Varhaisten matemaattisten taitojen kehityksen teoriamalli ja opetuskäytänteet tuovat esiin opettajien tietotaidon merkityksen opetuksessa
KM Piia Parviaisen väitöskirja tuottaa teoriamallin kokonaisvaltaisesta varhaisten matemaattisten taitojen kehityksestä. Samalla se tuo uutta tietoa opettajien pedagogisen tietoisuuden ja täydennyskoulutuksen merkityksestä matematiikan opetuksessa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tutkimuksen mukaan opettajilla oleva vahvempi pedagoginen tietoisuus eri matemaattisista taidoista lisäsi lasten matemaattisia oppimismahdollisuuksia.
KM Piia Parviainen tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan varhaisten matemaattisten taitojen opetusta. Hän tutki opettajien pedagogisen tietoisuuden ja täydennyskoulutuksen merkitystä matematiikan opetuksessa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tutkimus osoitti, että opettajien tietämys matemaattisten taitojen kehityksestä, pedagogiset oppimis- ja opetuskäytänteet ja täydennyskoulutukseen osallistuminen heijastuvat 3–7-vuotiaiden lasten matemaattisiin oppimismahdollisuuksiin.
Nykytietämyksen mukaan matemaattiset taidot kehittyvät varhaislapsuudessa ja luovat pohjan myöhemmälle matemaattisten ja muiden taitojen oppimiselle. Lisäksi niillä on todettu olevan aikuisiällä yhteys työllistymiseen ja mielenterveyteen. Matematiikkaa opetetaankin useissa koulutusjärjestelmissä jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Matemaattisten taitojen tärkeydestä huolimatta varhaista matematiikan opetusta on tutkittu huomattavan vähän Suomessa ja kansainvälisesti. Myös teoreettinen malli matemaattisten taitojen kokonaisvaltaisesta kehityksestä on puuttunut.
Uusi malli varhaisten matemaattisten taitojen kehityksestä ja opetus käytännössä
Parviainen kokosi tutkimuksessaan ajantasaisen tutkimustiedon kokonaisvaltaiseksi malliksi varhaisten matemaattisten taitojen kehityksestä. Matemaattisten taitojen opetuksen säännöllisyyden tarkastelu osoitti, että 3–7-vuotiaiden opetus vastasi osittain tutkimusperustaista tietämystä matemaattisten taitojen kehityksestä.
”Numeerisia taitoja opetettiin useammin 5–7-vuotiaille kuin 3–5-vuotiaille. Numeeristen taitojen kehityksen lisäksi opettajien olisi tärkeää tuntea avaruudellisen ajattelun taitojen sekä matemaattisten ajattelu- ja päättelytaitojen kehitys nykyistä paremmin”, Parviainen kertoo.
Parviaisen tutkimus paljasti, että mitä vahvempi pedagoginen tietoisuus opettajilla oli eri matemaattisista taidoista, sitä useammin he opettivat niitä ja tarjosivat näin lapsille enemmän matemaattisia oppimismahdollisuuksia.
Täydennyskoulutuksella laajuutta ja monipuolisuutta matematiikan opetukseen
Täydennyskoulutuksiin osallistuneet opettajat opettivat matemaattisia taitoja muita opettajia useammin. Ennen täydennyskoulutukseen osallistumista opetuskäytänteet vaihtelivat paljon.
Vaihtelua tapahtui etukäteen suunnitellusta matemaattisesta toiminnasta aina matemaattisten taitojen monipuoliseen opetukseen erilaisissa arjen tilanteissa ja ympäristöissä.
”Tulokset ilmentävät matematiikan opetuksen vaihtelevuutta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Eri taitojen kehityksen ja kehitysyhteyksien ymmärtämisen rinnalla on olennaista ymmärtää myös, miten ja missä taitoja opetetaan. Tärkeä löydös olikin, että opettajien tietoisuus matemaattisten taitojen kehityksestä sekä monipuolisista oppimis- ja opetuskäytänteistä vahvistui täydennyskoulutuksen avulla”, Parviainen toteaa.
Tavoitteellista oman pedagogiikan kehittämistä tukevat menetelmät laajensivat opettajien tietotaitoa. Perustutkinto- ja täydennyskoulutuksissa olisi tärkeää huomioida matemaattisten taitojen kokonaisvaltainen kehitys, ymmärrys niiden oppimisesta päivittäisissä tilanteissa ja leikissä, sekä pedagogiikan kehittämistä tukevat arviointikäytänteet.
KM Piia Parviaisen varhaiskasvatustieteen väitöskirja ”Early Mathematical Teaching – from Theoretical Modelling to Teachers´ Pedagogical Awareness in Early Childhood Education” tarkastetaan pe 13.12.2024 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston päärakennuksella salissa C2. Vastaväittäjänä toimii professori Minna Hannula-Sormunen (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Niina Rutanen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0395-5
Lisätietoja
Piia Parviainen, piia.parviainen@jyu.fi, +35840 805 4437
Piia Parviainen on toiminut yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella varhaiskasvatustieteen oppiaineessa vuodesta 2011. Tätä ennen hän opetti eri ikäisiä lapsia päiväkodissa lähes kymmenen vuoden ajan. Yliopistonopettajana Parviainen on kehittänyt varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa matematiikan opetusta sekä STEAM-toimintaan (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics) pohjaavaa opetusta. Lisäksi hänellä on laaja kouluttajakokemus matematiikan ja STEAM-toiminnan teemoihin liittyvistä täydennyskoulutuksista kansallisesti ja kansainvälisesti. Tällä hetkellä Parviainen toimii projektitutkijana Jyväskylän yliopiston Bright Numbers -tutkimushankkeessa, jossa hän tulee jatkamaan varhaisten matemaattisten taitojen opetukseen ja pedagogiseen tietoisuuteen liittyvää tutkimustaan tohtoritutkijana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia Parviainen
piia.parviainen@jyu.fi, +358 40 805 4437
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Metsälain tulkintamuutokset ovat vähentäneet puronrantametsien suojelua26.11.2024 07:10:00 EET | Tiedote
Viimeisimmät tutkimustulokset osoittavat, että Suomen metsälain tulkinnan muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi purojen ja niiden ympäristöjen suojeluun. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että vuoden 2014 metsälain muutos sekä lain soveltamisesta tehty tulkinta ovat vähentäneet suojeltujen purometsien määrää merkittävästi vuosien 2018–2021 aikana.
Tasavallan presidentti pitää ensimmäisen Martti J. Kari -muistoluennon Jyväskylän yliopistossa22.11.2024 16:30:07 EET | Tiedote
Martti J. Kari -muistoluento 3.12.2024 klo 15.00–16.00, Jyväskylän yliopiston juhlasali, päärakennus (C), Seminaarinkatu 15, Jyväskylä.
Väitös: Luokan ulkopuolella tapahtuva kielenoppiminen osaksi myös vieraan kielen opetusta ja arviointia22.11.2024 08:58:00 EET | Tiedote
FM Elisa Räsäsen väitöstutkimus osoittaa, että kielenoppijoilla on monia mahdollisuuksia käyttää opiskelemaansa kieltä luokan ulkopuolella myös vieraan kielen oppimisen kontekstissa. Oppitunneilla voidaan tukea tätä luokan ulkopuolella tapahtuvaa oppimista tarjoamalla välineitä teknologiavälitteisen ympäristön hyödyntämiseen ja kielenkäytön reflektoimiseen.
Väärällä tiedolla vaikuttaminen toi Vuoden Uno -palkinnon Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun - Misinformaation tutkimukseen merkittävä rahoitus Strategisen tutkimuksen neuvostolta20.11.2024 12:38:30 EET | Tiedote
Professoriliiton Jyväskylän osasto on myöntänyt Vuoden Uno -palkinnon viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aholle syyskokouksessaan 19.11.2024. Samana päivänä Strategisen tutkimuksen neuvosto “sinetöi” nimityksen myöntämällä Luoma-ahon tutkimusryhmälle lähes 500 000 euron rahoituksen liittyen tekoäly- ja informaatiovaikuttamiseen. Vuodesta 2014 lähtien Jyväskylän yliopistossa kahdessa eri tiedekunnassa professorina työskennellyt Luoma-aho on tehnyt monipuolista ja ansiokasta tutkimusta muun muassa viestinnän luotettavuuden, vaikuttavuuden sekä misinformaation parissa.
Flerspråkiga barns hemspråk kan också beaktas i tvåspråkig undervisning20.11.2024 09:05:00 EET | Tiedote
Anu Palojärvi vid Jyväskylä universitet har i sin doktorsavhandling undersökt hur en expertlärare, som arbetar med tvåspråkig (finsk-svensk) undervisning på daghem med flerspråkiga barn, tänker och agerar. Resultaten tyder på att utvecklande av tvåspråkig undervisning och inkludering av de flerspråkiga barnens hemspråk kan ske samtidigt. En skicklig lärare kan därför både stödja inlärning av nya språk genom tvåspråkig undervisning och visa uppskattning för och ge utrymme åt de flerspråkiga barnens hemspråk, vilket gör undervisningen mer socialt rättvis.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme