Joet tulvivat Länsi- ja Etelä-Suomessa tällä viikolla
Sateet ja sulamisvedet saavat joet tulvimaan erityisesti Satakunnasta Vaasaan yltävällä alueella, jossa tulva on nousemassa vähintään keskimääräisen vuotuisen tulvan tasolle. Porissa joen pinta nousee keskiviikkona kevättulvaa korkeammalle. Paikoin, esimerkiksi Säkylän Pyhäjoella, Närpiönjoella sekä Kyrönjoen latvoilla tulvasta ennustetaan selvästi keskimääräistä suurempaa. Kyrönjoella Nikkolassa voidaan joutua avaamaan tulvapenkereet veden nousun takia.
Runsas vesisade ja voimakas lämpeneminen sulattaa lumipeitteen Oulu-Joensuu-linjan eteläpuolelta maanantaista alkaen. Runsaimmin sataa Satakunnassa ja Suomenselällä. Näillä alueilla maanantain sadekertymä on 20 mm, paikoin mahdollisesti jopa 40 mm.
Viikonloppuna Tornionjoen tulvan kasaamat jäät ovat vaurioittaneet Ylitorniossa rantarakennuksia. Lapin ELY-keskuksen tiedotteen linkki alempana.
Etelä-Suomessa pienet joet tulvivat
Sateet ja sulava lumi aiheuttavat pienten jokien ja purojen tulvimista koko Etelä-Suomessa. Etelä-Suomen taajamissa on odotettavissa hulevesitulvia, kun tiivistynyt lumi tukkii hulevesireittejä.
Etelärannikolla myöhäissyksyn ja talven tulvat ovat lisääntyneet, mutta Etelä-Suomessa sisämaassa aivan vastaavaa ei ole ollut 2000-luvulla. Esimerkiksi Loimijoen pinta on loppuvuodesta ollut ennustetun tulvan tasolla viimeksi vuonna 1988. Myöskään Pohjalaismaakunnissa ei ennustetun suuruista tulvaa ole havaittu viimevuosikymmeninä marras-joulukuussa.
Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa järvet ja pohjavesi matalalla
Samaan aikaan tulvien kanssa kärsitään veden vähyydestä Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Lähipäivien sateet tuovat tilanteeseen hieman helpotusta, mutta Pohjois-Karjalan järvien pinnat ja Etelä-Savon pohjavedet tulevat olemaan talven ajan selvästi tavanomaista alempana.
Tarkempaa tietoa ELY-keskusten tiedotteissa
- Tiedote tulossa 25.11.2024 (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)(sttinfo.fi)
- Alkuviikon runsas vesisade yhdistettynä reippaaseen lämpenemiseen sulattaa lumet ja nostaa virtaamat ja vedenkorkeudet Lounais-Suomessa vuoden keskimääräisten tulvahuippujen tuntumaan (Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakunta)(sttinfo.fi, 25.11.2024)
- Lapin jokivesistöjen jäätyminen epävakaista (Lapin ELY-keskus)(sttinfo.fi, 25.11.2024)
- Alkuviikon sateinen ja lämmin sää saa pohjalaisjokien virtaamat nopeaan nousuun (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)(sttinfo.fi, 22.11.2024)
- Kaikkien ELY-keskusten tiedotteet (ely-keskus.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Harri MyllyniemiTutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 439harri.myllyniemi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Tulvakeskus - Ennusteita, varoituksia ja varautumista
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
Lisää: vesi.fi/tulvakeskus
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme