Karjalan Liitto jakoi palkintoja kyläkirja- ja elokuvakisoissa

”Jääski paronin pytingeistä funkkispankkiin -teos esittelee Jääsken monipuolista, eri aikakausille sijoittuvaa rakennushistoriaa ja niissä tapahtuvaa toimintaa. Jääsken kunnan teollistuminen Vuoksen koskien äärellä muutti 1900-luvulla maalaispitäjän teollisuustaajamaksi. Kunnassa tapahtuvaa toimintaa esitellään kattavasti hoveista työväentaloihin, kirkoista teollisuuteen ja kauppaan kyliä unohtamatta.  Kirjassa on kiinnitetty erityishuomio kuvituksen laadukkuuteen. Asioiden esitystapa on selkeä ja selostukset ovat lyhyitä ja iskeviä. Kirjan pohjalta on helppo toteuttaa digitaalista kerrontaa”, perustelee kirjakisan tuomaroinut Karjalan Liiton puheenjohtaja Martti Talja voittajakirjan valintaa.

Kisassa oli mukana yhdeksän teosta. Talja toteaa, että kaikki teokset olivat laadukkaita.

Kunniamaininnalla palkittiin kaksi teosta: Tolvajärvi – runokylä, matkailukohde, sotatoimialue ja Elämän virtaa Vilajoella – Säkkijärven pitäjän rantakylä 1 ja 2.

Tolvajärvi – runokylä, matkailukohde, sotatoimialue -kirjan on kirjoittanut FT Outi Patronen. Patrosen suku on lähtöisin Korpiselän Ägläjärveltä ja Yläjärveltä. Kirjassa on tarkka aikarajaus 1800-luvun alkuun. Siinä kuvataan elämäntavan ja ympäristön muutos pakkoluovutukseen asti. Kylän vanha ortodoksinen ja runonlaulajaperinne keskeisine henkilöineen käydään lävitse. Erityisen huomion kirjassa saa ainutlaatuisen Tolvajärven harjumaiseman kehitys matkailukohteena 1800-luvun lopulta matkailumajan rakentamiseen juuri ennen talvisotaa. Tolvajärvi on säilynyt edelleen koskemattomana ainutlaatuisena luonnonsuojelualueena.

Elämän virtaa Vilajoella – Säkkijärven pitäjän rantakylä -teoksen ovat kirjoittaneet useiden pitäjälehtien toimittaja Tea Itkonen apunaan toimituskunta Arto Ahlberg, Arto Ala-Outinen ja Leena Kunttu. Teos on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa esitellään yleisesti Vilajoen historia esihistorialliselta ajalta kylän asutushistorian kautta kylän elämän kukoistukseen aina pakkoluovutukseen saakka. Kirjan toisessa osassa esitellään kylä talolta talolle elämän kulkuun liittyvine laadukkaine oheisjuttuineen. Kirjassa on hauskasti sivun reunaan tuotu lehtileikkeleitä tai lyhyitä tietoiskuja. Kirja on mainio Kannaksen rantakylän elämän kuvaus.

Uusi, karjalainen elokuvakisa

Karjalan Liiton viime vuonna käynnistämässä uudessa elokuvakisassa voittajaksi nousi Jyrki Haapalan käsikirjoittama ja ohjaama kolmen lyhytelokuvan sarja Dorogu – karjalan mystisillä poluilla (Karelian Films).

Elokuvat kuvaavat karjalaisia siirtymäriittejä ja itkujen ja loitsujen merkitystä osana niiden juhlintaa ja kunnioittamista. Trilogia käsittelee myös naisten keskeistä roolia siirtymäriiteissä. Ensimmäinen elokuva Veneh (2016) käsittelee karjalaisia itkuhäitä, toinen osa Lindu (2021) kuolemaan liittyvää mytologiaa ja ritualismia ja viimeinen osa Ilmu (2023) syntymää. Elokuvissa puhutaan livvinkarjalaa.

Elokuvakisassa kunniamaininnan saivat petroskoilainen folk- ja kansanmusiikkiyhtye Arto Rinne ja Sattuma Duon musiikkivideo Kotiranta sekä kurikkalaisen Tomi Saarijärven ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva Laulumaiden muisto – karjalaisia lakeuksilla.

Elokuvakisan arvioijana toimi Karjalan Liiton Karjalainen kulttuuriperintö verkkoon -hankkeen projektityöntekijä, populaarikulttuurin tutkimiseen erikoistunut tutkija Jussi Lahtinen.