Suomi tarvitsee osaamista kansainvälisessä kanssakäymisessä

– Kansainvälinen kauppa ja vienti on pienenä maalle Suomelle elinehto, eikä meillä ole varaa ensin kouluttaa täällä osaajia, jotka sitten pakotetaan muualle töihin, sanoo Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.

Ulkomaisten opiskelijoiden määrä on Suomessa kasvanut, mutta heillä on edelleen suuria vaikeuksia työllistyä. Ongelma ei ole saanut riittävää huomiota, vaikka se vaikuttaa suoraan Suomen kilpailukykyyn. Insinööriliitto on yhdessä Tekniikan Akateemiset TEKin kanssa tutkinut asiaa tänä vuonna. Tekniikan alan opiskelijoilla työllistymisen merkittävimpiä esteitä ovat kielitaitovaatimukset, verkostoitumisen haasteet ja ulkomailla hankitun osaamisen heikko tunnistaminen.

– Työpaikkojen tulee tukea osaajia nykyistä paremmin kieliopinnoissa ja myös hyväksyä joissain tilanteissa esimerkiksi englanti työkielenä, sanoo Insinööriliiton vastaava tutkija Elina Ahti.

Kansainvälistä osaamista kyetään parhaiten hyödyntämään, kun asiasta on omakohtaista kokemusta. Tarvitsemme siksi työelämään myös enemmän kansainvälisesti kokeneempia suomalaisia, mutta vaihto-opiskelun määrä ammattikorkeakouluissa on romahtanut.

Vaihto-opiskelijoiksi lähtevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrä on laskenut alle puoleen parhaisiin vuosiin verrattuna. Vaikka koronapandemia vaikutti laskuun, se ei ole selittänyt tätä pidempiaikaista kehityssuuntaa. Kansainvälisyysosaaminen on keskeinen osa tulevaisuuden työelämävalmiuksia, ja sen väheneminen on huolestuttavaa.

Erasmus+-ohjelmaan osallistuvien eurooppalaisten opiskelijoiden määrä on sen sijaan kasvanut vuodesta 2014 lähtien, pois lukien koronapandemian aiheuttamat tilapäiset muutokset. Trendi osoittaa, että kansainvälisyyteen panostaminen on tärkeää monille Euroopan maalle, mutta Suomessa tilanne ei ole yhtä suotuisa.

– Vaikuttaisi siltä, että erityisesti opiskelijoiden etuuksien kannusteet nopeaan valmistumiseen ovat vähentäneet merkittävästi intoa ja mahdollisuuksia vaihto-opiskelulle, sanoo Insinööriliiton erityisasiantuntija Miihkali Härkönen.

On olemassa todellinen riski, että Suomi jää jälkeen kansainvälisyysosaamisessa, jos nykyisiin ongelmiin ei puututa. Yhteiskunnalla tulee liiton mukaan olla paremmat valmiudet ottaa vastaan kansainvälisiä osaajia ja kannustaa suomalaisia kansainvälistymään. Yhä globaalimmassa maailmassa kilpailu osaajista on välttämätöntä, ja kansainvälisyysosaaminen on osa sitä. Ilman toimenpiteitä Suomi on jäämässä kilpailussa alakynteen.