Tiedote kasvun ja oppimisen lautakunnan nuorisoasiainjaoston kokouksesta 28.11.2024

Nuorten työpajatoiminta Espoossa

Kasvun ja oppimisen lautakunnan nuorisoasiainjaosto keskusteli ja merkitsi tiedoksi selostukset Espoon nuorten työpajatoiminnasta. Nuorten työpajatoiminnasta on säädetty nuorisolaissa. Työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Työpajat tarjoavat ammatillisia työ- ja oppimisympäristöjä, joissa työtoimintaa ja valmennusta toteutetaan. Työpajajakson alussa nuorelle laaditaan henkilökohtainen valmennussuunnitelma. Nuori valmentautuu tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan.

Espoossa suomenkielistä nuorten työpajatoimintaa toteuttaa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Kaupunki on sopinut Omnia kanssa nuorten työpajatoiminnan järjestämisestä. Omnialla on 10 nuorten työpajaa, joista 9 sijaitsee Espoossa. Henkilökuntaan kuuluu 12 työpajaohjaaja, 4 yksilövalmentajaa ja 3 hallinnon työntekijää. Toiminnan päärahoitus perustuu kaupungin ja Omnian väliseen sopimukseen. Nuorten työpajoilla vuonna 2023 oli yhteensä 228 espoolaista nuorta ja yhteensä 12860 toimintapäivää. Omnian Nuorten työpajojen asiakkaat ovat 18–29-vuotiaita työttömiä työnhakijoita tai 16–19-vuotiaita opiskelijoita. Nuoret työskentelevät työpajoilla 4–5 päivää viikossa. Työpajajakson enimmäispituus on 6 kuukautta.

Espoon harrastuspolku, harrastamisen Suomen malli ja nuorten kuuleminen

Kasvun ja oppimisen lautakunnan nuorisoasiainjaosto keskusteli ja merkitsi tiedoksi selostuksen Espoon harrastuspolusta, harrastamisen Suomen mallista ja nuorten kuulemisesta. Espoon harrastuspolku toteuttaa Harrastamisen Suomen mallia Espoossa. Harrastamisen Suomen mallia ohjaavat nuorisolaki ja toiminnalle myönnettävän valtionavustuksen ehdot. Toiminnan pitää olla koulupäivien yhteydessä tapahtuvaa maksutonta harrastustoimintaa, joka perustuu lasten ja nuorten toiveisiin. Lisäksi nuorisolaki määrittelee toiminnan tavoitteiksi lasten ja nuorten kuulemisen lisäksi hyvien käytänteiden edistämisen ja koordinoinnin sekä koulujen ja harrastustoimijoiden välisen yhteistyön vahvistamisen.

Espoolle on myönnetty lukuvuodeksi 2024–2025 valtionavustusta 530 000 euroa, joka saa kattaa 70 % toiminnan kokonaiskustannuksista. Tämä summa mahdollistaa Espoon harrastuspolulle hieman yli 200 lukuvuoden mittaista harrastusryhmää. Harrastusryhmiin keväällä 2024 osallistuneesta noin 2200 lapsesta ja nuoresta 24 % ei ollut muita ohjattuja harrastuksia. Toimintaa koordinoidaan kulttuurin tulosyksikössä yhteistyössä muiden tulosyksiköiden kanssa.

Ryhmien toteuttamisesta vastaavat hankintamenettelyllä valitut palveluntuottajat, joita on lukuvuonna 2024–2025 yhteensä 32. Palveluntuottajien valinnassa huomioidaan tarjotun palvelun hinnan lisäksi laatutekijät; kuinka hyvin palveluissa huomioidaan lasten ja nuorten toiveet, miten toiminta edistää osallisuutta ja toimijuutta, kuinka saavutettavaa ja kestävää toiminta on sekä palveluntuottajan ja ohjaajan osaaminen ja kokemus vastaavan toiminnan järjestämisestä.

Koulunuorisotyön projektin tilannekatsaus

Kasvun ja oppimisen lautakunnan nuorisoasiainjaosto keskusteli ja merkitsi tiedoksi koulunuorisotyön projektin tilannekatsauksen. Espoon kaupunki sai Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisilta 160 000 € vuosille 2023–2024 koulunuorisotyön kehittämiseen Espooseen. Ajallisesti kehittämistyö ja pilotointi on alkanut 1.8.2023 ja sen on tarkoitus kestää 31.12.2024 asti. Projektin tavoitteena on ollut kehittää koulunuorisotyön malli Espooseen ja sen toteutuksessa mukana ovat olleet nuorisopalveluiden lisäksi suomenkielinen perusopetus ja ruotsinkieliset sivistyspalvelut.

Koulunuorisotyön tarkoituksena on vahvistaa koulun käytäntöjä yhteisöllisyyden, vertaissuhteiden ja osallisuuden kokemuksen rakentumisen tukemisessa nuorisotyöllisin menetelmin. Merkittävänä menetelmänä ovat aika, kohtaaminen ja jalkautuminen nuorten pariin eli käytettävänä oleminen. Tämän lisäksi koulunuorisonohjaajat ovat vetäneet pienryhmiä ja välituntitoimintaa sekä järjestäneet ryhmäytyksiä. Yhteisöohjaajien kanssa on luotu uusia rakenteita (mm. hyvinvointivälkkä, läksypaja, nuorisotila auki).

Kehittämistyötä on toteutettu pilottina Espoon keskuksen ja Pohjois-Espoon alueen kahdeksalla koululla. Tähän työhön on rekrytoitu neljä nuorisonohjaajaa nuorisopalveluihin. Tällä on mahdollistettu se, että nuorisotyön resurssia ja asiantuntijuutta on voitu lisätä kouluyhteisöihin muiden koulussa toimivien ammattilaisten rinnalle. Lisäksi tällä on mahdollistettu se, että koulussa toimivat nuorisonohjaajat ovat tulleet osaksi sekä kouluyhteisöjä että alueellisen nuorisotyön työyhteisöjä. Loppu keväästä 2024 kerättiin palautetta mukana olevien koulujen oppilailta ja henkilöstöltä.  Palautteita saatiin yhteensä 598, joista 467 oli oppilailta ja 131 koulun henkilökunnalta. Palautteet käytiin läpi toukokuun lopussa yhteisessä palaverissa projektin ohjausryhmän, koulujen rehtoreiden ja ohjaajien kanssa. Saadun palautteen perusteella voidaan todeta, että hankkeessa asetettuihin tavoitteisiin ollaan pääosin päästy.