KAJAK-pilottihanke onnistui yhdistämään metalli- ja ympäristötutkimukset kaivannaisjätealueilla - Seminaari tuloksista 13.12.
Kahdelta entiseltä kaivosalueelta kartoitettiin samalla kertaa hyödynnettävissä olevia raaka-aineita sekä ympäristöriskejä. Pilotti on osa Pirkanmaan ELY-keskuksen toteuttamaa KAJAK-hanketta. Mukana ovat myös Geologian tutkimuskeskus, ympäristöministeriö, Envineer Oy ja Ramboll Finland Oy.
Kehityshankkeen taustalla on EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus ja erilaisten kriittisten raaka-aineiden kasvutarve, kun siirrytään kohti hiilineutraalia taloutta. Yksi osa kiertotalouden edistämistä on selvittää vanhojen kaivosten kaivannaisjätteiden sisältämä kriittisten raaka-aineiden hyödyntämispotentiaali. GTK:n alustavien arvioiden mukaan Suomen kaivannaisjätealueilta voisi löytyä tuhansia tonneja mm. kobolttia ja nikkeliä.
Tänä vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen KAJAK-hankkeessa toteutettiin pilotti, jonka esimerkkikohteet olivat Kemijärven Kärväsvaaran rautakaivoksen ja Lieksan Mätäsvaaran molybdeenikaivosten rikastushiekka-alueet. Pilotissa testattiin esimerkiksi erilaisia näytteenottotapoja, näytteiden esikäsittelyä ja kemiallista analytiikkaa.
KAJAK-pilotin loppuseminaarissa 13.12. kuullaan hankkeen tuloksia suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden raaka-ainepotentiaalin selvittämisen yhdistämisestä kohteiden ympäristötutkimuksiin. Lisäksi seminaarissa on eri tahojen kommenttipuheenvuoroja kaivannaisjätteiden kiertotaloudesta ja hyödyntämisestä.
KAJAK-pilotin loppuseminaari: Kaivannaisjätealueiden raaka-ainepotentiaalin arviointi
Aika: perjantai 13.12.2024 klo 9.15-12.00
Paikka: Tieteiden talo, Helsinki (Kirkkokatu 6, Helsinki) ja Teams-etäyhteys
Ilmoittautuminen päättyy tiistaina 10.12.2024 klo 15.00. Etäyhteydellä osallistuville toimitetaan Teams-linkki ennen tilaisuutta.
Ohjelma:
8.30 - 9.15
kahvi
9.15 - 9.30
KAJAK-hanke ja kaivannaisjätteiden hyödyntäminen
Nina Lehtosalo, ympäristöministeriö
9.30 - 10.50
KAJAK-pilotti: KAJAK-kohteiden kaivannaisjätealueiden raaka-ainepotentiaalin arviointi
Sanna Pyysing, Pirkanmaan ELY-keskus
Janne Hokka, Geologian tutkimuskeskus
Kimmo Järvinen, Ramboll Finland Oy
Pauliina Salonen, Envineer Oy
10.50-11.00
tauko
11.00-12.00
Kommenttipuheenvuorot: Näkökulmia kaivannaisjätteiden hyödyntämisestä
Ossi Leinonen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Teo Kangaspunta, Työ- ja elinkeinoministeriön puheenvuoro
Kaivosteollisuus ry:n puheenvuoro
Lue uutisia KAJAK-pilotista (maaperakuntoon.fi)
- KAJAK-pilotti: Maastotyöt on nyt tehty kahdella entisellä kaivoksella
- Pilottihanke: Vanhoilta kaivannaisjätealueilta etsitään raaka-aineita
Lue blogikirjoituksia KAJAK-pilotista (maaperakuntoon.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirkanmaan ELY-keskus:
PIMA-asiantuntija Sanna Pyysing, puh. 0295 036 046, sanna.pyysing(a)ely-keskus.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kokemäenjoen tulvatilanne jatkuu vaikeana erityisesti Huittisissa ja iso virtaama tulee jatkumaan pitkälle eteenpäin (Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa)27.11.2024 14:04:40 EET | Tiedote
Kokemäenjoen ja sen sivujokien tulvatilanne on kehittynyt alkuviikon aikana selvästi pahemmaksi, kuin ennen tulvan alkua ennustettiin. Kokemäenjoen keskiosan sivujokien (Loimijoki, Punkalaitumenjoki, Sammunjoki ja Kauvatsanjoki) yhteenlasketun virtaaman ennustettiin olevan huipussaan reilut 300 kuutiota sekunnissa, mutta se nousi todellisuudessa noin 500 kuutioon sekunnissa, jossa se on tällä hetkellä. Tämän vuoksi Pirkanmaan järvien juoksutuksia on jouduttu voimakkaasti rajoittamaan Huittisten isojen tulvavahinkojen välttämiseksi. Tämä on aiheuttanut sen, että säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat nousseet voimakkaasti ja osalla pakollinen yläraja on jo hieman ylittynyt. Niistä joudutaan juoksutusta lisäämään tämän päivän aikana. Loimijoen ja muiden sivujokien virtaama on onneksi kääntymässä tänään laskuun, mikä osaltaan tasoittaa juoksutusten suurentamista. Riskinä kuitenkin on, että vedenkorkeus Huittisten alavalla alueella nousee vielä hieman ja voi aiheuttaa vahinkoja joille
Lounais-Suomen tulvatilanne kehittynyt paljon ennustettua pahemmaksi - kiinteistöille ja tiestölle aiheutunut runsaasti vahinkoja (Varsinais-Suomi, Satakunta)26.11.2024 13:55:19 EET | Tiedote
Sunnuntai-iltana (24.11.2024) alkanut ja puolitoista vuorokautta kestänyt vesisade oli melko laajalti ennusteita suurempi Lounais-Suomessa ja sulatti nopeaan tahtiin kaikki viime viikolla sataneet lumet. Tämä aiheutti selvästi ennakoitua pahemman tulvatilanteen. Useilla vesistöalueilla on rikottu noin 50 vuoden seuranta-ajan ennätyksiä. Tulvavirtaamahuippujen toistuvuus on mm. Paimionjoen ja Eurajoen vesistöissä suunnilleen kerran sadassa vuodessa.
Muutoksia Raahen seudun ja Kainuun linja-autovuoroihin joulukuussa 2024 (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa)26.11.2024 11:07:43 EET | Tiedote
Raahen seudulla kahden Raahen ja Oulun välisen vuoron reitti muuttuu, eikä niitä enää ajeta Siikajoen kirkonkylän kautta. Kainuussa aikaistetaan yhden Kuhmon ja Kajaanin välisen vuoron lähtöaikaa.
Alkuviikon runsas vesisade yhdistettynä reippaaseen lämpenemiseen sulattaa lumet ja nostaa virtaamat ja vedenkorkeudet Lounais-Suomessa vuoden keskimääräisten tulvahuippujen tuntumaan (Varsinais-Suomi, Satakunta)25.11.2024 12:19:24 EET | Tiedote
Viime viikolla satoi lunta vesimääräksi muutettuna Varsinais-Suomessa keskimäärin n. 20 mm ja Satakunnassa n. 30 mm. Kun alkuviikon runsas vesisade ja voimakas lämpeneminen sulattaa kaikki nuo lumet, vesistöihin päätyy muutamassa päivässä koko kuukauden keskimääräistä sademäärää vastaava vesimäärä varsinkin Satakunnassa, jossa vesisadetta tulee eniten, noin 30-40 mm. Varsinais-Suomessa sademäärä on hieman pienempi. Nopea muutos saa vesistöjen virtaamat ja vedenkorkeudet nousemaan rauhallisesta tilanteesta äkisti vuoden keskimääräisten tulvahuippujen tuntumaan Satakunnassa ja Varsinais-Suomen pohjoisreunalla. Tämä aiheuttaa myös hulevesitulvariskiä taajama-alueilla ja ainakin Loimijoella tulvat nousevat melko laajalti peltoalueille.
Längre avtal i förbindelsebåtstrafiken möjliggör förnyandet av tonnaget och minskade utsläpp25.11.2024 09:34:36 EET | Pressmeddelande
I regeringens förslag till kompletteringar i budgetpropositionen för 2025 har bestämts att avtalsperioderna för förbindelsebåtstrafiken förlängs från nuvarande fem år till 15 år. En förlängning av avtalsperioderna möjliggör investeringar i nya fartyg och teknologi för minskade utsläpp. Detta kommer att förbättra servicenivån och minskar miljöpåverkan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme