Sukupuolinen epätasa-arvo on klassisen musiikkikulttuurin hiljaisesti hyväksytty käytäntö
Anna Ramstedt tarkastelee tutkimuksessaan sukupuolittunutta epätasa-arvoa, epäasiallista käytöstä ja henkistä väkivaltaa suomalaisessa klassisen musiikin kulttuurissa.
Laadullinen tutkimus perustuu 14 naispuolisen ammattimuusikon haastatteluun. Kyseessä on ensimmäisiä tutkimuksia, jotka koskevat #metoo-teemoja klassisen musiikin alalla.
– Klassisen musiikkikulttuurin sukupuolittunut epätasa-arvo ilmenee musiikkikoulutuksessa, musiikin esitys- ja ohjelmistoihanteiden sukupuolittuneisuutena sekä ammatillisten verkostojen miesvaltaisuutena, toteaa väitöskirjatutkija, musiikkipedagogi ja pianisti Anna Ramstedt.
Sukupuolista häirintää ja henkistä väkivaltaa
Myös erilaisia sukupuolittuneesti ja seksuaalisesti epäasiallisia käytöksen muotoja paljastui: alatyylisiä vitsejä, koskettelua, ahdistelua, häirintää ja houkuttelua.
– Houkuttelu viittaa pitkäkestoiseen valtasuhteet ja rajat hämärtävään toimintaan, johon voi liittyä myös henkistä väkivaltaa. Houkuttelu voi altistaa opiskelijan häirinnälle tai hyväksikäytölle.
Tutkimuksessa paljastui myös instrumenttiopettajien henkinen väkivalta. Tämä saattoi ilmetä aiheettomana suuttumisena, välinpitämättömyytenä, opiskelijan haukkumisena, nöyryyttämisenä tai arvottavana vertailuna sekä opiskelijan tietoisena altistamisena epäonnistumisille.
Nuoria muusikoita tulee valmistaa riskialttiille alalle
Epäasialliselle käytökselle altistaviksi riskitekijöiksi osoittautuivat Ramstedtin mukaan vallitsevat sukupuolittuneet ihanteet, valtahierarkiat ja sosiaalisten tukiverkostojen puute sekä epäasiallisen käytöksen hiljaisesti hyväksyvä kulttuuri, joka vaikeuttaa epäkohtiin puuttumista.
– Sukupuolittuneita normeja vahvistavat käytännöt normalisoivat sukupuolittunutta epäasianmukaisuutta. Se, että musiikillinen osaaminen nähtiin hyvinvointia tärkeämpänä on puolestaan vakava riski myös henkiselle väkivallalle.
Tutkimuksen perusteella sukupuolittuneen ja seksuaalisen epäasiallisen käytöksen ja henkisen väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää vallitsevien normien nykyistä parempaa tunnistamista.
– Tutkimus osoittaa, että olisi tärkeää valmistaa nuoret muusikot toimimaan riskialttiilla alalla ja opettaa heitä tunnistamaan epäasialliset käytösmuodot sekä vallitsevat haitalliset normit ja uskomukset. Samoin on tärkeää monipuolistaa käsityksiä siitä, minkälaista musiikintekemistä alalla arvostetaan. Viime vuosien aloitteet tasa-arvon edistämiseksi ovat auttaneet myös epäasiallisen käytöksen vähentämisessä.
FM ja MM Anna Ramstedtin väitöskirja ”Classical music, misconduct, and gender: A feminist study on social imaginaries and women musicians’ experiences of gender inequality in Finland” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.12. Tutustu väitöskirjaan Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
anna.ramstedt@helsinki.fi
+31648715371
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Anoreksian vakavuus ja kesto linkittyvät autismikirjon piirteisiin16.12.2024 12:15:17 EET | Tiedote
Autismikirjon piirteet, kuten vaikeudet tunteiden tunnistamisssa tai ajattelun ja toiminnan joustamattomuus, ovat kietoutuneet syömishäiriön oireisiin. Ne voivat myös vaikeuttaa anoreksian hoitoa. Näiden piirteiden ymmärtäminen voisi parantaa syömishäiriön hoitotuloksia ja täten vähentää inhimillistä kärsimystä sekä tuoda yhteiskunnalle kustannussäästöjä.
Lajien tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, muttei mahdotonta12.12.2024 09:37:13 EET | Tiedote
Tuore Helsingin yliopiston tutkimus selvitti, kuinka helppoa on ennustaa lajien esiintymisen muutoksia tulevaisuudessa. Ennustaminen osoittautui vaikeaksi, mutta osalla lajeista viimeaikaiset kannanmuutokset vastaavat ennustettuja muutoksia. Ilmaston lämmetessä Suomen lintulajeista moni saattaa runsastua 2050-luvulla, mutta häviäjiltäkään ei vältytä.
Sisäilmapotilaan kohtaamisessa vuorovaikutus on isossa roolissa11.12.2024 08:22:31 EET | Tiedote
Suvi Kaikkosen tutkimus avaa vuorovaikutukseen perustuvan näkökulman Suomessa paljon keskusteltuihin sisäilmaoireisiin ja puolustaa niin sisäilmapotilaiden kuin heidän lääkäriensä asiantuntemusta.
Kun raiskaustuomio muuttuu hovioikeudessa, taustalla voi olla tuomarin päinvastainen oletus siitä, miten maailma toimii10.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Uusi seksuaalirikoslaki tukkii laissa olleita aukkoja, mutta todistusaineiston arviointi on yhtä hankalaa kuin ennenkin.
Uusi tieto auttaa valjastamaan immuunijärjestelmän munasarjasyöpää vastaan10.12.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Tutkimus osoitti, miten solunsalpaajat voivat muokata syöpäkasvainta ja herkistää sen uusille hoidoille. Tutkimustulokset auttavat hyödyntämään yleisen ja tappavan munasarjasyövän heikkouksia ja kohdentamaan hoitoja yksilöllisesti oikeille potilaille ja oikeassa hoidon vaiheessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme