Talvikki Hovatta ratkoo avaruusyhteisöä vuosikymmeniä askarruttanutta mysteeriä
Metsähovin radio-observatorion uusi vastaanotin ja Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC-rahoitus mahdollistavat mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumuksen selvittämisen.
Talvikki Hovatalle on myönnetty Euroopan tutkimusneuvoston Consolidator Grant -rahoitus, jonka suuruus on 2,37 miljoonaa euroa. Viisivuotisessa projektissa tutkitaan supermassiivisten mustien aukkojen hiukkassuihkuja, jotka ovat kiehtoneet tiedemaailmaa jo vuosisadan ajan.
Hiukkassuihkut ovat maailmankaikkeuden äärimmäisimpiä ja energisimpiä ilmiöitä. Ne vapauttavat olemassaolonsa aikana valtavia määriä energiaa ja kiihdyttävät hiukkasia korkeampiin energioihin kuin ihmisten rakentamat hiukkaskiihdyttimet koskaan pystyisivät.
Vaikka hiukkassuihkuja on tutkittu vuosikymmeniä, niiden tarkka koostumus on yhä mysteeri. Tutkijat eivät tiedä, koostuvatko ne tavallisesta ionisoidusta kaasusta vai aineen ja antimaterian sekoituksesta. Arvoituksen ratkaisemiseksi analysoidaan hiukkassuihkuista säteilevän valon polarisaatiota eli valon värähtelysuuntaa. ERC:n myöntämä rahoitus ja Metsähovin uusi, aivan uudenlaista tekniikkaa hyödyntävä äärimmäisen laajakaistainen vastaanotin, voivat tuoda tähän kysymykseen vihdoin vastauksen.
”Hiukkassuihkujen koostumus on yksi alan isoimmista avoimista kysymyksistä. Metsähovin radio-observatorion uusi vastaanotin ja suuri määrä havaintoaikaa tekevät projektistamme maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen”, kertoo projektia johtava Talvikki Hovatta.
Hovatta työskentelee tällä hetkellä akatemiatutkijana Suomen ESO-keskuksessa Turun yliopistossa sekä vierailevana tutkijana Aalto-yliopistossa.
Euroopan tutkimusneuvosto ERC myöntää Consolidator Grant -rahoitusta huippututkijoille korkeatasoiseen ja uraauurtavaan tutkimukseen. Aalto-yliopisto on menestynyt näissä rahoitushauissa, joiden ainoa kriteeri on tieteellinen huippuosaaminen. Particle composition in relativistic jets- eli PARTICLES-projekti alkaa vuoden 2025 aikana. Hovatta odottaa innolla saavansa hiukkaskoostumuksen ratkaistua.
”Tällainen tutkimusrahoitus mahdollistaa todellisten läpimurtojen teon ja odotan innolla mitä uutta ja kenties yllättävää opimme näistä havainnoista”, Hovatta kertoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Talvikki Hovatta
Akatemiatutkija, Suomen ESO-keskus
Vieraileva tutkija, Aalto-yliopisto
talvikki.hovatta@utu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
EMB. 4.12. klo 18.00: Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella4.12.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat analysoineet savitaulujen nuolenpäämerkeistä käännettyä ja digitoitua, jopa miljoona sanaa käsittävää muinaista tekstimassaa. Tavoitteena on jatkossa selvittää, ovatko jotkin tunneperäiset kehokokemukset ihmisille tyypillisiä ajasta, kielestä ja kulttuurista riippumatta.
Kutsu: Kyberturva osaksi arkea -tilaisuuteen 3.12. klo 12–1527.11.2024 14:30:00 EET | Kutsu
Suomi on eurooppalaisen kyberturvan kehityksen kärjessä: Cyber Citizen -hankkeessa on kehitetty mobiilipeli ja oppimisportaali, jotka tuovat arjen kyberturvataidot kaikkien ulottuville.
Tekoäly auttaa tunnistamaan diabeteksen aiheuttaman silmäsairauden – kielimallien käyttö lääketieteessä lisääntyy25.11.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Kymmenien tuhansien jäsentelemättömien seurantatutkimusten lausuntojen avulla kielimalli opetettiin tunnistamaan diabeettisen retinopatian vaikeusaste tarkasti. Tutkimustulos voi jatkossa mahdollistaa monia uusia sovelluksia erilaisissa seulontaohjelmissa ja diagnostiikassa.
Millainen luonto elvyttää? Aalto-yliopiston tutkijat avaavat erilaisten viherympäristöjen elvyttävyyden näkyviä ja näkymättömiä piirteitä21.11.2024 10:30:09 EET | Tiedote
Lähellä oleva luonto tekee hyvää – mutta miksi ja miten? Maisema-arkkitehtuurin tutkijat pureutuvat tuoreessa tutkimuksessaan viherympäristöjen elvyttävyyteen selvittämällä mitkä näkyvät ja näkymättömät ominaisuudet suomalaisissa metsissä ja toisaalta japanilaisissa puutarhoissa tukevat ihmisten elpymistä.
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot20.11.2024 09:45:00 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme