Liikenne- ja viestintävaliokunnan sd-edustajat: Tarvitsemme tasapuolisempaa ja kestävämpää liikennepolitiikkaa

– Väyläverkon korjausvelkaan tarvitaan hallituksen kaavailemaa 200 miljoonan euron lisärahoitusta, mutta tästä pitäisi suunnata puolet eli 100 miljoonaa alemman tieverkon sekä siltojen kunnostamiseen. Yksityisteiden rahoitukseen hallitus tekee ensi vuonna 1,8 miljoonan euron lisäleikkauksen hallitusohjelmassa sovitun portaittaisen rahoituksen vähentämisen päälle. Meillä on 370 000 km:n laajuinen yksityistieverkko. Olemme huolissamme leikkausten vaikutuksista puutavaran saantiin ja elintarviketuotannon kuljetuksiin, joten esitämme yksityistieavustuksiin 6,8 miljoonan euron lisärahoitusta, Eskelinen jatkaa.

– Ensi vuoden loppuun mennessä hallitus on käyttänyt 520 miljoonan euron korjausvelkavarauksestaan jo yli 85 % ja velan ennustetaan jatkavan kasvuaan. Liikenteen rahoitus näyttää huolestuttavalta sekä hallituksen toimista huolimatta jatkuvasti kasvavan korjausvelan että investointien osalta. Seuraavan hallituksen kehittämishankkeisiin käytettävissä oleva rahoitus on jo valmiiksi puolitettu samalla, kun tämä hallitus kustantaa omat hankkeensa laittamalla valtion omaisuutta lihoiksi ja rahoittamalla liikennettä Valtion asuntorahastosta, joka on olemassa kohtuuhintaisen asumisen rahoittamista varten, Eskelinen kritisoi.

SDP kannustaa hallitusta palaamaan väylähankkeiden rahoituksessa pitkäjänteiseen kehysrahoitukseen ja purkamaan nykyisen kertarahoitteisen investointiohjelmansa. Eri liikennemuodoilta häviää näennäinenkin tasapuolisuus, kun joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiseltä viedään rahoitusta.

– Hallitus on unohtanut kokonaan joukkoliikenteen kehittämisen, vaikka ikärakenteen muutos, muuttoliike sekä harveneva palveluverkko vaativat toimia. Joukkoliikenteen rahoituksessa ei ole huomioitu kustannusten nousua, mikä on jo näkynyt uutisina vuorotarjonnan karsimisesta. Haja-asutusalueiden liikkumiseen voitaisiin hakea ratkaisuja pienillä piloteilla ja kaupunkiseuduilla pitäisi kehittää joukkoliikennettä talouskasvua, alueellista kehitystä ja päästövähennyksiä tukevaan suuntaan. Hallitusohjelmassa joukkoliikenteen ilmastoperusteisesta tasokorotuksesta leikataan 13 miljoonaa euroa, mutta meidän mielestämme saman verran on panostettava joukkoliikenteen kehittämiseen ja kokeiluhankkeisiin, ehdottaa kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen.

– Hallitus jatkaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi kunnille myönnettävän avustuksen leikkauksia, minkä seurauksena avustushakua ei kannata järjestää edes vuosittain. Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö pitäisi nähdä voimavarana, jossa kuntien 50 %:n maksuosuus tuplaa valtion rahoituksen vaikuttavuuden. Toimiva ja turvallinen kevyen liikenteen verkosto suosii lyhyillä matkoilla kevyttä liikennettä ja mahdollistaa asukkaille pääsyn töihin, kouluun tai harrastuksiin itsenäisesti ja ympäristöystävällisesti ilman autoa. Näistä syistä palauttaisimme kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen hallituksen leikkaaman 6,2 miljoonaa euroa, lisää kansanedustaja Pinja Perholehto.

– Olisimme käyttäneet myös Marinin hallituksen jättämän 4,7 miljoonan euron määrärahan sille osoitettuun tarkoitukseen eli uusien tukiasemien rakentamiseen rataverkon katvealueille. Valokuitu- ja mobiiliyhteyksiä on joka tapauksessa kehitettävä haja-asutusalueiden kotitalouksille, uuden viranomaisverkon käyttöönottoon ja Digiratana kehitettävän raideliikenteen ohjausjärjestelmän tarpeita ajatellen. Työmatkalaiselle tämä näyttäytyisi suoraan sujuvina tietoliikenneyhteyksinä, mikä parantaisi talouskasvun kannalta merkittävää työvoiman liikkuvuutta, perustelee kansanedustaja Marko Asell.

SDP julkaisi mm. pitkäjänteisempää ja tasapuolisempaa liikennepolitiikkaa esittelevän vaihtoehtobudjettinsa ensi vuodelle 26.11.