Kunta-alan töissä ja työhyvinvoinnissa käänne parempaan muutosvuosien jälkeen
Koronavuosien ja sote-uudistuksen aiheuttamat tulevaisuudenhuolet näyttävät helpottaneen kunta-alalla. Kunta10-seurantatutkimuksen mukaan käänne näkyy muun muassa työkuormituksen ja työnantajan vaihtoaikeiden vähentymisenä. Huolestuttavaa sen sijaan on asiakasväkivallan kasvun jatkuminen.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 10.12.2024
Kunta-alalla koettua käännettä parempaan voi osaltaan selittää sote-uudistus. Uudistuksen myötä sote- ja pelastustoimen henkilöstö siirtyi Helsinkiä lukuun ottamatta kuntien palveluksesta hyvinvointialueille.
– Kuntien henkilöstörakenteen muutos ei kuitenkaan selitä käännettä kokonaan, sillä myönteistä kehitystä on nähtävissä myös niissä ammattiryhmissä, jotka ovat jatkaneet kuntien palveluksessa, Kunta10-tutkimusryhmän tutkija Risto Nikunlaakso Työterveyslaitoksesta huomauttaa.
Opetuksen ja varhaiskasvatuksen työpaineet vähenivät
Kuntien suurimpien ammattiryhmien, opettajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön, työpaineet ovat vähentyneet kahden vuoden takaiseen verrattuna 7–9 prosenttiyksikköä. Vuonna 2024 lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajista 37 prosenttia, peruskoulun alaluokkien ja varhaiskasvatuksen opettajista 53 prosenttia, erityisopettajista 42 prosenttia ja varhaiskasvatuksen hoitajista ja koulunkäyntiavustajista 32 prosenttia koki paljon työpaineita.
Samaan aikaan myös opettajien palautuminen on kohentunut ja hyvin palautuvien osuus on noussut noin viisi prosenttiyksikköä. Vuonna 2024 opettajista 33–39 prosenttia palautui hyvin työpäivän aiheuttamasta rasituksesta.
Positiivista kehitystä kahden vuoden takaisesta on nähtävissä lisäksi johtamisen oikeudenmukaisuudessa ja työnantajan suositteluhalukkuudessa. Kaikista vastaajista 79 prosenttia suosittelisi omaa työnantajaansa ystävilleen. Nousua kahden vuoden takaiseen on 10 prosenttiyksikköä. Myös työnantajan vaihtoaikeet ovat vähentyneet.
Asiakasväkivalta on yleistynyt edelleen
Kunta10-seurantatutkimuksen tuloksissa huolestuttavaa on asiakasväkivallan kasvaminen. Entistä useampi erityisesti opetus- ja kasvatusalojen työntekijä raportoi asiakasväkivaltaa tai sen uhkaa. Kasvua on havaittu vuoden 2020 koronarajoituksista lähtien.
Vuonna 2024 erityisopettajista 82 prosenttia raportoi vähintään yhdestä väkivalta- tai uhkatilanteesta työssään viimeksi kuluneen vuoden aikana. Peruskoulun alaluokkien opettajista ja koulunkäyntiavustajista sekä varhaiskasvatuksen opettajista ja hoitajista vastaavasti raportoi 68 prosenttia. Nousua kahden vuoden takaiseen verrattuna on kolme prosenttiyksikköä ja 2020 koronavuoteen verrattuna jopa kymmenen prosenttiyksikköä.
Koetun työkyvyn kehityksessä on ikäryhmittäisiä eroja
Tutkimuksessa on seurattu kunta-alan työntekijöitä 2000-luvun alusta lähtien. Trendit koetun työkyvyn kehittymisestä vaihtelevat ikäryhmittäin. Yli 50-vuotiaiden työkyky on kehittynyt myönteisesti, mutta alle 40-vuotiaista työkykynsä alentuneeksi kokevien osuus kasvoi voimakkaasti noin vuodesta 2016 vuoteen 2022. Nyt alle 40-vuotiaiden työkyvyn kielteinen kehitystrendi näyttää pysähtyneen vuoden 2022 tasolle. Tämä näkyy myös kuntien palveluksessa jatkaneissa suurissa ammattiryhmissä.
Mielenterveydessä huolta herättää masennus- ja ahdistuneisuusoireilun yleisyys erityisesti nuorilla kuntatyöntekijöillä: alle 30-vuotiaista vastanneista 25 prosenttia koki joko masennus- tai ahdistuneisuusoireilua tai molempia. Masennus- ja ahdistuneisuusoireilussa ei ole tapahtunut parannusta verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen.
– Kunta10-tutkimuksessa havaittu työkyvyn kehityskulku vastaa varsin pitkälle Kelan sairauspäivärahatilastoissa havaittua kehityskulkua. Siinä näkyy voimakasta kasvua erityisesti nuorten naisten mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa noin vuodesta 2016 lähtien. On loogista, että naisvaltaisen kunta-alan trendi seuraa työikäisten naisten kansallisen trendin kehitystä, Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta toteaa.
Kunta10-tutkimus
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Vuonna 2024 vastaajia oli 52 071 (vastausprosentti 68 prosenttia)
Kunta10 tutkimustulokset
Tutustu myös
Lisätiedot
- Johtava tutkija Jenni Ervasti, Työterveyslaitos, puh. 043 825 5475, jenni.ervasti@ttl.fi
- Erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso, Työterveyslaitos, puh. 040 742 7944, risto.nikunlaakso@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
En hybridarbetare som är missnöjd med kontoret stannar hemma och arbetar på distans13.12.2024 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Vad är man missnöjd med på kontoret under hybridarbetstid? I huvudsak samma saker som tidigare, dvs. arbetsro och lokalernas användbarhet. Under hybridarbetstid är konsekvenserna av missnöje dock annorlunda: nu kan en missnöjd arbetstagare bestämma sig för att hellre arbeta på distans. Arbetshälsoinstitutets forskningsprojekt utredde sambanden mellan distansarbete, upplevd arbetsmiljö, arbetshälsa och kort sjukfrånvaro i olika kontorslokaler.
Toimistoon tyytymätön hybridityöntekijä jää kotiin etätöihin13.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Mihin toimistolla ollaan hybridityöaikana tyytymättömiä? Pääasiassa samoihin asioihin kuin ennenkin eli työrauhaan ja tilojen käytettävyyteen. Hybridityöaikana tyytymättömyyden seuraukset ovat kuitenkin erilaiset: nyt tyytymätön työntekijä voi päättää jäädä mieluummin etätöihin. Työterveyslaitoksen tutkimushanke selvitti etätyön, koetun työympäristön, työhyvinvoinnin ja lyhyiden sairauspoissaolojen yhteyksiä erilaisissa toimistotiloissa.
A hybrid employee who is unsatisfied with the office will stay at home and work remotely13.12.2024 06:00:00 EET | Press release
What are people dissatisfied with at the office in the era of hybrid work? Mainly the same issues as before: lack of peaceful working conditions and the usability of the premises. However, in the era of hybrid work, the consequences of dissatisfaction are different: now, dissatisfied employees may decide to stay at home and work remotely. This research project conducted by the Finnish Institute of Occupational Health examined the links between remote work, the experience of the work environment, well-being at work and sickness absences in different office spaces.
Nästan två av tre har psykiska symtom inom film- och tv-branschen10.12.2024 17:00:00 EET | Pressmeddelande
Psykiska symtom är vanliga hos personer som arbetar inom film- och tv-branschen. I oberoende produktionsbolags produktioner har nästan två av tre arbetstagare psykiska symtom. Antalet är tre gånger större jämfört med den övriga finländska befolkningen i arbetsför ålder. Förekomsten av symtom framgår av Arbetshälsoinstitutets enkät, som besvarades av över 600 yrkespersoner inom branschen.
Lähes kaksi kolmesta oireilee psyykkisesti elokuva- ja tv-alalla10.12.2024 17:00:00 EET | Tiedote
Psyykkinen oireilu on yleistä elokuva- ja tv-alalla työskentelevillä. Riippumattomien tuotantoyhtiöiden tuotannoissa oireilee psyykkisesti lähes kaksi kolmesta työntekijästä. Määrä on kolminkertainen muuhun suomalaiseen työikäiseen väestöön verrattuna. Oireilu käy ilmi Työterveyslaitoksen kyselystä, johon vastasi yli 600 alan ammattilaista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme