Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle valittu 21 korkeatasoista infrastruktuuria
Tutkimusinfrastruktuurikomitea on 2.12.2024 kokouksessaan valinnut 21 tutkimusinfrastruktuuria kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle 2025–2028.
Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta on työkalu tutkimusyhteisöille, päätöksentekijöille ja rahoittajille investointien ohjaamisessa sekä tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tukemisessa. Tiekartan tavoitteena on varmistaa, että tutkimusinfrastruktuurit pysyvät kansainvälisesti kilpailukykyisinä ja vastaavat sekä nykyisiin että tulevaisuuden tieteellisiin haasteisiin, tuottavat uutta tietoa ja kasvattavat osaamista sekä toimivat vuorovaikutteisessa yhteistyössä TKI-toimijoiden kanssa.
Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta tukee Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman tavoitteita. Edellinen kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta julkaistiin vuonna 2021.
Vuoden 2024 tiekarttahaku avattiin vuoteen 2030 ulottuvan tutkimusinfrastruktuurien pitkän aikavälin suunnitelman (TIPAS) pohjalta. Suunnitelman strategisena visiona on, että korkeatasoiset tutkimusinfrastruktuurit ovat vaikuttavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusta. Tiekartalle valittujen tutkimusinfrastruktuurien avulla edistetään suunnitelman tavoitteita.
Tiekartalle vuosiksi 2025–2028 valitut tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat muun muassa avainteknologioita, paikkatietoaineistoja sekä suurteholaskenta- ja pilvipalveluinfrastruktuuripalveluita keskeisimpien ympäristöön ja terveyteen liittyvien kysymysten selvittämiseen sekä geotieteiden, meriekosysteemien, synteettisen biologian ja biotuotannon tutkimuksen tueksi.
Tutkimusinfrastruktuurien avulla voidaan tuottaa monimuotoista ja vaikuttavaa tietoa niin tiede- ja korkeakouluyhteisön kuin julkisen ja yksityisen sektorin tarpeisiin muun muassa bio- ja lääketieteessä sekä rakennebiologiassa. Valitut tutkimusinfrastruktuurit palvelevat myös sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden tutkimusta isojen kielimallien, tekoälyn ja rekisteriaineistojen avulla. Lisäksi tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat merkittäviä lisämahdollisuuksia esimerkiksi digitaalisten teknologioiden ja ihmiskeskeisen tutkimuksen integroimisessa, langattomien teknologioiden ja kvanttiteknologian tutkimisessa, vetyteknologioiden kehittämisessä sekä osallistumisessa suuriin kansainvälisiin kosmologian havaintoprojekteihin.
Kaikki tiekartalle valitut tutkimusinfrastruktuurit on koottu oheiseen liitteeseen (pdf).
”Tiekartalla olevat tutkimusinfrastruktuurit ovat keskeinen osa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmäämme. Ne uudistavat tiedettä ja yhteiskuntaa sekä toimivat yhteistyön alustana kansallisesti ja kansainvälisesti houkutellen tänne myös osaajia muista maista”, tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Floora Ruokonen tiivistää.
Tutkimusinfrastruktuurikomitea on linjannut, että tiekartalle valitut tutkimusinfrastruktuurit saavat rahoituksen. Rahoitusta on käytössä tiekartan tutkimusinfrastruktuureille yhteensä 130 miljoonaa euroa. Osa tiekartalle valituista tutkimusinfrastruktuureista on saanut rahoituspäätöksensä joulukuussa, ja loput tiekartan tutkimusinfrastruktuureista saa rahoituspäätöksensä tammikuun lopussa 2025.
Lisätietoja:
- Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle 2025–2028 valitut tutkimusinfrastruktuurit (pdf)
- Lue lisää tutkimusinfrastruktuureista
- Tutkimusinfrastruktuurikomitea
- Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Floora Ruokonen, vaikuttavuuden ja tiedepolitiikan yksikön johtaja, Suomen Akatemia, p. +358 295 33 5099
- Pääsihteeri Merja Särkioja, Suomen Akatemia, p. +358 295 33 5111
- Tiedeasiantuntija Marjut Kaukolehto, p. +358 295 33 5169
Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Rautioviestintäasiantuntija
Suomen Akatemia
www.aka.fi
Suomen Akatemia
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2024 rahoitamme tutkimusta lähes 488 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Tulvavirtaamissa havaittavissa kasvua – alueelliset erot voivat tulevaisuudessa olla suuria3.12.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Äkkinäiset, rajut tulvat ja toisaalta kuivuus sekä veden niukkuus haastavat yhteiskuntien toimintaa ja uhkaavat jopa ihmishenkiä. Vesi on kriittinen luonnonvara, ja tutkimuksesta odotetaan veteen liittyviin kysymyksiin kipeästi kaivattuja ratkaisuja. Ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen, ympäristön pilaantuminen ja veden riittämättömyys vaativat investointeja, jotka lisäävät veden arvoa.
Fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia tutkitaan Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelmassa26.11.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Fyysisen aktiivisuuden vaikutukset terveyteen ovat kantavana teemana juuri aloittaneessa Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelma ACTIVEssa. Tutkimuksen kohteena ovat esimerkiksi asuinympäristön, luonnon, ilmaston, sään, paikallaanolon, unen ja iän vaikutukset fyysisen aktiivisuuden kautta terveyteen. Suomen Akatemia rahoittaa viisi hanketta kolmeksi vuodeksi.
Nivån på forskning i Finland oförändrad i internationell jämförelse11.11.2024 10:56:23 EET | Pressmeddelande
Det vetenskapliga genomslaget av den forskning som finansierats av Finlands Akademi ligger över genomsnittet för finländsk vetenskap överlag. Forskningspersonalen blir allt mer internationell: en betydande del av forskningen vid de finländska universiteten utförs av personer med utländsk bakgrund. Företagen är den viktigaste finansieringskällan för forskning och utveckling i Finland. Dessa uppgifter framgår av Finlands Akademis senaste statistik om vetenskapens tillstånd i Finland.
Suomen tieteen taso säilynyt kansainvälisessä vertailussa ennallaan11.11.2024 10:56:23 EET | Tiedote
Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus on korkeampi kuin Suomen tieteen keskimäärin. Tutkimushenkilöstö on entistä kansainvälisempää: ulkomaalaistaustainen henkilöstö tekee merkittävän osan Suomen yliopistojen tutkimustyöstä. Yritykset ovat keskeisin tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittaja Suomessa. Tiedot käyvät ilmi Suomen Akatemian uudesta Tieteen tila -aineistosta.
Standard of scientific research in Finland remains unchanged in international comparison11.11.2024 10:56:23 EET | Press release
The scientific impact of research funded by the Research Council of Finland (RCF) is higher than the impact of Finnish science on average. Finland’s research personnel is increasingly international: a significant proportion of research at Finnish universities is carried out by staff with a foreign background. Businesses are the main source of funding for R&D in Finland. These are the main conclusions of the latest RCF data on the State of Scientific Research in Finland.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme