Yleislääkäripäivät 2024 - Vuoden yleislääkäri on Liisa Pietilä Pielaveden terveysasemalta

Vuoden 2024 Vuoden yleislääkäri -tunnustuksen saa yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri Liisa Pietilä Keiteleeltä

Pietilä on toiminut Pielaveden terveysasemalla, Nilakan alueella vuodesta 1987 ja erikoistunut yleislääketieteeseen 1995. Hän pitää erityisesti moniammatillisesta työskentelystä lasten, äitien ja perheiden parissa. Hän on ollut ja on edelleen aktiivinen monissa kansallisissa lapsen asemaa parantavissa hankkeissa.

Pietilä toimii myös luottamusmiehenä ja kouluttajalääkärinä. Hänet tunnetaan lämminhenkisenä ja viisaana kollegana ja lääkärinä, jonka arvomaailmassa – niin sanoissa kuin teoissakin – näkyy kunnioitus ihmisyyttä kohtaan, yhdenvertaisuus sekä heikommassa asemassa olevien puolustaminen. Liisa uskaltaa nostaa näitä arvoja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hänellä on kyky kannustaa, luoda toivoa ja etsiä ratkaisuja, mistä ovat hyötyneet niin hänen potilaansa, kollegansa, koulutettavansa kuin edustettavansa luottamusmiestoiminnassa. Lisäksi hän kantaa huolta työtoveriensa jaksamisesta ja työhyvinvoinnista pitäessään yllä työnohjausta.

Pietilää ehdotti Vuoden yleislääkäriksi suuri joukko pohjoissavolaisia kollegoita.

Yleislääkäri-lehden kirjoituspalkinto

Vuosikerran 2023 parhaaksi kirjoitukseksi valikoitui tällä kertaa juttusarja, joka kertoo yleislääkärin työstä Norjassa. Yleislääkäri-lehden kirjoituspalkintoraati palkitsi yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri Anna Kuusiston (ent. Markoff) viiden jutun sarjan vuosikerran 38 parhaana (yksi juttu ilmestyi vuoden 2022 puolella). Kirjoitukset kertovat raikkaasti ja elävällä kielellä yleislääkärin työstä pohjoisen rajamme toisella puolella, tämän työn haasteista ja kirjoittajan omista kipukohdista.

Yleislääkärin tutkimusapurahan jakavat neljä kollegaa

Suomen yleislääkärit ry:n myöntämien apurahojen jakoperuste on, että tutkimukset hyödyttävät perusterveydenhuollossa työskenteleviä lääkäreitä. Apurahan saavat tänä vuonna Verneri Hannula, Paula Markkanen, Ulla Mikkonen ja Outi Öhman. Tutkimusten aihepiirit liikkuvat lääketieteen opiskelijoiden saamasta ohjauksesta yleislääkärin työhyvinvointiin.

Keynote-luennot terveestä ikääntymisestä ja yleislääkärin työstä potilaan hyväksi

Avajaispäivän keynote-luennon piti THL:n entinen johtaja, entinen kansanedustaja, professori Pekka Puska aiheenaan ”Terve ikääntyminen”. Perjantaiaamun pääluentona on ”Yleislääkäri potilaan asialla”, puhujana yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisprofessori Kadri Suija Itä-Suomen ja Tarton yliopistoista.

Yleislääkäripäivät suosii lähikoulutusta

Yleislääkäripäiville 28.–29.11. Marina Congress Centeriin Katajanokalle on kokoontunut vajaa tuhat yleislääkäriä. Kotikoneiden ääressä on vajaa 200 kollegaa. Vuosittaiset päivät ovat laajimmat suomalaiset yleislääkärien yleislääkäreille suunnittelemat täydennyskoulutuspäivät. Ne yhdistävät kollegakuntaa ja luovat suosiollaan uskoa perusterveydenhuollon tulevaisuuteen Suomessa. Tänä vuonna kuullaan luentoja erilaisten kliinisten aiheiden lisäksi mm. etälääketieteestä, tekoälystä, työnohjauksesta, johtamisesta sekä sotilaslääketieteen ajankohtaisista muutoksista mm. palveluskelpoisuuden suhteen.

Ohjelma kokonaisuudessaan on nähtävissä Suomen yleislääkärit GPF ry:n sivuilla osoitteessa https://www.yleislaakarit.fi/2024_yleislaakaripaivat

Seuraavat Yleislääkäripäivät järjestetään 27.–28.11.2025.

Yleislääkärien julkilausuma omalääkärimallista:

Omalääkärimallin käyttöönotto tulee aloittaa viivyttelemättä

Kannatamme hallituksen tuoretta linjausta ottaa omalääkärimalli käyttöön Suomessa. Omalääkärimalli pohjautuu vahvaan tieteelliseen näyttöön potilas-lääkärisuhteen jatkuvuuden hyödyistä. Mallin käyttöönotossa tulee edetä viivyttelemättä. 

On tärkeää, että jokaisella tulee olla oikeus valita omalääkärinsä. Tätä oikeutta tulee vahvistaa muuttamalla lainsäädäntöä potilaan asemasta ja oikeuksista. Mallin käyttöönotossa tulee ensisijaisesti hyödyntää julkisessa perusterveydenhuollossa työskentelevät 4000 lääkäriä ja jo olemassa olevia rakenteita, mutta tuoda mukaan myös yksityispuolelle siirtyneet lääkärit. Omalääkäri voi toimia hyvinvointialueella virkasuhteessa, palveluntuottajaan työsuhteessa tai ammatinharjoittajana. 

Tavoitteena tulee olla, että omalääkäri on yleislääketieteen erikoislääkäri tai hyvin kokenut terveyskeskuslääkäri, jotta vastuun kantaminen väestön kokonaisvaltaisesta perustason ennaltaehkäisevästä toiminnasta, diagnostiikasta ja hoidosta onnistuu itsenäisesti. Kun huomioidaan yleislääketieteeseen erikoistuvien suuri määrä, tähän tavoitteeseen on mahdollista päästä tällä vuosikymmenellä. Myös koulutuksessa olevat loppuvaiheen yleislääketieteen erikoistuvat lääkärit voivat toimia omalääkäreinä ohjauksessa julkisella puolella.

Omalääkärimallin keskiössä tulee olla potilas, ei organisaatio tai hankkeet. Potilaan hyvin tunteva omalääkäri-hoitajatyöpari on kestävä tapa järjestää potilaille sujuva pääsy omalääkärin vastaanotolle. Aiemmat omalääkärimallit ovat kaatuneet lääkärien uupumiseen liiallisen työkuorman alle ja johtaneet kokeneiden lääkärien joukkopakoon terveyskeskustyöstä. Tätä virhettä ei tule toistaa. Lääkäri-hoitajatyöparille tulee kohdistaa sen kokoinen väestö, jonka hoito on realistisesti mahdollista eli noin 1200 potilasta täysiaikaista työparia kohden. Tämä edellyttää nykyistä julkisen perusterveydenhuollon lääkärimäärää suurempaa lääkäriresurssia.

Suomeen tulee vihdoin luoda toimiva ja kestävä omalääkärimalli ja tarjota yhdenvertaisesti kaikille sujuva pääsy perusterveydenhuollon omalääkärin vastaanotolle.

Suomen yleislääkärit GPF ry
Suomen yleislääketieteen yhdistys