Seksuaalinen häirintä on työelämässä edelleen yleistä – useimmat kokeneet asiakkaan tekemää häirintää
Yli puolet 18–74-vuotiaista naisista (54 %) ja miehistä noin joka seitsemäs (14 %) on kokenut seksuaalista häirintää työuransa aikana. Seksuaalista häirintää työelämässä kokevat erityisesti nuoret naiset. Todennäköisyys kokea seksuaalista häirintää laskee iän myötä.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toteuttamaan väkivallan yleisyyttä väestötasolla mittaavaan EU:n Gender Based Violence –tutkimukseen.
Tyypillisimmin työelämässä tapahtuva häirintä ilmenee asiattomana tuijottamisena tai katseina, jotka tekevät olon epämukavaksi (22 %), asiattomina seksuaalisina vitseinä tai loukkaavina huomautuksina (19 %) sekä ei-toivottuna fyysisenä kontaktina (17 %). Naisille kaikkien seksuaalisen häirinnän muotojen kokeminen on huomattavasti miehiä yleisempää.
”Seksuaalista häirintää koetaan työelämässä melko usein, mutta siitä huolimatta vain 4 prosenttia työelämässä olleista ajattelee, että häirintä on nykyisellä tai viimeisimmällä työpaikalla erittäin tai melko yleistä. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että suurimmalla osalla seksuaalista häirintää kokeneista on häirinnästä vain yksittäisiä kokemuksia”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku von Bell sanoo.
Seksuaalista häirintää kokeneista 82 prosenttia on kokenut häirintää miesten taholta, 17 prosenttia naisten taholta ja 9 prosenttia puolestaan kertoo, että häiritsijä ei ole ollut tunnistettavissa.
“Naisten kokemassa häirinnässä tyypillistä on, että tekijä on lähes aina mies, monesti joko asiakas, kollega tai esihenkilö. Miesten kokema häirintä on tyypillisesti naispuolisen kollegan tai asiakkaan tekemää, mutta noin kolmasosassa tapauksista tekijä on toinen mies”, kertoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen.
Häirintää eniten kaupan ja terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla
Työelämässä seksuaaliseen häirintään syyllistyy usein asiakas (57 %). Tällaisia henkilöitä ovat muun muassa muun muassa potilaat, oppilaat, opiskelijat ja matkustajat. Työkaverien tekemää häirintää on kohdannut joka toinen (49 %). Koska seksuaalinen häirintä on monesti asiakkaiden tai asiakasta vastaavien tekemää sitä koetaan tyypillisesti asiakaspalvelualoilla ja asiakaspalvelutehtävissä.
Työkaverien tekemää häirintää joutuvat puolestaan kohtaamaan miesvaltaisilla aloilla työskentelevät työntekijät, johtajat ja erityisasiantuntijat. Esihenkilöiden tekemään seksuaalista häirintää esiintyy eniten toimisto- ja asiakaspalvelutehtävissä miesvaltaisilla aloilla sekä aloilla, joilla miehiä ja naisia työskentelee tasaisesti.
Häirinnästä ei aina kerrota
Vain noin kolmasosa (32 %) on raportoinut kokemastaan häirinnästä. Hieman yli viidennes (22 %) on raportoinut häirinnästä esihenkilölleen. 15 prosenttia on kertonut asiasta työpaikan häirintäyhdyshenkilölle.
”Tyypillistä on, että seksuaalisesta häirinnästä kerrotaan työkaverille tai jollekin läheiselle henkilölle. Kokemukseen haetaan todennäköisesti enemmänkin tukea kuin tapaukseen puuttumista. Tämä saattaa kertoa siitä, että häirintätilanteita mieluummin siedetään kuin pyritään ratkaisemaan”, von Bell toteaa.
Työpaikan ohjeistus häirintätilanteisiin tai häirintäyhdyshenkilön nimeäminen ei suoraan näytä vaikuttavan koetun häirinnän määrään. Jos työpaikalla on häirintään liittyvä ohjeistus ja häirintäyhdyshenkilö, työntekijät tietävät selvästi paremmin, mistä he saavat apua häirintätilanteessa.
Tuoretta tutkimustietoa naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toteuttamaan väkivallan yleisyyttä väestötasolla mittaavaan EU:n Gender Based Violence -tutkimukseen, josta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta NAPE ja Tilastokeskus julkaisevat tänä syksynä uusia tuloksia.
Aiheina ovat verkkoväkivalta, nuorten naisten kokema väkivalta, työelämässä koettu seksuaalinen häirintä, kokemukset vainoamisesta, lapsuuden väkivalta ja kunniaan liittyvä väkivalta.
Kaikki julkaisut kootaan Tilastokeskuksen sukupuolistuneen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan teemasivulle.
Yhteyshenkilöt
Aku von BellYliaktuaari
Puh:029 551 3904aku.vonbell@stat.fiMarjut PietiläinenErikoistutkija
Puh:029 551 2798marjut.pietilainen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Suomalaisten mediaanivarallisuus laskenut – varallisuuserot kasvoivat vuonna 202312.3.2025 08:02:51 EET | Tiedote
Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani on Suomessa laskenut. Vuonna 2023 mediaani oli noin 96 000 euroa. Edellisellä tutkimuskerralla, vuonna 2019, mediaani oli rahan arvon muutos huomioiden 121 300 euroa.
Lentomatkustajien määrä kasvoi vuonna 2024 – Lapin lentokentillä vilkasta7.3.2025 08:07:01 EET | Tiedote
Suomen lentokenttien matkustajamäärä kasvoi viime vuonna. Lentomatkustajia oli kaikkiaan 19,8 miljoonaa, mikä oli 7 % enemmän kuin vuonna 2023.
Suomalaisten toimeentulovaikeudet lisääntyivät jo kolmatta vuotta peräkkäin6.3.2025 08:01:27 EET | Tiedote
Suomalaisista 9 % kuului vuonna 2024 kotitalouksiin, joilla oli vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada tulot riittämään pakollisiin menoihin. Heidän osuutensa kasvoi kolmatta vuotta peräkkäin ja oli lähes samalla tasolla kuin vuonna 2004.
Lähes joka toinen kertoo kokeneensa lapsuudessa vanhempien tekemää henkistä tai fyysistä väkivaltaa3.3.2025 12:01:19 EET | Tiedote
Lähes joka toinen 16–74-vuotias nainen ja 18–74-vuotias mies raportoi kokeneensa alle 15-vuotiaana vanhempiensa tekemää henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Puolet miehistä ja 60 prosenttia naisista kertoo puolestaan todistaneensa vanhempiensa välistä vakivaltaa ollessaan alle 15-vuotias.
Alaikäiset yhä useammin viranomaisten pakkokeinojen kohteena, vaikka kokonaismäärä laskee28.2.2025 08:02:16 EET | Tiedote
Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos käyttivät pakkokeinoja 181 500 kertaa vuonna 2024. Määrä oli 2,4 % pienempi kuin edellisvuonna. Alaikäisiin kohdistuneet pakkokeinot, kuten esimerkiksi takavarikot, laite-etsinnät ja kiinniotot, kuitenkin lisääntyivät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme