Kuntalaisuuden määritelmä kaipaa päivittämistä
Usealla paikkakunnalla asuvat kokevat, etteivät he voi osallistua täysipainoisesti niiden kotikuntiensa toimintaan, joissa eivät ole kirjoilla. Jotta monipaikkaiset asukkaat nähtäisiin oikeina kuntalaisina, tulisi kuntalaisuuden ja kunnassa asumisen käsitteet erottaa toisistaan, esittää Katja Rinne-Koski Vaasan yliopistoon tekemässään väitöskirjassa.
Monipaikkainen asuminen on mökkikansana tunnetuille suomalaisille varsin tuttua. Viime vuosina erityisesti etä- ja hybridityö ovat mahdollistaneet entistä joustavamman asumisen kahdessa tai useammassa kunnassa, ja monipaikkaisuus on lisääntynyt voimakkaasti.
Asumiseen tulleista muutoksista huolimatta kuntalaisuus määrittyy yhä ainoastaan virallisen asuinpaikan mukaan. Julkisjohtamisen väitöskirjassaan Katja Rinne-Koski haastaa tämän perinteisen määrittelyn, ja esittää kuntalaisuuden sekä kunnassa asumisen käsitteiden irrottamista toisistaan.
– Monipaikkaiset kuntalaiset nähdään hallinnollisesta ja kulttuurillisesta näkökulmasta oikeina kuntalaisina vain siellä, jossa ovat kirjoilla. Tästä johtuen he eivät koe voivansa osallistua muiden kotikuntiensa toimintaan haluamallaan tavalla, sanoo 14. joulukuuta väittelevä Rinne-Koski.
– Jotta tämä korjaantuisi, tulisi kuntalaisuuden olla määriteltävissä muunkin kuin virallisen asuinpaikan perusteella.
Käsitteiden erottaminen selventäisi monipaikkaisten kuntalaisten asemaa
Rinne-Koski korostaa, etteivät kaikki usealla paikkakunnalla asuvat miellä itseään monipaikkaisiksi kuntalaisiksi, joille eri asuinkunnat ovat yhtä tärkeitä.
– Monipaikkaiset kuntalaiset haluavat tulla kohdatuksi oikeina kuntalaisina eri asuinpaikoissaan. Tällä hetkellä monet heistä kuitenkin kokevat, etteivät ole kuntalaisia virallisten asukkaiden tavoin eikä heidän näin ollen sovi esimerkiksi auttaa kunnan kehittämisessä ja kertoa mielipiteitään.
Kuntalaisuuden ja kunnassa asumisen käsitteiden erottaminen selkiinnyttäisi Rinne-Kosken mukaan monipaikkaisten kuntalaisten asemaa sekä auttaisi kuntia edistämään monipaikkaisuutta alueillaan.
Väitöstutkimuksen aineistona on käytetty monipaikkaisten asukkaiden haastatteluja, joista osa on toteutettu teema- ja osa virikehaastatteluina.
Väitöskirja
Rinne-Koski, Katja (2024) Monipaikkainen asuminen ja uudistuva kuntalaisuus. Acta Wasaensia 549. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.
Väitöstilaisuus
HTM Katja Rinne-Kosken väitöstutkimus "Monipaikkainen asuminen ja uudistuva kuntalaisuus" tarkastetaan lauantaina 14. joulukuuta 2024 klo 12 etäyhteyden kautta. Väitöstilaisuutta voi seurata tästä linkistä: https://uwasa.zoom.us/j/68608229367?pwd=fgPuTU71voa73nusX9NwhRYG5SgDnm.1. Salasana on 705066.
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Pia Bäcklund (Helsingin yliopisto) ja kustoksena vanhempi tutkija Sanna Tuurnas.
Lisätiedot
Katja Rinne-Koski, puh. +358 40 560 9423, katja.rinne-koski@helsinki.fi
Katja Rinne-Koski syntyi vuonna 1974 Seinäjoella. Hän on valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta vuonna 2002 ja työskennellyt yli 20 vuotta Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa osana Seinäjoen yliopistokeskusta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katja Rinne-Koski, puh. +358 40 560 9423, katja.rinne-koski@helsinki.fi
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto
Metsäjätteestä uusiutuvaa polttoainetta - FOR-BLEND-hanke edistää kestävää kehitystä17.12.2024 10:54:52 EET | Tiedote
Vaasan yliopisto, Research Institutes of Sweden (RISE) ja Åbo Akademi ovat saaneet rahoitusta EU-Interreg Aurora -ohjelmasta kehittääkseen ratkaisun metsäjätteen käsittelyyn ja kestävän polttoaineen tuottamiseen. Hankkeessa kehitetään prosessi, jolla tuotetaan polttomoottoreissa käytettävien polttoaineiden seosainetta.
Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö edistää energiasiirtymää Suomessa9.12.2024 16:13:33 EET | Tiedote
Energiasiirtymä vaatii muutakin kuin teknologisia innovaatioita – se edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä ponnisteluja. Giovanna Pinilla De La Cruz tarkastelee Vaasan yliopistoon tekemässään väitöskirjassa yhteistyötä edistäviä mekanismeja ja nostaa Vaasan seudun energiaklusterin esiin esimerkkinä onnistuneesta vuorovaikutuksesta.
Epävarmuudet ja kriisit haastavat taloutta ja yhteiskuntaa – Vaasan yliopisto vahvistaa varautumisen ja resilienssin tutkimusta9.12.2024 13:35:54 EET | Tiedote
Geopoliittiset jännitteet, muuttunut turvallisuusympäristö ja kasvavat epävarmuudet haastavat taloutta ja suomalaista yhteiskuntaa. Vaasan yliopisto vastaa tähän haasteeseen perustamalla uuden, monitieteisen Resilienssi-tutkimusalustan.
Voivatko kestävyys ja kansainvälinen kasvu kulkea käsi kädessä?5.12.2024 09:27:30 EET | Tiedote
Kansainvälinen kestävä yrittäjyys osoittaa, että liiketoiminnalla voi saada aikaan paljon hyvää. Kansainvälistyminen saattaa kuitenkin haastaa yrityksen alkuperäisen mission. S M Feroj Mahmood tarkastelee Vaasan yliopistoon tekemässään kansainvälisen markkinoinnin väitöskirjassa, miten yhteiskunnalliset yritykset mukauttavat liiketoimintamallejaan kansainvälisen kasvun saavuttamiseksi.
Kutsu: Tervetuloa Informaatioresilienssi ja kokonaisuusturvallisuus -seminaariin Helsingissä 9.12.202429.11.2024 09:57:24 EET | Kutsu
Miten turvallisuusympäristömme on muuttumassa? Löytyykö meiltä riittävästi resilienssiä, kykyä varautua ja rohkeutta menestyä muutoksessa? Tule kuulemaan aiheesta Informaatioresilienssi ja kokonaisuusturvallisuus -seminaariin, joka pidetään Tiedekulmassa Helsingissä maanantaina 9. joulukuuta klo 13–16. Voit seurata tilaisuutta myös striimin kautta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme