Kela/FPA

Tutkimus: Palveluseteli lisää yksityisen sektorin roolia varhaiskasvatuksessa

Jaa

Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöönotto on vähentänyt kunnallisten palveluiden osuutta ja kasvattanut yksityisten palveluiden osuutta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Palveluseteli on korvannut myös yksityisen hoidon tukea. Vaikutukset vaihtelevat erityyppisten kuntien välillä.

Yksityisen varhaiskasvatuksen käyttö yleistyi merkittävästi Suomessa 2010-luvulla. Varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista oli yksityisten palveluiden piirissä 11 prosenttia vuonna 2000 ja lähes 19 prosenttia vuonna 2019. Osuus siis lähes kaksinkertaistui kahdessakymmenessä vuodessa. Palvelusetelin käyttöönotto on vaikuttanut kehitykseen huomattavasti, kertoo tuore tutkimus.

Varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen on kunnille lakisääteinen tehtävä. Kunnat voivat päättää, tuottavatko varhaiskasvatuspalvelut itse, vai hankkivatko palvelut toiselta palveluntuottajalta. Perheet ovat vuodesta 1997 voineet saada yksityisen hoidon tukea Kelalta ja mahdollista kuntalisää kunnalta. Kunnat ovat voineet vuodesta 2009 myöntää perheille varhaiskasvatuksen palveluseteleitä. Palveluseteli yhdistelee piirteitä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.

Palvelusetelin käyttöönotto vähentää sekä kunnallisten palveluiden että yksityisen hoidon tuen osuutta

Palvelusetelin käyttöönotto vähensi tutkimuksen mukaan kunnallisten palveluiden osuutta keskimäärin 3 prosenttiyksikköä alle 3-vuotiaiden lasten kohdalla ja 7 prosenttiyksikköä 3–5-vuotiaiden lasten kohdalla. Palveluseteli korvasi yksityisen hoidon tuen käytöstä keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä alle 3-vuotiailla ja 3 prosenttiyksikköä 3–5-vuotiailla.

– Palvelusetelin käyttöönotto on vähentänyt sekä kunnallisten palveluiden että yksityisen hoidon tuen käyttöä, mutta vaikutukset yksityisten päiväkotien määrään eivät ole yhtä selviä. Suuret kaupungit, jotka eivät ottaneet tutkimusjaksolla käyttöön palveluseteliä, voivat vaikuttaa tulokseen huomattavasti, sanoo Kelan erikoistutkija Tapio Räsänen.

Suurin osa varhaiskasvatuspalveluista tuotetaan kuitenkin edelleen julkisesti. Vuonna 2019 Suomen päiväkodeista lähes kolme neljästä oli kunnallisia. Lähes puolessa kunnista yksityistä varhaiskasvatusta ei ollut lainkaan. Toisaalta joissain kunnissa yksityisten palveluiden osuus oli noin 40 prosenttia.

– Palvelusetelin avulla kunnat ovat voineet paikata omaa palveluntuotantoaan. Kunnat ovat myös voineet korvata olemassa olevia ostopalvelusopimuksia palvelusetelin käytöllä, sanoo Räsänen.

Palvelusetelin vaikutukset vaihtelevat erityyppisissä kunnissa

Yksityisten palveluiden osuus kasvoi palvelusetelin vaikutuksesta etenkin maaseutumaisissa kunnissa. Kaupunkimaisissa kunnissa palvelusetelin käyttöönotto pienensi yksityisen hoidon tuen osuuden puoleen ja pienemmissä kunnissa enemmän.

– Monet kunnat ovat pyrkineet palvelusetelillä vastaamaan lisääntyneeseen palveluntarpeeseen. Toisaalta on mahdollista, että pienillä paikkakunnilla varhaiskasvatuksen kysyntä on vähentynyt ja etenkin julkisia päiväkoteja on suljettu, pohtii Tampereen yliopiston tutkijatohtori Ville Ruutiainen.

Palvelusetelin käyttöönottoa perustellaan usein sillä, että se antaa aiempaa useammille perheille mahdollisuuden valita palveluntuottajan julkisten ja yksityisten välillä. Aikaisemman tutkimuksen mukaan korkeakoulutetut huoltajat kuitenkin käyttävät palveluseteliä matalasti koulutettuja huoltajia useammin.

– Suomalainen varhaiskasvatus on perustunut vahvaan julkiseen palvelujärjestelmään sekä pieneen, melko itsenäiseen ja yksityisen hoidon tuella tuettuun yksityiseen sektoriin. Palvelusetelit valtaavat tilaa molemmilta perinteisemmiltä järjestelmiltä, mutta mitä se tarkoittaa lasten ja perheiden näkökulmasta, vaatii lisää tutkimusta, sanoo Ruutiainen.

Lisätietoa

Alkuperäinen julkaisu: Ruutiainen, Ville & Räsänen, Tapio. (2024). Universalismin ja markkinamallin välissä – Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöönoton vaikutuksia varhaiskasvatusjärjestelmälle. Yhteiskuntapolitiikka 4/2024. URN:NBN:fi-fe2024112797220

Ville Ruutiainen
yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto
tutkijatohtori Tampereen yliopisto (1.8.-31.12.2024)
ville.i.ruutiainen@jyu.fi
040 805 3539

Tapio Räsänen
erikoistutkija, Kela
tapio.rasanen@kela.fi
puh. 020 634 1789

Yhteyshenkilöt

Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.

Puh:020 634 7745viestinta@kela.fi

Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA

Projektet Rehabilitering för samiskspråkiga: inbjudan till marknadsundersökning och informationsmöte för serviceproducenter 16.12.20244.12.2024 10:45:00 EET | Pressmeddelande

FPA:s projekt Rehabilitering för samiskspråkiga där en ny rehabiliteringstjänst utvecklas och prövas har nu framskridit till marknadsundersökningsfasen, och en begäran om information har publicerats i Hilma (hankintailmoitukset.fi). Den nya rehabiliteringstjänsten är avsedd för samiskspråkiga klienter i åldern 18–67 år som har problem med den psykiska hälsan. Syftet med rehabiliteringen är att hjälpa klienterna att förstå de utmaningar som traumasymtom och psykiska symtom medför och att förbättra sin ork, funktionsförmåga och förmåga att hantera vardagen. Rehabiliteringen ska enligt den preliminära planen omfatta 12 månader. Rehabiliteringen inleds eventuellt vid ingången av 2026. I rehabiliteringen beaktas klientens individuella behov, och beroende på klientens behov kan rehabiliteringen genomföras i klientens egna vardagsmiljöer, vid serviceproducentens verksamhetsställe eller i form av videosamtal. I rehabiliteringen ingår individuella möten och gruppmöten. Också klientens närståend

Kuntoutusta saamenkielisille -projekti: kutsu palveluntuottajien markkinakartoitukseen ja infotilaisuuteen 16.12.20244.12.2024 10:45:00 EET | Tiedote

Kutsu 4.12.2024 Kuntoutusta saamenkielisille -projekti: kutsu palveluntuottajien markkinakartoitukseen ja infotilaisuuteen 16.12.2024 Kelan Kuntoutusta saamenkielisille -projektissa kehitettävä ja kokeiltava kuntoutuspalvelu on edennyt markkinakartoituksen vaiheeseen, ja siitä on julkaistu tietopyyntö Hilmassa (hankintailmoitukset.fi). Kuntoutuspalvelu on tarkoitettu 18–67-vuotiaille saamenkielisille asiakkaille, joilla on mielenterveyden haasteita. Kuntoutuksessa tähdätään trauma- ja mielenterveysoireista aiheutuvien haasteiden ymmärtämiseen sekä jaksamisen, toimintakyvyn ja arjenhallintataitojen vahvistamiseen. Kuntoutuksen keston on alustavasti suunniteltu olevan 12 kuukautta. Kuntoutuksen toteuttaminen alkaa mahdollisesti vuoden 2026 alussa. Kuntoutuksessa huomioidaan asiakkaan yksilölliset tarpeet ja se voidaan toteuttaa tarpeiden mukaan asiakkaan omissa arjen ympäristöissä, palveluntuottajan toimipisteessä tai kuvapuheluina. Kuntoutus sisältää yksilöllisiä tapaamisia ja ryhmätapa

Vajodittem sämikielâláid -proojeekt: povdiittâs palvâluspyevtitteijei markkânkarttiimân já infotilálâšvuotân 16.12.20244.12.2024 10:45:00 EET | Pressmeddelande

Vajodittempalvâlus, mii ovdeduvvoo já keččâluvvoo Kela Vajodittem sämikielâláid -projektist, lii ovdánâm markkânkarttim muudon, já tast lii almostittum tiätupivdem Hilmast (hankintailmoitukset.fi, suomâkielân). Vajodittempalvâlus lii uáivildum 18–67-ihásáid sämikielâláid äššigâssáid, kiäin láá mielâtiervâsvuođâ hástuseh. Vajoditmist ulmen lii trauma- já mielâtiervâsvuođâsymptomijn šaddee hástusij iberdem sehe vaijeem, toimâmnaavcâ já aargâhaldâšemtááiđui nanodem. Algâmudo vuáváámij mield vajodittem pištem ličij 12 mánuppaijeed. Vajodittem olášuttem álgá máhđulávt ive 2026 aalgâst. Vajoditmist váldojeh vuotân äššigâs ohtâgâsliih táárbuh já tom puáhtá olášuttiđ táárbui mield äššigâs jieijâs argâpirrâsist, palvâluspyevtitteijee toimâsaajeest tâi kovesuáittun. Vajodittem ana sistees ohtâgâslijd teivâdmijd já juávkkuteivâdmijd. Vajoditmist váldojeh vuotân meid äššigâs aldaulmuuh. Vajodittempalvâlus lii kuorâttâllâmmiäldásâš já maaŋgâáámmátlâš. Infotilálâšvuotâ Rähtimnáál orroo hahâmist uárn

Säursmâʹttem sääʹmǩiõllsaid -projeʹktt: kåčč kääzzkõspuuʹtʼteeʹji markkânkaʹrttjummša da infošõddmõʹšše 16.12.20244.12.2024 10:45:00 EET | Tiedote

Säursmâʹttemkääzzkõs, koon Kela ooudâs veekk da ǩiččlâdd Säursmâʹttem sääʹmǩiõllsaid -projeeʹktest, lij ouddnam markkânkaʹrttjummuž mätta, da tõʹst lij õlmstõttum teâttraukkmõš Hilma-kääzzkõõzzâst (hankintailmoitukset.fi, lääddas). Säursmâʹttemkääzzkõs lij jurddum 18–67-ekksaž sääʹmǩiõllsaž äʹššniiʹǩǩid, koin lie miõlltiõrvâsvuõđ vaʹǯǯtõõzz. Säursmâttmõõžžâst põõrǥât trauma- da miõlltiõrvâsvuõttoudldõõzzin šõddi vaʹǯǯtõõzzi fiʹttjummša di vââjjmõõžž, toiʹmmjempâstlvažvuõđ da aarǥ vaaldšemtääidai raʹvvjummša. Säursmâttmõš peštt vuâđđeei plaan mieʹldd 12 määnpââʹj. Säursmâttmõõžž čõõđ viikkmõš älgg vueiʹtlvânji eeʹjj 2026 aalǥâst. Säursmâttmõõžžâst vääʹldet lokku äʹššneeʹǩǩ individuaalʼlaž taarbid da tõn vueiʹtet čõõđ viikkâd taarbi mieʹldd äʹššneeʹǩǩ aarǥ pirrõõzzin, kääzzkõspuuʹtʼteei tåimmpääiʹǩest leʹbe kovvsåittan. Säursmâttmõš âânn seʹst individuaalʼlaž kaaunõõttmõõžžid da joukk-kaaunõõttmõõžžid. Säursmâttmõõžžâst vääʹldet lokku še äʹššneeʹǩǩ õõldâsoummuid. Säursmâʹttemkääzzkõs lij

Veajuiduhttin sámegielagiidda -prošeakta: bovdehus bálvalusbuvttadeaddjiid márkangártemii ja infodilálašvuhtii 16.12.20244.12.2024 10:45:00 EET | Tiedote

Kela Veajuiduhttin sámegielagiidda -prošeavttas veajuiduhttinbálvalus, mii ovddiduvvo ja geahččaluvvo, lea ovdánan márkangártema muddui, ja das lea almmustahtton diehtobivdda Hilmas (hankintailmoitukset.fi, suomagillii). Veajuiduhttinbálvalus lea dárkkuhuvvon 18-67-jahkásaš sámegielat áššehasaide, geain leat mielladearvvašvuođa hástalusat. Veajuiduhttimis figgojuvvo hástalusaid, mat bohtet trauma- ja mielladearvvašvuođa váttisvuođain, áddemii ja veadjima, doaibmannávcca ja árggas birgendáidduid buorideapmái. Veajuiduhttima bisttu lea álgoálgosaččat plánen, ahte dat lea 12 mánotbaji. Veajuiduhttima ollašuhttin álgá vejolaččat jagi 2026 álggus. Veajuiduhttimis vuhtiiváldojit áššehasa individuála dárbbut ja dan sáhttá ollašuhttit dárbbu mielde áššehasa iežas árgga birrasiin, bálvalusbuvttadeaddji doaibmabáikkis dahje govvatelefovnna bakte. Veajuiduhttin sisttisdoallá individuála deaivvademiid ja oktasaš deaivvademiid. Veajuiduhttimis vuhtiiváldojit maiddái áššehasa lagaš olbmot. Veajuiduh

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye