Poikkeuksellinen syystulva Länsi-Suomessa
Jokien vedenpinnat ovat nousseet monin paikoin keskimääräistä tulvaa suuremmiksi Varsinais-Suomesta Vaasaan yltävällä alueella, osin virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Vesi jatkaa nousemista vielä tiistaina ja keskiviikkona. Etelä- ja Länsi-Suomen hulevesitulvat helpottavat tiistain aikana. Kyrönjoella Nikkolassa vesi saattaa nousta tasolle, jonka ylittyessä täytyy avata tulvapenkereet ja juoksuttaa vettä pelloille.
Sään voimakas lämpeneminen ja maanantain runsaat vesisateet ovat aiheuttaneet tulvia etenkin Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pirkanmaalla. Näillä alueilla vuorokauden sadekertymä on ollut laajalti 35–45 mm.
“Maanantaina vettä satoi Satakuntaan sekä paikoin myös Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen 35–45 mm, mikä yhdessä lumien sulamisen kanssa aiheutti monin paikoin hulevesitulvia. Lähipäivinä laajoja ja runsaita sateita ei ole odotettavissa, mutta keskiviikon ja torstain aikana vettä voi vielä kuitenkin sataa maan etelä- ja keskiosassa noin 5 millimetriä, ja hyvin paikallisesti yli 10 millimetriä”, kertoo meteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta.
Sateet ja sulava lumi ovat aiheuttaneet pienten jokien ja purojen tulvimista myös Etelä-Suomessa. Taajamissa esiintyy hulevesitulvia, kun pakkautunut lumi tukkii hulevesireittejä eikä niiden vetokyky riitä.
Poikkeuksellisen laaja ja raju syystulva
“Poikkeuksellisen tulvatilanteesta tekee tulva-alueen laajuus sekä paikoin harvinaisen suuret virtaamat, jotka toistuvat keskimäärin kerran 50–100 vuodessa. Runsaan sateen alue kattoi lähes koko Satakunnan ja Varsinais-Suomen yltäen vielä Pirkanmaalle ja Pohjanmaan eteläosiin”, toteaa tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Nämä marraskuun lopun tulvat olivat luonteeltaan hyvin samankaltaisia kuin talvitulvat. Tulviminen johtuu lumen sulamisen ja sateiden yhteisvaikutuksesta. Ilmastonmuutos lisää vastaavia talvitulvia Etelä-Suomessa sademäärien kasvaessa ja lämpötilan noustessa.
ELY-keskusten tiedotteissa tarkempaa tietoa tulvista
Alkutalven tulva nousussa Uudenmaan vesistöissä (Uudenmaan ELY-keskus, 26.11.2024) (sttinfo.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Harri MyllyniemiTutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 439harri.myllyniemi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Tulvakeskus - Ennusteita, varoituksia ja varautumista
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
Lisää: vesi.fi/tulvakeskus
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Joet tulvivat Länsi- ja Etelä-Suomessa tällä viikolla25.11.2024 17:06:56 EET | Tiedote
Sateet ja sulamisvedet saavat joet tulvimaan erityisesti Satakunnasta Vaasaan yltävällä alueella, jossa tulva on nousemassa vähintään keskimääräisen vuotuisen tulvan tasolle. Porissa joen pinta nousee keskiviikkona kevättulvaa korkeammalle. Paikoin, esimerkiksi Säkylän Pyhäjoella, Närpiönjoella sekä Kyrönjoen latvoilla tulvasta ennustetaan selvästi keskimääräistä suurempaa. Kyrönjoella Nikkolassa voidaan joutua avaamaan tulvapenkereet veden nousun takia.
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme