100-vuotias Suomen Hammaslääkäriliitto muistuttaa suun terveydenhuollon kehittämistarpeista

– Suun terveydenhuolto on osa lakisääteisiä terveyspalveluja ja suun terveydenhuollon kokonaisuutta kehitetään osana sote-uudistusta. Väestölle välttämättömät palvelut tarvitsevat riittävää resursointia, painottaa Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.

Suunterveys on osa kokonaisterveyttä

– Päättäjien ja kansalaisten ymmärrys on kasvanut siitä, että suunterveys on tärkeä osa jokaisen kokonaisterveyttä ja sosiaalista hyvinvointia koko elämänkaaren ajan. Tämä on suomalaisten eniten arvostaman ammattiliiton suurimpia saavutuksia, sanoo Virtomaa. 

Hyvä suunterveys syntyy yksilön vastuusta ja suun huolellisesta omahoitamisesta sekä säännöllisistä tutkimuksista ja sairauksien ennaltaehkäisystä.

– Kun suun tulehdukset havaitaan ajoissa, vältytään vakavilta infektioilta ja komplikaatioilta.

Suun sairaudet edesauttavat myös monien yleissairauksien puhkeamista ja pahenemista. Esimerkiksi suun krooniset infektiot ovat tutkitusti yhteydessä moniin kansantauteihin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen ja syöpiin.

– Suun terveydenhuollon palvelujen hyvä saatavuus, laatu ja vaikuttavuus lisäävät ihmisten suunterveyttä ja kokonaisterveyttä sekä toimintakykyä ja elämänlaatua, korostaa Virtomaa.

Julkinen ja yksityinen suun terveydenhuolto täydentävät toisiaan

Joka vuosi yli kaksi miljoonaa suomalaista käyttää suun terveydenhuollon palveluja. Aikuisväestöstä noin miljoona käy hoidossa terveyskeskuksissa ja noin miljoona yksityisvastaanotoilla. Alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret hoidetaan julkisella sektorilla. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS huolehtii korkeakouluopiskelijoiden suun terveydenhoidosta.

– Suun terveydenhuollossa julkiset ja yksityiset palvelut muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Tarvitsemme kaikki resurssit molemmilla sektoreilla käyttöön, jotta koko väestön suunterveyttä voidaan hoitaa. Suun ja hampaiden sairauksien hoidon tarvetta on paljon, Virtomaa sanoo.

Hän muistuttaa, että suun terveydenhuolto on olennainen osa myös monien muiden sairauksien hoitoketjua. Potilas ei pääse esimerkiksi syöpä- tai tekonivelleikkaukseen ennen kuin suun infektiot on hoidettu.

Ammattikunnan vaikuttamistyö jatkuu

Alan ensisijaisena asiantuntija- ja edunvalvontajärjestönä Hammaslääkäriliitto osallistuu suun terveydenhuollon kehittämiseen ja vaikuttaa alan terveyspoliittisiin kysymyksiin ja lainsäädäntöön.

– Suun terveydenhuollon lakisääteisen aseman vahvistaminen ja turvaaminen osana terveydenhuoltoa on ollut liiton pitkäaikainen tavoite läpi sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten. Kerromme suunterveyden merkityksestä sote-päättäjille, muille sote-alan ammattilaisille ja kansalaisille aina uudelleen, Virtomaa sanoo.

Hammaslääkäriliittoon kuluu noin 7500 hammaslääkäriä eli yli 90 prosenttia ammattikunnasta. Hammaslääkärien ammattijärjestönä liitto huolehtii jäsentensä työelämän edunvalvonnasta ja edustaa ammattikuntaa myös työehtosopimusneuvotteluissa.

– Olemme mukana kehittämässä suomalaista suun terveydenhuoltoa ja edistämässä väestön suunterveyttä. Suunterveyden edistäminen ja sen puolesta puhuminen ovat kuuluneet liiton ydintehtäviin jo sata vuotta, ja terveyden edistämistyö on kirjattu myös sääntöihin.

Suomen Hammaslääkäriliitto täyttää sata vuotta 6.12.2024.

Tervetuloa seuraamaan Hammaslääkäriliiton juhlaseminaaria 29.11. (klo 14–17.30). Ohjelmassa esim. suun terveydenhuollon tilannetta käsittelevä poliitikkopaneeli. Verkkoseminaariin ei tarvitse ilmoittautua. Tapahtumaa voi seurata suorana lähetyksenä liiton sivuilta. Tallenne lisätään sivuille tapahtuman jälkeen. Juhlaseminaarin ohjelman ja katselulinkin löydät täältä: https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/juhlaseminaari