Huoltovarmuusosaamisen merkitys kasvaa kaikilla aloilla

Huoltovarmuuteen liittyvät osaamiset 2035 -selvityksessä ennakoidaan huoltovarmuuteen liittyvien osaamistarpeiden lisääntyvän kaikilla toimialoilla seuraavan vuosikymmenen aikana. Osaamistarpeet ovat pääosin laaja-alaisia, mutta edellyttävät myös ammattialakohtaista soveltamiskykyä muuttuvassa toimintaympäristössä.

Lisäksi on aloja, joissa huoltovarmuuteen liittyvät osaamistarpeet kytkeytyvät vahvasti alakohtaiseen erityisosaamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi energia-ala, liikenne ja logistiikka, luonnonvara- ja elintarvikeala, sosiaali- ja terveydenhuolto sekä teknologiavetoiset ammatit.

Useimmille aloille yhteiseksi laaja-alaiseksi osaamiseksi tunnistettiin mm. perusymmärrys kriiseistä, poikkeusoloista ja erilaisista häiriötilanteista sekä niiden vaikutuksista ja niihin varautumisesta. Varautumisessa kaivataan myös tietoturvaosaamista, kriittistä medialukutaitoa, sopeutumiskykyä, jatkuvuudenhallintaa ja kykyä ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista.

Selvityksessä tunnistettiin myös alojen välillä siirtyviä osaamisia, jotka vahvistavat ammattialakohtaista huoltovarmuutta ja yhteiskunnan selviytymiskykyä poikkeustilanteissa. Esimerkkinä tällaisesta siirtyvästä osaamisesta voisi olla vaikkapa lainsäädäntöön liittyvä ymmärrys, joka on yhdellä alalla perusosaamista, mutta siirtyy uutena osaamistarpeena toisellekin alalle.

Selvityksessä ei tarkasteltu sisäiseen turvallisuuteen tai maanpuolustukseen liittyviä osaamisia.

Laaja-alaiseen osaamiseen liittyvässä koulutuksessa on kehittämistarpeita

Selvityksen tulosten perusteella näyttää siltä, että huoltovarmuuteen liittyvää laaja-alaista osaamista ei tällä hetkellä huomioida koulutuksessa riittävästi. Parhaaksi tilanne arvioitiin tieto- ja viestintäteknologiaan ja tietoturvaan liittyvän osaamisen sekä viestintäosaamisen ja medialukutaidon kohdalla, heikoimmaksi puolestaan jatkuvuudenhallintaan liittyvän osaamisen, kuten ennakointikyvykkyyden ja sen kehittämisen kohdalla.

– Huoltovarmuuteen liittyviä laaja-alaisia oppimistavoitteita näkyy vain vähän eri koulutusaloilla. Näiden osaamisten kehittyminen pitäisi kuitenkin varmistaa koulutuksessa aina perusopetuksesta korkea-asteelle saakka. Myös työelämässä tapahtuvalla oppimisella on merkittävä rooli huoltovarmuusosaamisen vahvistamisessa, toteaa opetusneuvos Maria Clavert.

Laaja-alainen osaaminen ylittää toimialarajoja ja on tarpeen lähes kaikissa ammateissa, mutta merkitykset voivat kuitenkin vaihdella ammatista ja tehtävästä riippuen. Esimerkiksi perusymmärrys huoltovarmuudesta tarkoittaa eri asioita ruuan alkutuotannossa kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Perusymmärrykseen tulisi kuulua myös ymmärrys eri toimialojen keskinäisriippuvuuksista ja merkityksestä huoltovarmuudelle: kansainvälisten logistiikkaketjujen häiriöt voivat vaikeuttaa minkä tahansa alan toimintaa.

– Moniammatilliseen yhteistyöhön valmistavaa poikkitieteellistä opetusta tulisikin vahvistaa kaikilla koulutusaloilla, sanoo Clavert.

Kaikilla aloilla tarvitaan erityisesti ilmastonmuutokseen ja kestävyyteen liittyvää osaamista

Selvityksessä tarkasteltiin myös sitä, millaisia alakohtaisia osaamistarpeita näkyi huoltovarmuuden kannalta erityisen kriittisillä energia-alalla, liikenteen ja logistiikan aloilla, luonnonvara-aloilla ja ruuan tuotannossa sekä sosiaali- ja terveysalalla.

Kaikilla näillä aloilla korostuu tarve hallita globaaleja toimitusketjuja sekä laajoja strategisia kokonaisuuksia. Kyberturvallisuuteen liittyvää osaamista tarvitaan erityisesti liikenteen ja logistiikan aloilla sekä energia-alalla. Jatkuvuudenhallintaan liittyvää osaamista pidetään tärkeänä energia-alla sekä luonnonvara- ja ruokahuoltosektoreiden alkutuotannossa, moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvää osaamista puolestaan sosiaali- ja terveysalalla.

Monet alakohtaiset osaamistarpeet, kuten robotiikkaan, tekoälyyn, datan hallintaan ja tietoturvaan liittyvät osaamiset ovat sellaisia, jotka päivittyvät nopeasti ja edellyttävät työvoiman jatkuvaa kouluttamista.

Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat ratkaisevalla tavalla alakohtaisiin osaamistarpeisiin kaikilla aloilla. Tällaisina muutosilmiöinä nousivat esille ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä, tartuntatautien yleistyminen, globaalin turvallisuustilanteen kiristyminen, tekoälyn ja kvanttiteknologian kehittyminen sekä kyberuhkien lisääntyminen.  

Erityisen merkittäviksi koettiin osaamistarpeet ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja kestävyysosaamisessa.

– Ilmastonmuutoksen torjumiseen ja siihen liittyvien riskien hallintaan kytkeytyvän osaamisen merkityksen arvioitiin kasvavan kaikilla aloilla muita osaamistarpeita voimakkaammin. Työvoiman ajantasaisesta kestävyysosaamisesta huolehtiminen vahvistaa huoltovarmuutta kaikilla toimialoilla myös tulevaisuudessa, kertoo opetusneuvos Riku Honkasalo.

Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen asiantuntijaelin, joka tuo yhteen laajan joukon koulutuksen ja työelämän asiantuntijoita ennakoimaan tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeita.

Huoltovarmuuteen liittyvät osaamiset 2035 -selvityksen tuotti Opetushallituksen tilauksesta Owal Group Oy. Selvitys pohjautuu pääosin OEF:n asiantuntijajäsenille tehtyihin haastatteluihin ja kyselytutkimukseen. Lisäksi hyödynnettiin työpajatyöskentelyä ja erilaisia ennakointiaineistoja.