Bakun ilmastokokouksessa päätetty rahoitustavoite jää kauas tarpeesta – Nyt rikkaiden maiden on laitettava fossiiliteollisuus maksamaan

Ilmastorahoitusta koskeva päätös kutsuu kaikkia toimimaan yhdessä, jotta kehittyviin maihin suuntautuva vuotuinen ilmastorahoitus eri lähteistä saataisiin nostettua vähintään 1300 miljardiin dollariin vuoteen 2035 mennessä. Varsinainen kova rahoitustavoite, jonka toteutumisesta teollisuusmaat ottavat päävastuun, jäi kuitenkin 300 miljardiin dollariin.

- Vastuiden ja keinojen epämääräisyys jättää paljon tulkinnan varaa ja kysymyksiä siitä, miten ilmastoinvestointeihin tarvittavat rahavirrat todella toteutuvat, eikä kaikkein haavoittuvimpia jätetä pulaan. Saarivaltiot ja köyhät maat maksavat ilmastonmuutoksen isoimman hinnan jo nyt, menetettyinä koteina, elinkeinoina, kulttuureina ja ihmishenkinä, toteaa Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen.

- Rahat ilmastoratkaisuihin löytyvät kyllä, kun ennätysvoittoja tahkonnut fossiiliteollisuus laitetaan maksamaan ja fossiilituet poistetaan. EU:lla ja muilla teollisuusmailla on valta ja velvollisuus tehdä tästä kansallisen tason päätöksiä ennen Brasilian ilmastokokousta ensi vuonna, Kosonen jatkaa.

Fossiilisten polttoaineiden alasajon tai muiden päästövähennysten osalta Bakussa ei saatu edistystä – joskaan Saudi Arabia ei saanut tavoitteita myöskään sabotoitua. Maat vahvistivat uudestaan sen, mitä fossiilisista irtautumisesta ja muista tavoitteista jo viime vuonna päätettiin. Katseet kohdistuvatkin nyt ensi vuoden aikana laadittaviin uusiin kansallisiin tavoitteisiin ja suunnitelmiin, joilla globaalitavoitteita on määrä toteuttaa.

- Fossiilisten polttoaineiden kulutus ja tuotanto pitää ajaa johdonmukaisesti alas, aikataulujen ja lainsäädännön keinoin. Tässä myös EU:n ja jäsenmaiden on hoidettava omat tonttinsa kuntoon ensi vuonna samalla, kun 2040 ilmastotavoitteesta päätetään.

- Suomellakin on paljon kirittävää, paitsi ilmastorahoituksen myös omien toimien osalta, kun nielut, metsät ja biodiversiteetti nousevat ensi vuonna Brasiliassa enemmän valokeilaan. Suomen on noudatettava omaa ilmastolakiaan ja korjattava liikahakkuiden romauttama nielu kuntoon, Kosonen lisää.