Valtaväylä 5 osaksi TEN-T-ydinverkkoa

Kuopion alueen kauppakamari näkee, että Pohjois-Savo, Itäinen ja Pohjoinen Suomi tarjoavat kriittisiä ja kilpailukykyisiä ratkaisuja Suomelle, EU:lle ja maailmalle. Kuopion alueen kauppakamari esittää lausunnossaan TEN-T-ydinverkon laajentamista. Nostamalla valtatie 5, Savon rata, Kuopion lentokenttä, kaupunkisolmukohdat sekä energia- ja tietoverkot TEN-T-ydinverkkoon tarjotaan kilpailukykyisiä ratkaisuja Suomelle, EU:lle ja maailmalle. Erityisesti tässä maailmatilanteessa, taatakseen Suomen ja Euroopan kilpailukyvyn huoltovarmuuden sekä turvallisuuden, Suomi ja Eurooppa tarvitsevat vaihtoehtoisia logistisia reittejä. 

Kilpailuetuna Pohjois-Savon neljä osaamis- ja teollisuuskeskittymää

Pohjois-Savon elinkeinoelämä on hyvin monipuolinen pitkään historiaan, korkeaan osaamiseen ja jalostusasteeseen nojaava. Reilun 90:n veturiyrityksen investointisuunnitelmat vuoteen 2035 ovat jopa 13.1. miljardia euroa. Pohjois-Savossa onkin Euroopalle neljä (4) erittäin kriittistä osaamis- ja teollisuuskeskittymää (oppilaitokset, tutkimuslaitokset sekä veturiyritykset ja alihankinta-/arvoverkot): maatalous ja elintarviketeollisuus, lääketeollisuus ja terveysteknologia, puhtaan siirtymän toimialat sekä kone- ja puolustusteollisuus.

Nostamalla valtaväylä 5 TEN-T-ydinverkkoon ja panostamalla näiden kriittisten keskittymien kasvuun parannetaan Suomen ja Euroopan huoltovarmuutta, ruokaturvaa, kilpailukykyä ja turvallisuutta sekä vähennetään Kiina-riippuvuutta. Verokannustimen laajentaminen on keskeinen keino investointien ja kasvun kiihdyttämiseksi.

Merkittävä huoltovarmuusväylä 

Euroopassa TEN-T-ydinverkko halkoo Euroopan maita pitkittäin ja poikittain useilla eri väylillä. Suomessa ydinverkkoon pitkittäisessä suunnassa kuuluvat vain Pohjanmaan rata sekä valtatie 4. Tämä tilanne luo merkittävän kauppa- ja turvallisuusriskin.  

Kuopion alueen kauppakamari esittääkin vaihtoehtoisen ydinverkkoreitin, valtaväylä 5:n, rakentamista halki Suomen. EU:ssa tunnistetaan TEN-T-verkon modernisoinnin tarve, ja Itämeren lisääntyneet riskit korostavat pohjoisten reittien merkitystä. Valtaväylä 5 yhdistyisi Haaparannassa Ruotsin, Norjan ja pohjoisen reitteihin. Lisäksi poikittaisen reitin vahvistaminen Kuopiosta länsirannikon satamiin on tärkeää.

Savon radan geometria ja väylän linjaukset ovat 1800-luvun lopulta, mikä hidastaa radan kehittämistä. Rinnakkaisten raiteiden rakentaminen uuteen maastokäytävään läntisellä raideleveydellä mahdollistaa logistisen kytkeytymisen tulevaisuudessa mm. Via Balticaan, Rail Balticaan sekä Pohjois-Ruotsiin ja Norjaan.

Valtaväylä 5:n strateginen sijainti

Valtaväylä 5:n varrelle sijoittuvat keskeiset varuskunnat ja väylän läheisyydessä sijaitsee useita kriittisiä huoltovarmuusvarastoja ja uusiutuvan energian potentiaalia. Kuopion alueen kauppakamari korostaakin kompensaatioalueen tärkeyttä aluevalvonnan ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamiseksi. TEN-T-verkkoon liitettävän valtaväylän yhteyteen ehdotetaan kattavaa vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkausverkostoa sekä erityisesti biokaasu-/vetyverkkoa tai -putkistoa (vedyn valtaväylä).

Kuopioon rakentuu kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus, joka yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin osaamisen kansalliseen ja kansainväliseen turvallisuuteen. Elinkeinoelämällä on potentiaalia osallistua puolustus- ja turvallisuusteollisuuden tuotannon kapasiteetin nostoon. NATO-jäsenyyden myötä valtaväylän merkitys sotilaallisena liikennekäytävänä korostuu edellyttäen huomattavia kehittämispanostuksia (mm. varalaskupaikat).

Kuopion alueen strateginen ja kriittinen rooli edellyttää kansallisen logistiikka- ja matkustushubin rakentamista Kuopioon. Kuopion lentokenttään on investoitu 20 miljoonaa euroa, mikä mahdollistaa sen ympärivuorokautisen käytön myös lentorahdissa sekä edistää kansainvälisen matkailun kasvua.