Joka kahdeksas lapsi kärsinyt ilmastonmuutokseen liittyvistä äärimmäisistä sääilmiöistä

Ilmastonmuutoksen myötä äärimmäisiä sääilmiöitä esiintyy yhä useammin ja voimakkaampina. Yhä useampi lapsi joutuu kärsimään ilmastoon liittyvistä katastrofeista. Maailman ilmatieteen järjestö WMO on arvioinut, että äärimmäisten sääilmiöiden määrä on viisinkertaistunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Kuluneen vuoden aikana maailmaa koetelleita sään ääri-ilmiöitä ovat olleet esimerkiksi:
•    Eteläisen Afrikan kuivuus, joka on YK:n mukaan pahin yli 100 vuoteen. Alueen väestöstä 70 prosenttia on riippuvaisia maataloudesta. Kuivuuden vuoksi 12,2 miljoonaa lasta tarvitsee humanitaarista apua.
•    Länsi- ja Keski-Afrikan tulvat, jotka pakottivat 10 miljoonaa lasta pois koulusta.
•    Ennennäkemätön helleaalto Etelä-Aasiassa, joka ajoi 256 miljoonaa lasta pois koulusta.

Pelastakaa Lapset vetoaa, että YK:n Azerbaidžanin Bakussa pidettävässä COP29-ilmastokokouksessa lapset on asetettava neuvotteluiden keskiöön. Sään ääri-ilmiöiden seuraukset lapsiin ja heidän tulevaisuuteensa ovat vakavia kaikkialla maailmassa. 

Tulvat Koillis-Nigeriassa ajoivat Kyariyamin*, 12, ja hänen perheensä pois kotoaan syyskuussa. 

– Tulva tuhosi kaiken kodistamme [...] Se vei mukanaan vaatteemme, koulupukumme ja kirjamme. En unohda sitä koskaan. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen nähnyt tällaisen tulvan. En koskaan kuvitellut, että koko talo voisi upota veteen muutamassa minuutissa, sanoo Kyariyam*.

– Puolet koulustamme tuhoutui täysin. Tuntuu todella pahalta, etten voi enää käydä koulua. Olen jatkuvasti huolissani siitä, miten saan opintojani kurottua kiinni.

Maailmanpankin tuoreen tutkimuksen mukaan vuodesta 2022 lähtien arviolta runsaat 400 miljoonaa oppilasta on joutunut jäämään pois koulusta niiden suljettua äärimmäisten sääolojen takia.

14-vuotias zimbabwelainen Zinhle* kertoo, että kylvöt viivästyivät kahdella kuukaudella, mikä vaikutti merkittävästi maissisatoihin ja aiheutti 7,6 miljoonalle ihmiselle akuutin nälän riskin. Zinhlen mukaan osa hänen ystävistään on joutunut keskeyttämään koulunkäynnin ja etsimään töitä kaivoksesta.

– Haluaisin kertoa maailman johtajille, miten kuivuus vaikuttaa meihin. Heidän pitäisi keksiä ratkaisuja, jotta voimme jatkaa koulunkäyntiä. Jos joudumme jättämään koulun kesken, meillä ei ole hyvää tulevaisuutta, sanoo Zinhle*.

– Ilmastokriisi on mitä suurimmassa määrin lapsen oikeuksien kriisi. Äärimmäiset sääilmiöt ja niihin liittyvät katastrofit ajavat lapsia köyhyyteen, puutteeseen ja turvattomuuteen kaikkialla maailmassa, sanoo Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön erityisasiantuntija Emmi Pakkala. 

– Ilmastonmuutos muuttaa myös Suomen olosuhteita. Ilmastonmuutoksen edetessä riski Atlantin meriveden kiertoliikkeen heikentymisestä tai jopa pysähtymisestä kasvaa. Tämän seurauksena keskilämpötilat Pohjoismaissa voisivat laskea 4–10 astetta. Jos lämpötilat samaan aikaan kohoavat muualla maailmassa, tulisi Pohjoiseen entistä rajumpia tuulia ja myrskyjä. Päästöjä on kiireellisesti vähennettävä, jotta maailma on kaikille lapsille turvallinen ja elinkelpoinen tulevaisuudessa, Pakkala toteaa.

Pelastakaa Lapset vaatii, että lapsen oikeudet sekä heihin kohdistuvat ilmastouhat on huomioitava COP29-kokouksessa aiempaa paremmin sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa että sopeutustoimissa. Järjestö peräänkuuluttaa myös sitä, että lapset saisivat osallistua päätöksentekoon asioissa, jotka koskevat heidän elämäänsä ja tulevaisuuttaan.

Lasten näkökulma on huomioitava myös silloin, kun Bakussa neuvotellaan uudesta kansainvälisestä ilmastorahoitustavoitteesta (National Collective Quantified Goal, NNCQG). Pelastakaa Lasten ja yhteistyökumppanien viime vuonna julkaistussa raportissa todettiin, että neljän keskeisen ilmastorahaston rahoituksesta vain 2,4 prosenttia huomioi lapset riittävällä tasolla.

* Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi.