Kiinteistövälitysalan ammattilaiset 2024 -kyselytutkimus: Digiosaamisen merkitys korostui entistä haastavammassa työssä

Kiinteistövälitysalan ammattilaiset -kyselytutkimus kartoitti nyt jo kuudetta kertaa välittäjien näkemyksiä alan nykytilanteesta, tulevaisuuden näkymistä ja haasteista. Tutkimuksen teettivät Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto (KVKL) sekä Suomen Kiinteistönvälittäjät (SKVL), ja rahoittajana oli Kiinteistöalan Koulutussäätiö. Tutkimuksen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy. Edellinen vastaava ammattikuvatutkimus tehtiin vuonna 2020 yhteistyössä Kiinkon kanssa. Kysymyksiä on muokattu jokaisella tutkimuskerralla jonkin verran.

Tutkimus tehtiin verkkokyselynä 19.8.–3.9.2024, ja vastauksia siihen saatiin yhteensä 524 kpl. Vastaukset olivat anonyymejä.

Vastauksia hyödynnetään alan edunvalvonnan kehittämisessä, vaikuttamistyön parantamisessa sekä koulutusten suunnittelussa.

Enemmistö vastaajista yli 50-vuotiaita ja vuosien kokemuksen omaavia

Vastanneista oli naisia 57 prosenttia ja miehiä 43 prosenttia. Vastausvaihtoehtona oli myös muu sukupuoli.

Vastaajien ikäjakauma painottui yli 50-vuotiaisiin: 37 prosenttia vastanneista oli 50–59-vuotiaita ja 23 prosenttia oli 60–65-vuotiaita. 18 prosenttia oli 40–49-vuotiaita ja vain 13 prosenttia tämän alle.

Valtaosalla vastanneista oli jo vuosien työkokemusta takanaan. 30 prosentilla työkokemusta oli yli 20 vuotta, 21 prosentilla 11–15 vuotta ja 20 prosentilla 6–10 vuotta.

Yli puolet toimii työsuhteessa kiinteistönvälittäjänä

Yli puolet vastanneista, 55 prosenttia, työskentelee työntekijänä alalla. Neljännes toimi itsenäisenä yrittäjänä, 10 prosenttia osakkaana tai partnerina ja 9 prosenttia franchising-yrittäjänä.

Yli puolella (56 %) työrooli oli kiinteistönvälittäjä, ja vajaalla viidenneksellä (17 %) toimitusjohtaja. Asuntomyyjiä/myyntineuvottelijoita oli 10 prosenttia ja myyntipäälliköitä 6 prosenttia vastanneista. Vuokravälittäjiä oli vain 1 prosentti.

Yli puolet (52 %) vastanneiden työnantajista kuului jäsenenä Suomen Kiinteistönvälittäjät ry SKVL:ään, ja 30 prosenttia vastanneista työskenteli Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL:n jäsenyrityksessä. Sitoutumattomia oli vastanneista 9 prosenttia, ja 10 prosenttia ei osannut sanoa, kuuluuko oma organisaatio johonkin edellä mainituista vaihtoehdoista.

Valtaosalla vastanneista LKV-pätevyys

Vastanneiden koulutustasossa korostui toisen asteen ammatillinen koulutus, kuten merkonomin tai teknikon tutkinto, joka oli 38 prosentilla vastanneista. Ammattikorkeakoulututkinto oli noin neljänneksellä (26 %) ja yliopistotasoinen tutkinto vajaalla viidenneksellä (19 %). 

Suurimmalla osalla vastanneista (89 %) oli LKV-pätevyys kiinteistönvälittäjäkokeesta. Vuokrahuoneiston välittäjäkokeen eli LVV-pätevyyden oli suorittanut 40 prosenttia vastanneista. 4 prosentilla oli kiinteistöarvioinnin auktorisointi eli AKA-pätevyys, ja 3 prosentilla KHK-pätevyys eli Keskuskauppakamarin hyväksymän kiinteistöarvioitsijan koe suoritettuna.

Huomionarvoista on, että 10 prosentilla vastanneista ei ollut lainkaan alan pätevyyttä. He olivat useimmiten alalla vasta alle 2 vuotta toimineita tulokkaita. Kun työvuosia alalla oli jo 3–5 takana, LKV-pätevyys oli suurimmalla osalla (73 %) vastanneista. LKV-pätevyyden omaavien määrä myös kasvoi vastaajien iän myötä tasaisesti. Alle 30-vuotiaista se oli 71 prosentilla ja yli 65-vuotiaista 94 prosentilla.

Työ itsenäistä, ihmisläheistä, monipuolista ja entistä haastavampaa

Kiinteistönvälittäjän työn parhaina puolina vastaajat näkivät itsenäisyyden, ihmisläheisyyden, monipuolisuuden, haastavuuden ja työn tulosten näkymisen itselle. Työ koettiin myös mielekkäänä ja merkityksellisenä. Suurempia eroja ei vastauksissa ollut vuoden 2020 tutkimustuloksiin, paitsi työn haastavuuden nähtiin jonkin verran kasvaneen (keskiarvosta 4,31 > 4,53). 

Työssä jaksamisessa eniten haasteita vastaajien mukaan toivat välittäjän työn yleinen arvostus, vapaa-ajan määrä palautumiseen sekä omien voimavarojen riittävyys työssä onnistumiseen. Onnistumisen ilon saaminen työssä oli jonkin verran laskenut vuodesta 2020 (keskiarvosta 4,13 > 3,96). 

Kaikkien vastausten keskiarvoja tarkastellessa yhteisesti vähiten tyytyväisiä oltiin työntekijöiden vaihtuvuuteen alalla, mikä koettiin suureksi.

”Kiinteistönvälitysalan heikko suhdanne on näkynyt vaihtuvuuden kasvuna. Varmasti on myös niin, että asuntomarkkinoiden kuumina vuosina 2020–2021 alalle tulleita ihmisiä on myös lähtenyt pois nyt, kun suhdanne on kääntynyt pakkaselle”, kommentoi KVKL:n toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa tulosta.

“Henkilövaihtuvuus on merkittävästi pienempää edustamamme 52 prosentin osuudessa vastaajista eli yksityisten yrittäjävetoisten yritysten piirissä. Pidempään alalla työskennelleet suhtautuvat kokemuksensa myötä suhdanteiden vaikutuksiin maltillisemmin ja varautuvat niihin ennalta”, kommentoi Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.

Työtuntimäärällä selvä vaikutus ansiotasoon

Vuosittaisen ansiotulot olivat 29 prosentilla vastanneista 40 001–60 000 euroa, 28 prosentilla 20 000–40 000 euroa, 18 prosentilla 60 001–80 000 euroa ja 11 prosentilla alle 20 000 euroa. Käytettyjen työtuntien määrällä oli suora vaikutus ansiotasoon: noin 40 prosenttia yli 100 000 euroa vuosituloa ansaitsevista paiski yli 60-tuntista työviikkoa, samoin kuin noin 30 prosenttia 80 001–100 000 euroa ansaitsevista vastaajista. Alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevista liki puolet teki alle 30-tuntista työviikkoa.

Välittäjien ansiot koostuivat 45 prosentilla vastanneista pelkästään myyntiprovisioista, 22 prosentilla yrittäjätuloista, 22 prosentilla kiinteästä peruspalkasta ja myyntiprovisiosta ja 10 prosentilla kiinteästä peruspalkasta. Myyntiprovision osuus oli suurin (noin 70 %) osakkailla/partnereiden ansioista, mutta sen osuus oli huomattava (noin 55 %) myös työntekijöiden ansioista.

”Tyytyväisyys omaan ansiotasoon oli laskenut jonkin verran edellisestä tutkimuksesta, mikä oli odotettua, koska suhdannetilanne on ollut viime vuosina alalla poikkeuksellisen heikko. Yleisesti ottaen vastaukset ovat kuitenkin odotettua positiivisempia”, Viljamaa huomioi.

“Kiinteistönvälittäjän työ on normaali ammatti muiden joukossa, ja ansiotasoon voi vahvasti vaikuttaa omalla aktiivisuudella ja hyvällä asiakaspalvelulla sekä osaamisella. Työn vapaus ja ihmisläheisyys ovatkin tärkeimpiä syitä, miksi moni on alalla”, lisää SKVL:n Mannerberg.

Digitaidot ensisijaisia lähitulevaisuuden osaamistarpeissa

Ura- ja kehittymismahdollisuuksia kysyttäessä esiin nousivat erityisesti uudet osaamistarpeet voimakkaiden suhdanteiden muutosten takia sekä tyytyväisyys mahdollisuuksiin osallistua ammattitaitoa kehittävään koulutukseen.

Suurin muutos kiinteistönvälitysalan ammattilaisten keskuudessa onkin juuri uusien osaamistarpeiden korostumisessa.

“Digitalisaatio on tullut alalle viimeisten 5–10 vuoden aikana ryminällä. Myös lakiosaaminen korostuu työssä, kun kiinteistönvälittäjälle on asetettu paljon uusia valvontavelvoitteita viranomaisten suunnalta. Työ on vaativaa myynti- ja asiantuntijatyötä”, korostaa SKVL:n Mannerberg.

”Kiinteistönvälitysalalle on haastavan suhdanteen lisäksi tullut todella paljon lisää sääntelyä ja vaatimuksia. On luontevaa, että uusien asioiden osaamisen tarve korostuu tässäkin kyselytutkimuksessa”, Viljamaa sanoo.

Alan keskeisinä osaamistarpeina seuraavan kolmen vuoden aikana selvästi eniten mainintoja sai digitaalinen osaaminen, sisältäen digitaalisten työvälineiden käytön ja hyödyntämisen tehokkaasti, sekä sosiaalisen median ja muiden digitaalisten alustojen hallinnan. Vastaajista 75 prosenttia oli tästä täysin samaa mieltä ja 20 prosenttia melko samaa mieltä.

Digi- ja sometaitojen merkitys oli selvästi noussut vuoden 2020 tutkimuksesta, jossa kysyttiin samaa asiaa (keskiarvosta 3,99 > 4,69). 

Tärkeimmiksi taidoiksi nähtiin myös lainsäädännön tuntemus, asiakaspalvelu- ja neuvottelutaidot, tekoälyyn liittyvä osaaminen ja hyödyntäminen, markkinointi ja myynti sekä sopeutumis- ja muuntautumiskyky.

Vastaajat arvioivat myös välittäjän henkilöbrändin samoin kuin sosiaalisen median merkitysten korostuvan ja alan sisäisen kilpailun kiristyvän seuraavan kolmen vuoden aikana.

Välittäjien ammattitaito ja asiantuntemus tekevät asuntokaupasta turvallista ja sujuvaa kuluttajille 

Välittäjän palveluiden käytön tärkeimmiksi perusteluiksi asuntokaupassa lähitulevaisuudessa nähtiin seuraavat tekijät:

• Ammattitaito ja asiantuntemus: Välittäjät hallitsevat lainsäädännön, kaupankäynnin prosessit ja tekniset yksityiskohdat, mikä vähentää virheiden ja reklamaatioiden riskiä.
• Henkilökohtainen palvelu ja luottamus: Asiakkaat arvostavat henkilökohtaista palvelua ja luottavat välittäjiin suurten kauppojen yhteydessä.
• Kuluttajansuoja ja oikeudellinen turva: Välittäjän käyttö tarjoaa kuluttajansuojan ja oikeudellisen turvan sekä ostajalle että myyjälle.
• Ajan säästö ja vaivattomuus: Välittäjän käyttö säästää aikaa ja tekee kaupankäynnistä helpompaa ja huolettomampaa.
• Ostajien tiedon tarve: Ostajat haluavat entistä enemmän tietoa kohteista, mikä korostaa välittäjän merkitystä.
• Rahoituksen saatavuus: Välittäjät tuntevat pankkien vaatimukset ja voivat auttaa rahoitukseen liittyvien asiakirjojen ja selvitysten laadinnassa.