Innovaatiotoiminnan onnistunut johtaminen yliopistollisessa sairaalassa vaatii rohkeutta uudistaa sairaalakulttuuria ja toimintatapoja

Terveydenhuoltojärjestelmä on kasvavien haasteiden edessä, ja niihin vastaaminen vaatii uudenlaisia ratkaisuja. Julkiset yliopistolliset sairaalat ovat tässä keskeisessä roolissa. Ne ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä toimijoita, joilla on huomattava potentiaali kehittää laajasti koko yhteiskuntaa hyödyttäviä innovaatioita. Samalla niiden kompleksisuus ja perinteiset toimintatavat voivat kuitenkin estää innovaatioiden syntyä.

Terveystieteiden maisteri Pauliina Hyrkäs väittelee aiheesta Oulun yliopistossa perjantaina 13. joulukuuta (lisätietoja väitöksestä).

Hyrkäs korostaa väitöstutkimuksessaan, että innovaatiotoiminnan johtaminen yliopistollisessa sairaalassa edellyttää sopeutumista ja taitoa. Johtamisen on mukauduttava sairaaloiden erityispiirteisiin ja huomioitava innovaatiotoimintaan osallistuvien monien sidosryhmien tarpeet. Lisäksi onnistuminen vaatii rohkeutta uudistaa sairaalakulttuuria ja toimintatapoja.

Jäykät toimintatavat ja puutteet osallistumismahdollisuuksissa estävät innovaatioiden syntyä

Hyrkkään tutkimus osoittaa, että julkisissa yliopistollisissa sairaaloissa innovaatiotoiminnan esteitä ovat esimerkiksi jäykät toimintatavat ja puutteet yhdenvertaisissa osallistumismahdollisuuksissa. Nämä hidastavat tai jopa estävät innovaatioiden syntyä.

”Tutkimukseni mukaan sairaalahenkilöstö on usein innokasta osallistumaan innovaatiotoimintaan, mutta osallistumisen mahdollistamiseksi tarvitaan enemmän tukea ja osaavaa johtamista”, Hyrkäs sanoo. ”Myös maamme hallitusohjelmassa on painotettu tarvetta tukea terveydenhuollon sektoria innovaatioiden kautta, jotta se voi vastata paremmin jatkuvaan ja nopeatempoiseen muutokseen”, Hyrkäs huomauttaa.

Tutkimuksen mukaan keskeisiä innovaatiotoimintaa tukevia tekijöitä ovat yhtenäiset toimintakäytännöt, riittävä valtuutus, tukeva organisaatiokulttuuri ja vahva johtamisosaaminen. Lisäksi tulokset korostavat päätöksenteon läpinäkyvyyttä sekä jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Näiden elementtien vahvistaminen on ratkaisevaa sairaalan innovaatioiden edistämiseksi.

”Innovaatiotoimintaa tulisi johtaa ketterällä, mukautuvalla ja tietoperustaisella tavalla. Tämä johtamistapa yhdistää tiedon keräämisen, tuottamisen ja hyödyntämisen tiiviiseen sidosryhmäyhteistyöhön. Näin se soveltuu erityisen hyvin yliopistollisen sairaalan ympäristöön, jossa tutkimus, näyttöön perustuva toiminta ja vaikuttavuuden osoittaminen ovat keskeisessä roolissa”, Hyrkäs havainnollistaa.

Väitöstutkimus tehtiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2017–2021. Tapaus- ja toimintatutkimuksena toteutettu tutkimus keskittyi erityisesti innovaatiotoiminnan johtamisen ominaispiirteisiin, vaatimuksiin ja vaikuttaviin tekijöihin. Tutkimusaineistona käytettiin sairaalan henkilöstön ja yritysten edustajien puolistrukturoituja haastatteluja sekä sairaalan toimintaan liittyviä dokumentteja, kuten palautekyselyjä ja kokousmuistioita. Aineistot analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.