Kaakkois-Suomessa nimetty ensimmäinen Helmi-keskittymä – Salpausselkien helminauhat nostaa esiin harjuluonnon arvoja
Salpausselkien helminauhat on Kaakkois-Suomen ensimmäinen Helmi-keskittymä. Helmi-keskittymät ovat alueellisesti tunnistettuja luonnon monimuotoisuudeltaan arvokkaita seutuja, joilla on myös luonnonhoidon ja ennallistamisen tarpeita. Ehdotus Helmi-keskittymästä on valmisteltu ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman 2021–2030 alueellisessa yhteistyöryhmässä sidosryhmien kanssa.
Keskittymä koostuu Ensimmäisen ja Toisen Salpausselän Kaakkois-Suomeen sijoittuvista osista. Salpausselät ovat Suomen halki kulkevia reunamuodostumia, joilla on monenlaisia arvokkaita elinympäristöjä, kuten paahderinteitä, lähteitä, puroja, noroja sekä lähdevaikutteisia soita. Varsinkin lähteet ja paahdeympäristöt ovat lajistollisesti merkittäviä. Salpausselät ulottuvat halki Suomen ja ne ovat siksi myös tärkeitä lajien leviämisväyliä.
– Salpausselkien luonnon erityisyyspiirteet ja luontoarvot on tunnistettu. Kyseessä on valtakunnallisestikin arvokas ekologinen kokonaisuus. Toivomme, että tämä kannustaa alueen toimijoita ja maanomistajia mukaan tekemään luonnon monimuotoisuutta parantavia toimenpiteitä, kertoo luonnonsuojelupäällikkö Tuula Tanska Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.
– Salpausselillä on paljon myös virkistyskäyttöpotentiaalia.
Etenkin Ensimmäiselle Salpausselälle sijoittuu tiivistä ihmistoimintaa: taajamia, maa-aineksenottoalueita sekä tie- ja rautatieväyliä. Salpausselille onkin kehittynyt luontoarvoiltaan erittäin merkittäviä uuselinympäristöjä, kuten lentokenttien ketoja ja väylävarsien paahteisia laikkuja.
– Salpausselillä elää paljon uhanalaista lajistoa, varsinkin paahderinteiden perhosia ja muita hyönteisiä, lajitiedon luontotiedon asiantuntija Kimmo Saarinen Priodiversity LIFE -hankkeesta kertoo.
– Moni laji on menettänyt luontaisia elinympäristöjään, kun metsäpalot ja kulot eivät enää ylläpidä niille elinympäristöjä. Metsäpalojen ja kulojen sekä niitä seuraavien avointen harjumaastojen kato näkyy monen lajin taantumisena, mutta erilaiset korvaavat elinympäristöt ovat ehkä hillinneet alueen lajikatoa.
Uuselinympäristöjen arvokasta hyönteis- ja kasvilajistoa tulisi turvata tarkoituksenmukaisella hoidolla. Muitakin hoito- ja ennallistamistarpeita on tunnistettu alueella runsaasti.
Keskittymällä kohdennetaan toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi
Helmi-ohjelman tärkeä tavoite on tarkastella elinympäristöjä ja niiden tarvitsemia ennallistamis- ja hoitotoimia laajoina kokonaisuuksina ja useiden toimijoiden yhteistyönä. Keskittymä on työkalu, joka kannustaa Helmin alueellisia toimijoita sekä maanomistajia yhdessä suunnittelemaan ja kohdentamaan toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden kannalta mahdollisimman hyvin toisiaan tukeviksi ja vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi.
– Salpausselillä on tunnistettu luonnonhoitotarpeita, kuten lähteiden ja muiden pienvesien sekä suoluonnon ennallistamistarpeita. Toimenpiteet voivat olla ojien tukkimista tai patoamista vesitalouden palauttamiseksi lähemmäs luonnontilaa. Myös paahdeympäristöissä, kuten Lappeenrannan lentokentän arvokkaalla ketoalueella, on tunnistettu hoitotarpeita. Paahdeympäristöjen luonnonhoito voi sisältää varjostavan puuston poistamista, haitallisten vieraslajien torjumista tai ennallistamispolttoja, kuten Ruokolahden Huuhanrannassa on tehty, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Mikko Heikura Priodiversity LIFE -hankkeesta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.
Rahoitusta luonnonhoitoon on saatavilla esimerkiksi ympäristöministeriön Helmi-ohjelmasta. Lisäksi yksityiset metsänomistajat voivat hakea metsäluonnonhoitoon ympäristötukea Metsäkeskukselta (metka-tuki).
Helmi-keskittymän nimeäminen ei aiheuta maankäytön rajoituksia maanomistajille. Kaikki Helmi-ohjelman toimintaan osallistuminen on aina vapaaehtoista. Helmi-keskittymät eivät ole suojelualueita eikä niille tehdä karttarajaa.
Helmi-keskittymät nimetään ympäristöministeriön johtamassa valtakunnallisessa Helmi-elinympäristöohjelman seurantaryhmässä.
Lisätietoja ympäristöministeriön ja Metsäkeskuksen sivuilta:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Tuula Tanska, luonnonsuojelupäällikkö
p. 0295 029 291
tuula.tanska(at)ely-keskus.fi
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Anna Vuori, luonnonhoidon koordinaattori
p. 0295 029 127
anna.vuori(at)ely-keskus.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan elinvoimainen, kestävä ja saavutettava Kaakkois-Suomi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Etelä-Karjalassa lomautusten suhteellinen kasvu kaikista maakunnista suurin26.11.2024 08:07:58 EET | Tiedote
Kaakkois-Suomessa oli lokakuussa työttömiä 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Etelä-Karjalassa työttömien määrä nousi Kymenlaaksoa huomattavasti enemmän, mitä selittää osin lomautusten merkittävä lisääntyminen Etelä-Karjalassa. Maakunnan lomautusten suhteellinen kasvu (+51 %) on koko Suomen maakunnista suurin. Työttömyyden kuva on muutoin pysynyt suurin piirtein edellisten kuukausien kaltaisena Kaakkois-Suomessa.
Ainutlaatuisessa kokeiluissa Kuutostiellä Taavetissa testataan formiaatteja tiesuolauksen sijasta20.11.2024 12:59:51 EET | Tiedote
Väylävirasto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus kokeilevat kuluvana talvena, miten pelkästään formiaatit toimivat tiesuolan sijasta liukkaudentorjunnassa pohjavesialueella. Vastaavaa tutkimusta ei tiettävästi ole tehty muualla maailmassa vastaavissa liikenneoloissa. Kokeilun tuloksia tullaan hyödyntämään muillakin Suomen pohjavesialueilla.
Tienkäyttäjät ovat puhuneet: Maanteiden kuntoon kesäkaudella oltiin koko Suomessa viime vuotta tyytyväisempiä, mutta kaakossa tyytyväisyys hieman laski15.11.2024 11:37:58 EET | Tiedote
Sekä yksityishenkilöiden että ammattiautoilijoiden tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon kesäkaudella 2024 nousi koko Suomessa hieman vuoteen 2023 verrattuna, selviää Väyläviraston tilaamasta tuoreesta tutkimuksesta. Kaakkois-Suomesta löytyy paljon kriittisiä ammattiautoilijoita, koska raskaan liikenteen kokonaistyytyväisyys maanteiden tilaan laski selvästi.
Liikenne Husulan tunnelissa Haminassa ohjataan kiertotielle tunnelin huoltotöiden vuoksi 19.11.2024 klo 9.00 – 21.11.2024 klo 18.00 väliseksi ajaksi11.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Husulan tunneli suljetaan tunnelijärjestelmän huoltotöiden takia, ja liikenne ohjataan tunnelin varareitille.
Teiden talvihoito pyrkii minimoimaan talven tuomat yllätykset - Kaakon hoitourakoitsijoilla on alkanut talvipäivystys5.11.2024 15:47:39 EET | Tiedote
Talvi voi yllättää autoilijat, mutta maanteiden talvihoito pyrkii vähentämään mahdollisen yllätyksen vaikutuksia. Liukkautta torjutaan mahdollisimman ennakoivasti suolaamalla, hiekoittamalla tai formiaatteja käyttämällä. Kun lunta sitten tulee, aurataan vilkkaimmat tiet ensimmäisenä. Lämpötilan sahaaminen plusasteiden ja pakkasen välillä on haastavin talviolosuhde tienpitäjän kannalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme