Selvitimme: Päätöksentekoilmapiiri kunnissa parantunut – kuntapäättäjät näkevät keskusteluilmapiirin kehittämisen keskeisenä
Kuntapäättäjätutkimus paljastaa, että kuntien päätöksentekoilmapiiri on kehittynyt parempaan suuntaan. Vastaajien pääosin positiiviset kokemukset ilmapiiristä kertovat siitä, että kunnissa on tehty toimenpiteitä päätöksenteon avoimuuden, luottamuksen ja yhteistyön vahvistamiseksi. Hyvä keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri tukee myös kuntien mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden haasteisiin. Kehitettävääkin on, erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden välisessä yhteistyössä.
Kuntaliiton Kuntapäättäjätutkimus 2024 paljastaa myönteisiä kehityssuuntia kuntien päätöksenteko- ja keskusteluilmapiirissä. Tulokset osoittavat, että kuntapäättäjät tunnistavat päätöksentekoilmapiirin merkityksen kunnan toimintaedellytyksille ja suhtautuvat myönteisesti konkreettisiin kehittämistoimiin. Kehitettävääkin on, erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden välisessä yhteistyössä.
Päätöksentekoilmapiiri on parantunut
Tutkimus tuo esiin, että kuntien päätöksentekoilmapiiri on kehittynyt parempaan suuntaan. Positiiviset kokemukset ilmapiiristä kertovat siitä, että kunnissa on tehty toimenpiteitä päätöksenteon avoimuuden, luottamuksen ja yhteistyön vahvistamiseksi. Hyvä keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri tukee myös kuntien mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden haasteisiin.
Ilmapiiriarviot ovat parantuneet selvästi kaikilla tarkastelluilla ulottuvuuksilla. Eniten ilmapiiriarviot ovat parantuneet vuodesta 2020 kunnan viranhaltijajohdon ja henkilöstön välillä (+11%-yks.) sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä (+9%-yks.). Vaikka ilmapiiriarviot ovat pääsääntöisesti positiivisia eri puolilla Suomea, maakunnittain tarkasteltuna eroavaisuuksia on havaittavissa. Positiivisin arvio tuli Pohjois-Karjalasta, kun taas Keski-Pohjanmaalla ilmapiiriarviot olivat kriittisempiä.
Eri puolueiden edustajat arvioivat päätöksentekoilmapiiriä eri tavoin. Keskustan ja KD:n edustajat antoivat parhaat arviot, kun taas valitsijayhdistykset ja Vasemmistoliitto olivat kriittisimpiä. Pitkäaikaisilla valtuustokokemuksilla varustetut päättäjät arvioivat ilmapiirin myönteisemmin kuin vasta ensimmäistä kauttaan toimivat.
Kuntien sisäisiä yhteistyösuhteita koskevat ilmapiiriarviot ovat kauttaaltaan myönteisiä kaikissa tarkasteluluokissa, mutta kehittämistarvetta on ulkoisissa eli kunnan ja hyvinvointialueiden välillä sekä kuntien välillä. Myös puolueryhmien välistä ilmapiiriä yhteistyöhakuiseksi arvioivien osuus jää hieman alle puoleen vastanneista.
"Tutkimustulokset kertovat, että kuntapäättäjät ymmärtävät pääosin erinomaisesti päätöksenteko- ja keskusteluilmapiirin merkityksen oman kuntansa tulevaisuudelle", sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
"Hyvän ilmapiirin vahvistaminen ei ole vain mahdollisuus, vaan välttämättömyys, jotta kunnat pystyvät turvaamaan asukkaidensa hyvinvoinnin ja kehittämään elinvoimaa."
Kuntien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö kaipaa kohentamista
Kuntien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä koskeva ilmapiiri nousee vastauksista erityisesti esille. Harvempi kuin joka viides (18 %) vastaaja kokee yhteistyön ilmapiirin olevan yhteistyöhakuinen, kun taas lähes 40 prosenttia pitää sitä melko tai hyvin ristiriitaisena.
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinnat -projektin projektipäällikkö Liisa Jurmu korostaa yhteistyön tärkeyttä.
”Koko Suomen tulevaisuudelle on tärkeää, että sekä kunnat että hyvinvointialueet onnistuvat tehtävissään. Toimivat Kunta-HVA yhdyspinnat takaavat sujuvat palvelut, esimerkiksi lapsille ja nuorille. Yhteistyö yhdyspinnoilla on kuitenkin vielä alkuvaiheessa, ja siihen on tärkeää panostaa sekä selkeyttää vastuita ja rakenteita.”
”On varattava aikaa yhteistyöhön ja varmistettava, että myös luottamushenkilöiden välillä on riittävät ja toimivat yhteistyöfoorumit. Seuraavalla valtuustokaudella kannattaa siis panostaa strategisen tason yhteistyöhön”, jatkaa Jurmu.
Keskusteluilmapiiri vaikuttaa kunnan toimintaedellytyksiin
Yli puolet (56 %) tutkimukseen vastanneista kuntapäättäjistä arvioi, että julkinen keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri vaikuttaa merkittävästi oman kunnan toimintaedellytyksiin tulevalla valtuustokaudella. Kuntien on yhä tärkeämpää panostaa päätöksentekoa tukeviin prosesseihin ja luoda edellytyksiä avoimelle, rakentavalle keskustelulle. Hyvin toimiva keskustelukulttuuri nähdään avaimena luottamuksen rakentamiseen kuntalaisten, viranhaltijoiden ja päättäjien välillä.
Naiset kuntapäättäjinä painottavat keskusteluilmapiirin vaikutusta enemmän kuin miehet. Suomenkieliset päättäjät korostavat myös keskusteluilmapiirin merkitystä selvästi enemmän kuin ruotsinkieliset.
Lähes kaikissa puolueissa yli puolet vastanneista kuntapäättäjistä arvioi julkisen keskustelu- ja päätöksentekokulttuurin vaikuttavan melko tai erittäin paljon oman kunnan edellytyksiin tulevalla valtuustokaudella. Ainoana poikkeuksena tästä ovat RKP ja valitsijayhdistykset. Puolueiden väliset äärierot ovat merkittäviä (min : RKP 38 % - max: SDP 66 %).
Kaksi kolmesta kannattaa eettisiä pelisääntöjä
Tutkimuksessa korostuu myös tarve vahvistaa eettisiä pelisääntöjä. Yli puolet vastanneista kuntapäättäjistä kaikenkokoisissa kunnissa sekä myös maakunnittain tarkasteltuna suhtautuu myönteisesti eettisiin pelisääntöihin tai vastaaviin.
”Kuntapäättäjien sitoutuminen eettisten ja kestävien periaatteiden edistämiseen on ilahduttavaa ja tärkeää kuntien päätöksenteon kehittämiseksi”, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kuntaliitto tukee kuntia kohti parempaa päätöksentekoilmapiiriä
Kuntapäättäjätutkimuksen tulokset osoittavat, että hyvän keskustelu- ja päätöksentekoilmapiirin edistäminen on paitsi mahdollista, myös välttämätöntä kuntien elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kuntaliitto kannustaa kuntia jatkamaan tätä tärkeää kehitystyötä ja hyödyntämään tutkimuksen havaintoja tulevaisuuden päätöksenteon tueksi.
Kuntaliiton suositukset hyvän keskustelu- ja päätöksentekokulttuurin rakentamiseksi korostavat muun muassa kuntastrategioiden ja arvojen merkitystä, eettisten pelisääntöjen käyttöönottoa sekä koulutusten järjestämistä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille.
”Keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri vaikuttaa kuntapäättäjätutkimuksen tulosten mukaan ihmisten halukkuuteen asettua kuntavaaliehdokkaaksi, joten asia on tärkeä niin demokratian kuin kuntien elinvoiman ja kehityksen kannalta. Hyvin toimiva päätöksentekokulttuuri ja avoin, rakentava keskustelu luovat perustan, jossa päättäjät voivat paremmin palvella kuntalaisia ja vastata yhteisiin haasteisiin”, summaa Pekola-Sjöblom.
Kuntapäättäjätutkimus 2024 pähkinänkuoressa
Kyselytutkimus kuntapäättäjistä toteutettiin Kuntaliiton toimesta syyskaudella 2024. Vastauksia kertyi 1705 ja ne kattavat yli 90 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Kuntapäättäjätutkimuksessa on lisäksi erityinen kuntajoukko, josta on varmistettu kattava määrä vastauksia.
Kuntapäättäjäkyselyn tuloksia tullaan julkaisemaan vaiheittain ja teemoittain syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana. Kyselyn avulla kartoitetaan päättäjien toimintaa ja mielipiteitä muun muassa seuraavista asioista:
- Toiminta luottamushenkilönä ja kuntavaalit
- Kunnallinen päätöksenteko ja valtuustokauden arviointi
- Kunnallisen demokratian kehittäminen
- Kunnan toimintaedellytykset ja elinvoima
- Kestävä kehitys
Sähköisen kyselyn kohdejoukkona ovat kaikkien Manner-Suomen kuntien kunnanvaltuutetut sekä johtavat viranhaltijat.
- Tutkimus tekee näkyväksi kuntakentän moninaisuutta ja erilaisuutta myös kuntapäättäjien mielipiteiden näkökulmasta.
- Tutkimuksen avulla saadaan vertailutietoa niin nykytilasta kuin ajallisesta kehityksestä erityyppisten kuntien ja eri päättäjäryhmien näkökulmista.
- Tutkimus tarjoaa faktoja ja erilaisia näkökulmia erilaisista kunnista myös kuntavaalien 2025 tiimoilta käytävään keskusteluun.
Lue lisää tutkimuksesta:
www.kuntaliitto.fi/kuntapäättäjätutkimus2024
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
+358 50 337 5634
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Hankintalain valmistelun työryhmä päätti työnsä: Inhouse-yhtiöiden mekaaninen rajoitus etenemässä kuntien huolesta huolimatta27.11.2024 16:41:39 EET | Tiedote
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä on ollut valmistella ehdotukset hankintalainsäädännön uudistamiseksi, päätti työnsä eilen 26. marraskuuta. Valmistelutyössä on kuultu eri sidosryhmiä, mutta Kuntaliiton näkemyksen mukaan kuntien olennaiset huolenaiheet eivät ole saaneet riittävästi huomiota.
Historiskt stor AN-reform överför arbetskraftsservicen till kommunerna vid årsskiftet – smidiga tjänster ska tryggas under övergångsperioden26.11.2024 09:14:01 EET | Pressmeddelande
Det är en historiskt omfattande reform som gäller hela kommunsektorn och som har krävt sektorsöverskridande beredskap och förberedelser i kommunerna.
Historiallisen suuri TE-uudistus tuo työvoimapalvelut kuntiin vuoden vaihteessa - asiakkaille pyritään turvaamaan mahdollisimman sujuvat siirtymävaiheen palvelut26.11.2024 09:09:22 EET | Tiedote
Uudistus on historiallisen laaja, koko kuntakenttää koskeva uudistus, joka on vaatinut kunnissa monialaista varautumista sekä valmistautumista.
Beslutsfattarundersökningen 2024: Påverkningsmöjligheter lockar kommunalvalskandidater – beslutskulturen och trakasserier avskräcker21.11.2024 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Vad lockar förtroendevalda att ställa upp i kommunalvalet och vilka faktorer minskar viljan att åta sig förtroendeuppdrag? Resultatet av den färska beslutsfattarundersökningen visar 1 700 förtroendevaldas och ledande tjänsteinnehavares åsikter om arbetet som förtroendevald och deras planer på att ställa upp i valet i vår. Över hälften av de nuvarande fullmäktigeledamöter som besvarade enkäten tänker ställa upp för omval och en tredjedel överväger att göra det, eftersom de är intresserade av kommunens aktuella sakfrågor och lockas av möjligheten att påverka kommunens framtidsutsikter. Faktorer som minskar viljan att ställa upp i valet är omständigheter i privatlivet, trakasserier och för vissa också beslutskulturen. Resultaten visar att det finns utmaningar, men att många ändå anser kommunalpolitiken vara en viktig metod att påverka.
Kuntavaaliehdokkaita motivoi vaikuttamisen halu – häirintä ja päätöksentekokulttuuri haastavat21.11.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Yli puolet Kuntapäättäjätutkimukseen kyselyyn vastanneista, tällä hetkellä toimivista kunnanvaltuutetuista, aikoo jälleen asettua ehdolle ja kolmasosa harkitsee kuntavaaliehdokkuutta, sillä kunnan ajankohtaiset asiakysymykset ja mahdollisuus vaikuttaa kunnan tulevaisuudennäkymiin innostavat. Ehdokkuushaluja puolestaan vähentävät yksityiselämän kuormitus, häirinnän kokemukset sekä osan mielestä myös päätöksentekokulttuuri. Tuloksissa korostuu, että vaikka haasteita on, moni kokee kuntapolitiikan olevan merkityksellinen tapa vaikuttaa. Tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta selviää 1700 luottamushenkilön ja johtavan viranhaltijan näkemykset luottamushenkilötyöstä sekä aikeet asettua ehdolle ensi kevään vaaleissa. Vastaukset kattavat yli 90 prosenttia Manner-Suomen kunnista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme