Marraskuun 2024 vesitilannekatsaus: Kylmempi sää, mutta runsaasti vettä (Pohjalaismaakunnat)
Marraskuussa vedet kylmenivät ja kuun loppuun mennessä pienissä järvissä oli jo jääpeite. Kuukauden loppupuolella tulleet lumi- ja vesisadealueet ja samaan aikaan lämmennyt sää aiheuttivat Lounais- ja Etelä-Suomessa voimakasta tulvimista nostaen jokien virtaamia ja vedenkorkeuksia. Pohjavedenpinta on korkea ja maassa alkaa olla routaa.
Marrastulva ylsi myös pohjalaismaakuntiin
Myös pohjalaismaakuntien eteläosien vesistöissä virtaamat nousivat kevättulvien mukaisiin lukemiin. Lapväärtinjoella Peruksen mittausasemalla mitattiin n. 151 m3/s virtaamalukema, joka vastaa kevättulvan lukemia. Keskimääräinen virtaama Lapväärtinjoella on marraskuisin yleensä n. 18 m3/s, kun se tänä vuonna oli 30 m3/s. Teuvanjoella Puskamarkin mittausasemalla mitattiin 26.11. marraskuun huippuvirtaamaksi noin 96 m3/s, mikä on noin 10 m3/s enemmän kuin tämän vuoden kevättulvan virtaama huhtikuussa. Myös Närpiönjoella Allmänningsforsenin mittausaseman marraskuun virtaama oli suurempi kuin huhtikuussa; noin 140 m3/s, kun se huhtikuussa oli noin 127 m3/s. Maalahdenjoella Köpingsbron mittausasemalla mitattiin noin 51 m3/s virtaama, joka oli vain hieman pienempi kuin tämän vuoden huhtikuussa. Laihianjoella Karkkimalassa mitattiin marraskuun ennätyslukemat 38 m3/s, joka oli hieman suurempi kuin huhtikuussa.
Kyrönjoen alaosalla Skatilan mittausasemalla mitattiin 361 m3/s virtaama, mikä on marraskuun huippulukema aseman mittaushistoriassa. Kyrönjoen vedenkorkeus Ilmajoella jäi 15 cm tulvarajasta, eikä tulvavesiä ei tarvinnut juoksuttaa pengerrysalueille. Marraskuun 2024 keskimääräinen virtaama Skatilan asemalla oli 92 m3/s, kun marraskuun keskiarvo mittaushistorian aikana (vuosina 1911-2024) on 53 m3/s. Lapuanjoen alaosalla Kepossa virtaama oli suurimmillaan noin 180 m3/s ja Perhonjoen alaosalla Kaitforsissa noin 113 m3/s. Muutoin Lapuanjoella ja Perhonjoella marraskuun keskimääräiset virtaamat olivat hyvin tavanomaisella tasolla.
Myös järvien pinnat nousivat sateiden takia. Joidenkin tekojärvien vedenpinnat lähenivät säännöstelyn ylärajojen tuntumaan, kuten esimerkiksi Patanan tekojärvi Perhonjoen vesistöalueella, jonne juoksutettiin reilusti tulvavesiä ja vedenkorkeus nousi kaiken kaikkiaan n. 60 cm. Pohjalaismaakuntien säännöstelemättömistä luonnonjärvistä esimerkiksi Lestijärvi on tällä hetkellä n. 15 cm keskimääräistä ylempänä ja säännöstellyistä luonnonjärvistä Kuortaneenjärvi kävi n. 30 cm keskimääräistä ylempänä. Lappajärven vedenpinta nousi n. 30 cm tavoitevyöhykkeen alapuolelle, mutta on kuitenkin n. 30 cm alempana kuin viime vuonna tähän aikaan.
Ravinnepitoisuudet tyypillisiä, pienissä joissa happamuushaittoja
Marraskuussa vedet kylmenivät. Kuun loppuun mennessä pienet ja matalat järvet saivat jääpeitteen, suuret järvet sen sijaan olivat edelleen sulia. Isojen jokien ravinnepitoisuudet olivat vuodenaikaan ja virtaamatilanteeseen nähden varsin tyypillisiä. Pääosin pitoisuudet ilmensivät kuormituksen heikentämää vedenlaatua. Korkeimmat fosforipitoisuudet havaittiin Närpiönjoessa ja korkeimmat typpipitoisuudet Kyrönjoessa. Alhaisimmat pitoisuudet olivat puolestaan Ähtävänjoella. Happamuusongelmia ei suurissa joissa havaittu, vaan pH vaihteli välillä 5,9-6,8. Pienemmissä rannikon läheisissä joissa happamuushaitat olivat totutusti ankarampia. Näiden jokien pH vaihteli välillä 4,8-5,5. Alhaisin pH-arvo mitattiin Vöyrinjoesta. Happamissa joissa alumiinipitoisuudet olivat haitallisen korkealla tasolla. Vesi myös kirkastui, mikä on happamuusjaksoille tyypillinen ilmiö. Loppukuun tulva heikensi vedenlaatua alueella, mutta vaikutuksia ei kunnolla saatu seurannassa kiinni. Perhonjoella havaittiin kuitenkin tulvan yhteydessä sameuden ja fosforipitoisuuden kasvu. Leväkukintoja ei alueella enää havaittu.
Pohjavedenpinnat korkealla
Pohjavesi on pohjalaismaakunnissa korkealla tasolla. Marraskuussa valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pohjaveden pinta oli lievässä nousussa. Karijoen asemalla pohjavedenpinta on lähes 100 cm pitkän ajan keskiarvoja korkeammalla ja Laihian asemalla ajankohdalle tyypillisellä korkeudella. Alavuden ja Halsuan asemilla pohjavedenpinta on vielä 25–50 cm keskiarvoja alempana, mutta lievässä noususuunnassa. Rannikkoseudulla Vaasasta etelään maaperä voi olla vielä osin sula, kun taas pohjoisempana ja sisämaassa roudan paksuus on havaintojen perusteella 0–10 cm. Pohjavesivarannot voivat vielä täyttyä, mikäli loppuvuosi pysyy lämpimänä ja sateisena.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
Vesitalousasiantuntija Marko Aalto, puh. 0295 027 971 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Hur sprider sig flödesvattnen från Tjöck å? (Österbotten)11.12.2024 13:03:57 EET | Pressmeddelande
Karteringen av översvämningshotade områden i nedre loppet av Tjöck å har blivit färdig. Arbetet har gjorts som ett samarbete mellan Kristinestad och NTM-centralen i Södra Österbotten och uppgifterna finns nu tillgängliga i miljöförvaltningens översvämningskarttjänst (www.vesi.fi/tulvakartat) och Lantmäteriverkets karttjänst Paikkatietoikkuna (kartta.paikkatietoikkuna.fi). De utarbetade kartorna beskriver hur översvämningar sprider sig och vilket vattendjupet är vid översvämningar med olika återkomstintervall.
Minne Tiukanjoen tulvavedet leviävät? (Pohjanmaa)11.12.2024 13:03:57 EET | Tiedote
Tiukanjoen eli Teuvanjoen alaosan tulvavaarakartoitus on valmistunut Kristiinankaupungin ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä ja on nyt käytettävissä ympäristöhallinnon tulvakarttapalvelussa (vesi.fi/tulvakartat) tai Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunasta (kartta.paikkatietoikkuna.fi). Laaditut kartat kertovat tulvan peittävyydestä ja vesisyvyydestä erilaisilla tulvan todennäköisyyksillä.
Ändringar i utbudet av kollektivtrafikens turer mellan Vasa och Seinäjoki fr.o.m. 2.1.202510.12.2024 09:30:00 EET | Pressmeddelande
Från början av nästa år kommer det att göras ändringar i busstrafiken som upphandlats av NTM-centralen i Södra Österbotten. Ändringarna gäller turerna på förbindelseavsnittet Seinäjoki–Storkyro–Vasa. Ändringarna görs efter att VR meddelat att de kommer att återuppta trafiken på morgonturen från Seinäjoki till Vasa. Efter ändringen skulle en del av bussturerna vara överlappande med tågturerna.
Muutoksia joukkoliikenteen vuorotarjonnassa 2.1.2025 alkaen Seinäjoen ja Vaasan välille10.12.2024 09:30:00 EET | Tiedote
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hankkimaan linja-autoliikenteeseen on tulossa muutoksia vuoden vaihteessa yhteysvälillä Seinäjoki – Isokyrö – Vaasa. Muutosten taustalla on VR ilmoitus aloittaa uudelleen liikennöinti Seinäjoelta Vaasaan aamukahdeksaksi. Muutoksen jälkeen osa linja-autovuoroista ovat päällekkäisiä junavuorojen kanssa.
Valtatien 19 Lapuan ja Kauhavan välillä ja kantatien 63 pyörätien kehittäminen etenee – aluevaraussuunnitelma aloitettu10.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on käynnistänyt aluevaraussuunnitelman laatimisen valtatielle 19 Lapuan ja Kauhavan välille. Suunnittelujakson eteläpää on Koveron eritasoliittymä Lapualla, ja päätepisteenä pohjoisessa on kantatien 63 liittymä Kauhavalla. Lisäksi suunnittelu kattaa noin 4,4 kilometrin jalankulku- ja pyörätiejakson kantatiellä 63 välillä valtatie 19 – Kauhavan keskusta (Kalliokoskentien liittymä).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme