menettelyihin siitä, miten lakon aikainen suojelutyö järjestetään. Nyt Suomi eriytyy yhä kauemmaksi pohjoismaisesta mallista, ja ratkaisuja olisi pitänyt meilläkin hakea työmarkkinaosapuolten kesken, SAK, Akava ja STTK toteavat.

Lisätietoja:
Samuli Hiilesniemi, SAK, puh. 040 679 0679
Hannele Fremer, Akava, puh. 050 526 3340
Minna Ahtiainen, STTK, puh. 050 387 7030

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.

Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n hallitus: Palkkatasa-arvo on vientimallin suurin uhri11.11.2024 14:08:09 EET | Tiedote

Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä on laaja kokonaisuus, jonka puitteissa pyritään sopimaan palkanmuodostuksesta, työehtojen vähimmäistasosta ja työrauhasta. STTK:n hallitus on tyrmistynyt Petteri Orpon hallituksen halusta rikkoa suomalaista sopimusjärjestelmää parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevan vientimallin avulla. - Jos vientimallista säädetään laki, suurin uhri on palkkatasa-arvo. Jatkossa palkkojen jälkeenjääneisyyttä ei voisi kuroa umpeen ja valtakunnansovittelijan kädet sidottaisiin noudattamaan vientiliittojen sopimuksia. Sen seurauksena julkisen sektorin naisvaltaiset alat jäävät ajan mittaan yhä enemmän jälkeen yksityisen sektorin palkkauksesta, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:ta harmittaa hallituksen valheellinen myyntipuhe siitä, että vientimallilla ja muilla työlainsäädäntöön jo aiemmin tehdyillä muutoksilla suomalaiset työmarkkinat lähenisivät Ruotsin ja muidenkin pohjoismaiden työmarkkinamallia. - Aivan olennainen ero Ruotsiin on se, että sikäläinen työmarkk

STTK: Kansainvälinen vertailu on suomalaisen eläkejärjestelmän hyvä kirittäjä15.10.2024 09:21:38 EEST | Tiedote

Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut seitsemänneksi kansainvälisessä Mercer-vertailussa. Vertailussa eri maiden eläkejärjestelmiä arvioidaan eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta. Viidenkymmenen maan vertailussa Suomen kokonaissijoitus putosi viime vuodesta yhden sijan. Eläkejärjestelmän hallinnon luotettavuudessa Suomi on edelleen kärkimaa, mutta eläkkeiden riittävyyden suhteen pisteet vähenivät. Eniten pisteet putosivat eläkejärjestelmän talouden kestävyyttä arvioitaessa. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää tärkeänä, että suomalaista eläkejärjestelmää arvioidaan kansainvälisesti, vaikka joka maalla on omanlaisensa järjestelmä. - Vertailu toimii hyvänä kirittäjänä. On hienoa, että suomalaisen eläketurvan hallinto arvioidaan luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi. Avoimuus on keskeinen lähtökohta hoitaa suomalaisten eläketurvaa ja avoimuus liittyy myös tarpeeseen aika ajoin huoltaa järjestelmää. Mercer-vertailu osoittaa, että Suo

STTK:n hallitus: Eläkeneuvotteluissa pidettävä mielessä järjestelmän tarkoitus ja maltti7.10.2024 12:56:36 EEST | Tiedote

Työmarkkinajärjestöjen työryhmä valmistelee parhaillaan toimia työeläkejärjestelmän uudistamiseksi. Työ pohjautuu hallitusohjelmaan ja tavoite on valmistella ehdotukset mahdollisia jatkotoimia varten ensi tammikuun loppuun mennessä. Jos yhteisymmärrys uudistuksen sisällöstä löytyy, lainsäädännön valmistelu alkaa sosiaali- ja terveysministeriön johdolla yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. STTK:n hallitus painottaa, että eläketurvan uudistamisessa on pidettävä mielessä järjestelmän tarkoitus ja maltti. Työeläkejärjestelmämme tärkein tavoite on turvata eläkkeet. Tällä hetkellä se on hyvässä kunnossa ja nyt käytävissä neuvotteluissa on kyse enemmänkin määräaikaishuollosta kuin tarpeesta tehdä suuria muutoksia. - Vuoden 2017 uudistus on toiminut kuten toivottiinkin. Eläkkeelle siirtymisikä on noussut jopa arvioitua nopeammin ja työurat ovat pidentyneet. Myös eläkejärjestelmän rahoituksen pitkän aikavälin näkymät ovat hyvät, puheenjohtaja Antti Palola painottaa. Eläkejärjestelmää keh

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye